Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehitä valmentajan taitojasi esimiestyöskentelyssä

Kirjoitettu 08.12.13
Esseen kirjoittaja: Linda Heikkilä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä valmentajan taitojasi esimiestyöskentelyssä
Kirjan kirjoittaja: Risto Havunen
Kategoriat: 5. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nykypäivänä esimieheltä vaaditaan yhä enemmän valmentajan taitoja, jonka takia esimiehistä kehitetäänkin valmentajia. Esimiehen tulee tunnistaa ryhmän kehitysvaiheet ja keinot kuinka siinä olevia ihmisiä johdetaan, jotta parhaat mahdolliset tulokset olisivat mahdollisia. Kun esimies keskittyy ihmisten motivointiin, varmistamaan yksilöiden fyysisten ja henkisten voimavarojen riittävyyttä sekä tukemaan niin ryhmän kuin yksilönkin kehitystä, saadaan aikaiseksi tehokas työryhmä.

Koska itse en ole vielä esimiesasemassa, niin en koe hyödylliseksi reflektoida myöskään kyseisestä aiheesta. Aion siis pohtia kirjan avulla valmentajan näkövinkkelistä valmentajan asemaa tiimin eri kehitysvaiheissa sekä sitä, missä vaiheessa Idealeka on.

Tiimin tehokkuus riippuu monesta asiasta, ja jos haluamme Idealekasta tehokkaan tiimin täytyy meidän tiimissämme olla seuraavanlaisia osatekijöitä:

  • positiivinen riippuvuus tiimiläistemme välillä → voimme saavuttaa päämäärämme vain toimimalla yhdessä ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”
  • vastuullisuus → kukaan meistä ei ole vapaamatkustaja, vaan kaikki antavat oman osuutensa ryhmän toimintaan
  • kannustava vuorovaikutus → jokainen meistä kannustaa toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa ja projektien suorittamisessa
  • tiimimme yksilöiden sosiaaliset taidot → yksilöiden tulee hallita ihmisten väliseen työskentelyyn liittyviä taitoja
  • tiimimme kyky prosessoida toimintaa → toiminnan sujumisen ja kehittämisen arvioiminen määräajoin

Idealekalla alkaa pikkuhiljaa näkymään mainitsemiani tekijöitä, vaikkakin osassa on vielä kehitettävää. Esimerkiksi tuo tiimimme kyky prosessoida toimintaa vaatii mielestäni hieman jämäkämpää ja selkeämpää otetta. Emme tee sitä ehkä niin usein kuin tarvitsisi ja keinot, joilla toiminnan sujumista ja kehittymistä arvioidaan tarvitsevat vielä hieman selvennystä ja kehittelemistä.

Valmentajalle tämä voi olla ja onkin haasteellista, koska tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä on paljon. Yllämainittujen lisäksi tehokkuuteen vaikuttaa muun muassa motivaatio, luottamus, ryhmän koko, selkeät tavoitteet sekä tasavertaisuus. Tehokkaan tiimin kehittäminen vaatii pitkäaikasta ja johdonmukaista työtä tiimiläisten kanssa. Valmentajan tulee osata ottaa huomioon, että eri tekijöillä on erilaisia vaikutuksia kuten esimerkiksi ryhmän koolla.

Kirjassa esitellään tiimin 5 kehitysvaihetta:

  1. Muotoutumisvaihe (forming)
  2. Kuohuntavaihe (storming)
  3. Me-vaihe (norming)
  4. Tiimivaihe (performing)
  5. Lopettamisvaihe (adjourning)

Ensimmäisessä vaiheessa eli muotoutumisvaiheessa valmentajalta vaaditaan määrätietoista johtajuutta, koska tiimi on alussa hyvin epävarma toiminnastaan ja yksilöiden on ehkä vaikea löytää omaa paikkaansa tiimissä. Tiimiakatemialla valmentajalla on aina uuden tiimin alkuvaiheessa vuokratiimiliiderit apuna. He yhdessä auttavat tiimin jäseniä ymmärtämään tiimityöskentelyn perusedellytykset sekä tekevät selväksi sen, että valmentajat eivät ole tiimin liiketoiminnassa mukana. Vaikka alku onkin sekavaa sähellystä on tärkeää, että valmentaja huomaa tilanteet, jolloin tiimin asioihin ei saa puuttua vaikka tekisikin mieli.

