Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Keljon Kirpputorin Komistukset

Kirjoitettu 17.05.13
Esseen kirjoittaja: Ari-Jussi Oksanen
Kirjapisteet: 4
Kirja: Riskien hallinta uudesta näkökulmasta / Johtajan ajatuksissa / Työhyvinvointi tuloksentekijänä
Kirjan kirjoittaja: Jauri Osmo / Peter F. Drucker / L. Ojala
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 4. Johtaminen

Keljon Kirpputorin Komistukset, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Intro

Esseessämme käsittelemme Keljon Kirpputorin jälkimotorolan, reflektoiden kolmen kirjan antamia tietoja ja omia kokemuksiamme. Kirjat ovat: Riskien hallinta uudesta näkökulmasta, Johtajan ajatuksissa, sekä Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. Esseemme tavoitteena on viimeinkin koota oppimme kirpputoritoiminnasta ja tuoda avoimesti esille sen hyvät ja huonot puolet tiimiyrityksen-, tiimiyrittäjän- ja bisneksennäkökulmasta.

 

Esivalmistelut

Viime keväänä kumppanukset Mainiosta (Mikko ja Janne) tulivat treeneihimme esittelemään valtavan mahtavaa mahdollisuutta kehittyä yrittäjänä. He tarjosivat siis Keljon Kirpputorin täysvaltaista pyörittämistä. Rehellisesti he kertoivat, että nollatuloksella ovat tehneet tähän asti, mutta pienellä panostuksella olisi mahdollisuus tehdä sillä voittoisaa liiketoimintaa.  Mainio sai myytyä ideansa koko Priimalle, paitsi Koistiselle ja Jussille. Ideaosuuskunta Priima sitoutui hoitamaan Keljon Kirpputorin päivittäisen toiminnan heinäkuun alusta joulukuun loppuun. Meidän olisi tässä tilanteessa pitänyt ottaa huomioon todelliset käytössä olevat resurssimme, sekä miettiä laajemmin todelliset riskit ja mahdollisuudet.

”Riskienhallinnan perustehtävänä on turvata yrityksen toiminnan jatkuvuus. Tavoitteena on, että riskienhallinnan avulla vältytään liian suuria riskejä sisältäviltä päätöksiltä tai havaitaan olosuhteiden muutoksen seurauksena syntyneet uudet, yrityksen toimintaa uhkaavat riskit. Tämän perustehtävän eli alimman tason tehtävän lisäksi riskien hallinnan tavoitteena on ohjata toimintaa kohti parempia päätöksiä, joissa riskit on valittu huolellisesti ja niiden synnyttämiin uhkiin on varauduttu.”

Todellisuudessa Priimalla ei edes ollut rahaa lähteä tätä vetämään. Otimmekin siis Mainiolta kahden ja puolentuhannen (2500) euron lainan. Todellisuudessa meillä ei ollut myöskään tarpeeksi työvoimaa. Koska kirpputorin pyörittäminen alkoi kesällä niin moni oli sitoutunut enemmän tai vähemmän toiseen työhön. Loppupeleissä heinäkuu meni kahden hengen voimin ja lähes koko loppuvuosi neljällä työntekijällä, poislukien Julian ja Hartikaisen muutamat vuorot. Lähtökohtana oli kumminkin, että Keljon Kirpputori olisi ollut Priiman yhteinen projekti, jossa kaikki pääsisivät tekemään yhdessä töitä, sekä tutustumaan toisiinsa paremmin.

Miksi Mainio haluaisi antaa meille projektin, josta pienellä vaivalla saisi kannattavan bisneksen? Maailmanympärysmatkan rahoja Keljon Kirpputorista ei siis olisi ollut mahdollista jostain syystä saada. Viimeistään tässä vaiheessa hälytyskellojen olisi pitänyt alkaa soida kovaa. Meidän olisi pitänyt selvittää paljon tarkemmin Keljon Kirpputorin rahallinen liikenne ja ansaintamallit. Ei siis kannata vain sinisilmäisesti luottaa muihin. Olisimme voineet tehdä riskianalyysin todellisten talouslukujen perusteella (joita emme ikinä saaneet vaikka pyysimme). Riskianalyysin perusteella olisimme osanneet arvioida pääomamme riittävyyttä ja uhkia toimintamme jatkuvuuden kannalta.