Kuohuntavaiheessa tiimin sisälle muodostuu klikkejä eli ns. kuppikuntia samankaltaisten ihmisten välille. Tiimin jäsenet usein haluavat lisää selkeyttä kaikkiin mahdollisiin asioihin ja toimintamalleja arvioidaan kriittisesti. Närkästys ja turhautuneisuus on yleistä, joka usein johtaa ristiriitatilanteissa siihen, että ongelmia ratkoessa pureudutaankin persoonallisuuksien arvioimiseen ja syyttelyyn. Tällöin valmentajan tulee kiinnittää huomiota siihen, miksi ryhmässä on klikkejä. Valmentaja voi ”käskeä” tiimiä pohtimaan esimerkiksi tavoitteiden realistisuutta ja sitä, että hyötyykö niiden saavuttamisesta koko ryhmä vai vain tietyt yksilöt. Onko tiimin olemassaolon tarkoitus kaikille yhteinen? On tärkeää löytää yhteinen syy tai asia, jonka ratkaisemalla ryhmän saisi toimimaan yhdessä.

Kun tiimi saavuttaa me-vaiheen muuttuu myös valmentajan toimenkuva. Tällöin valmentajan täytyy varoa, ettei hän itse ole jarruna tiimin kehitykselle. Me-vaiheessa valmentaja ei tue enää ryhmän kehitystä johtamalla yksityiskohtia. Tässä vaiheessa valmentajan tulee kohdistaa huomionsa toiminnan taustalla vaikuttaviin rakenteisiin. Valmentaja voi tuoda esimerkiksi esille nykyisen toiminnan heikompia kohtia ja tukea uudistamisen tarpeen muuttumista toiminnaksi. On myös tärkeä tuoda esille niitä toimintaan liittyviä epäkohtia, jotka eivät muutu, ja selvittää, miksi ne eivät muutu. Me-vaiheessa valmentajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on siis auttaa ryhmää näkemään toiminnan uudistamisen tuomia mahdollisuuksia.

Tiimivaiheessa valmentaja arvioi tiimin toimintaa suhteessa toiminnan tarkoitukseen. Miten opitut käytännöt palvelevat tavoitteisiin pääsemistä? Osaako ryhmä vaihtaa päätöksentekomallia tarpeen mukaan? Onko ristiriitojen käsitely avointa ja rakentavaa? Ovatko tavoitteet, odotukset ja pelisäännöt linjassa toisiinsa? Näin ollen valmentajan tärkeä tehtävä on auttaa tiimiä johtamaan itseään

  • kannustamalla jatkuvaan kehittymiseen
  • auttamalla tiimiä tiedostamaan erilaiset toiminnassa vaikuttavat prosessit
  • huolehtimalla, että jokainen kehittyy ryhmän tarpeiden mukaan

Lopettamisvaiheessa valmentaja katsoo, että tiimille jää aikaa keskusteluille, joissa käydään läpi ”mitä tuli tehtyä – mitä tuli opittua?”-asioita. Tällöin kannattaa myös verrata aikaansaannoksia asetettuihin tavoitteisiin sekä antaa ja pyytää palautetta toiminnasta.

Tiimiakatemialla kylläkin käydään jatkuvasti eri projekteista motorolia läpi, joissa tulee ilmi mitä yksilö on sen kautta oppinut. Pyrimme myös tiimissämme antamaan jatkuvasti palautetta toistemme toiminnastamme, jotta voimme kehittyä. Valmentajalta tosin toivoisin ehkä hieman enemmänkin palautetta meidän yksilöiden toiminnastamme.

Itse koen, että tämä syksy on Idealekan osalta mennyt juurikin kuohuntavaiheessa. Klikkejä on selkeästi syntynyt ja osa meistä on kyseenalaistanut toimintaamme. Minä mukaanlukien. Kirjan mukaan kuohuntavaiheen tyypillisiä ajatuksia ovatkin esimerkiksi:

Tämä ei ole sitä miksi liityin ryhmään”

Minulle ei vieläkään ole selvää miksi olemme täällä”

Minä lähden täältä”

Sinä teet kaikki päätökset!”

Nyt olemme kuitenkin menossa hyvää vauhtia jo me-vaiheeseen. Tällöin tiimissä viihdytään ja ryhmähenki sekä ilmapiiri ovat hyviä. Tiimissä on tieto siitä, millainen käyttäytyminen on sallittua ja toivottavaa. Myöskään ryhmää heikentäviä kuppikuntia ei enää ole.

Turvallisessa ympäristössä siedetään myös pilailu ja nokkelat huomautukset. Kenenkään ei tarvitse tärkeillä erinomaisuudellaan. Koska aikasemmin koettua jännitystä ei enää ole, arimmatkin tiimin jäsenet voivat tulla mielipiteineen esiin. Kun ihmiset kkevat ryhmässä luottamusta, heidän tarpeensa puolustella itseään vähenee. Kun he hyväksyvät omat ja muiden roolit, he mukautuvat ryhmään.”

Hain juuri baskien VTL:ksi, joksi toivon pääseväni. Olen oppinut JTC:ssä ja kirjoja lukemalla paljon valmentamiseen liittyviä asioita ja nyt haluaisin yrittää hyödyntää niitä myös käytännössä. Pidetään peukkuja siis sille, että minut valitaan!

 

 

Linda Heikkilä

linda.heikkila@idealeka.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!