 

Arvioitu maksimaalinen tulos mitä olisimme voineet tehdä. (Asia jota emme ottaneet huomioon.)

Kuukausi Menot (€) Varmat tulot (€) Paras mahdollinen arvioitu tulos (€) Sijoitus (€) Työtunnit / kk
Heinä 3000 100 4000 2500 238
Elo 3000 100 4000 243
Syys 3000 100 5000 225
Loka 3000 100 5000 243
Marras 3000 100 5000 234
Joulu 3000 100 4000 162
Yhteensä 18000 600 27000 2500 1345

 

Laskelmasta selviää, että menoja on yhteensä 20 500€ ja paras mahdollinen arvioitu tulos 27 000€. Näillä tuloilla kirpputori tekisi 6500€ voittoa puolen vuoden ajalta. Tähän ei ole laskettu edes palkkoja. Jos laskemme palkat vielä mukaan ja oletetaan että teemme työtä palkkauksella 10€/h, rahaa tulee kulumaan 18 830€ sisältäen palkanmaksukulut. Tästä seuraten kirpputori tekee tappiota 13 330€.

Näistä luvuista olisimme jo voineet tehdä päätelmän, että Keljon Kirpputori ei todellakaan ole kannattavaa liiketoimintaa, emmekä ole tehneet vielä edes markkinointibudjettia tai muuta riskianalyysia. Pelkästään tämän laskelman perusteella olisimme jättäneet Mainion pulaan uppoavan laivansa kanssa. Mutta perse edellä, puuhun, niin kuin Tiimiakatemialla on tapana.

 

Toiminta käytännössä

Paperilla projektipäällikkönä oli Julia. Todellisuudessa projektipäällikkönä toimi Jetro, koska Julian täytyi lähteä pyörittämään Mikkelin päämajamuseokahvilaa. Heinäkuussa totesimme, että kirpputorilla ei ole mahdollisuutta päästä arvioituihin tuloksiin (katso taulukosta). Tämän jälkeen ymmärsimme, että tästä projektista ei ole mahdollista saada palkkaa, mikä vei leijonaosan motivaatiosta. Tämä johti siihen, että emme porukalla jaksaneet panostaa projektiin yhtään ylimääräistä työtuntia. Ainut motivoiva asia heinäkuusta lähtien oli se, että kirpputori loppuu joulukuussa. Kuulostaako väärältä motivaation lähteeltä?

Heinäkuussa työntekijäpuolella tilanne näytti huonolta, töissä ei ollut kuin Jetro ja Jerry. Ari-Jussi tuli mukaan helpottamaan tilannetta heinäkuun loppupuolella ja Juho A tuli elokuun alussa. Kysyimme myös apua muilta tiimiläisiltä, mutta emme saaneet vastakaikua muilta.

 

”Mielestäni, kun yritystoimintaa pyöritetään ja on osallisena yritystoimintaan, niin on täyttä paskaa, että ominpäin pitää kesälomia ja tulee sitten töihin, kun ”koulu” taas alkaa!”

-Projektipäällikkö  J. Majaniemi


Heinä- ja elokuu olivat myös todella hiljaisia kuukausia kaupankäynnin kannalta ja saimmekin vain juuri ja juuri kulut katettua. Tässä vaiheessa viimeistään meille kaikille realisoitui, että tällä Keljon Kirpputorilla emme tule tekemään rahaa.

Syyskuussa loppui Tiimiakatemian kontaktivapaa ja meille tuli iso ongelma omien treeniemme takia. Kirpputorilla oli jonkun oltava kokoajan, mutta toisaalta tiimi myös vaati, että kaikki ovat aina paikalla treeneissä. Harkitsimme palkkaavamme työntekijän toisesta tiimistä, mutta totesimme, että emme tee tästä voittoa niin paljon, että voisimme maksaa hänelle yli 1€ tuntipalkkaa. Saimme kuitenkin sovittua tiimin kanssa, että olemme aina vuoroin pois treeneistä. Neljään Pekkaan saimme myös vuorot laitettua siten, että kenenkään ei tarvinnut liikaa tehdä hommia.

Ilman Jetron loppuunviemisen asennetta tuskin olisimme selvinneet projektista kunnialla. Hän onnistui myös sitouttamaan muut jäsenet projektiin hyvin vaikka rahallista palkkiota ei ollut tulossa. Projektiryhmällä oli todella hyvä henki ja asenne työtä tehdessä. Toimimme hyvin yhteen ja jokainen otti vastuun siitä, että kaikki tekivät tasapuolisesti töitä. Vapaa oli myös mahdollista saada ilman, että muut rupesivat siitä kitisemään. Kaikki olivat myös ottaneet sen asenteen, että me emme tule tästä miinukselle menemään, joten kaikki myivät pöytiä useiksi viikoiksi kerrallaan. Tässä mielessä myös projektin alkuperäinen tavoite täyttyi, eli tiimiytyminen. Me neljä ketkä siellä olimme tutustuimme toisiimme ja luottamus välillämme kasvoi.

 

”Paskankin homman voi tehdä kunnialla, kunhan porukka on vain kohdallaan.”

-AJ. Oksanen


Tiimiytyminen tapahtui, vaikka töissä harvoin oli enemmän kuin yksi henkilö. Meillä oli puolenvuoden ajan yhteinen jaettava kokemus.

Vaikka olimme kaikki tajunneet sen, että tämä ei tule olemaan mikään tähtiprojekti, eikä edes mikään lypsylehmä. Niin emme antaneet sen näkyä asiakkaillemme. Saimme erityisen hyvää palautetta asiakaspalvelusta, niin asiakkailtamme, kuin Keljon Kirpputorin omistajilta. Tämä oli myös varmasti yksi osa syy siihen, miksi onnistuimme tuplaamaan kirpputorin liikevaihdon.

Johtajan merkitys

Jetro otti Julialta projektipäällikkyyden ja hänen johtamisfilosofiansa tuleekin sieltä RUK:in ajoilta. Suora puhe on parasta ja vaaditaan muilta, että he tekevät oman osuutensa. Jetro kävi ensin kaikki asiat meidän muiden kanssa läpi, jonka jälkeen hän pystyi luottamaan, että osaamme asian. Loppuakohden aloimmekin olemaan jo hyvin itseohjautuvia. Jetro alkoi luottamaan meihin ja jakoi vastuuta tasaisesti kaikille. Jetro johti myös omalla esimerkillä, hän ei vaatinut meiltä muilta mitään mitä hän ei olisi myös voinut tehdä. Tämä on mielestämme sitä Tiimiakatemialla toitotettua kaverijohtajuutta. Johtajuus perustuu luottamukseen.

Jetrolla ei mennyt myöskään sormi suuhun ongelmia kohdatessaan, vaan jos jotain ei osattu nii se selvitettiin heti. Projektiryhmän muilla jäsenillä olikin luottamus siihen, että asiat hoituvat tavalla tai toisella.

 

Työhyvinvointi

Lukemiemme kirjojenkin pohjalta työtekijät ovat yrityksen tärkein pääoma. Sillä ilman ihmisiä ei ole yritystä. Jos työntekijät voivat hyvin, niin voiko yrityskin paremmin?

 

”Me hoidimme omaa työhyvinvointiamme ahkeralla hyvässä hengessä olevalla vittuilulla, jonka takana oli rakkaus tosiamme kohtaan ja kukaan ei ottanut sitä niin henkilökohtaisesti.”

– Kielitieteiden tohtori Jargon

 

Kaikki kokivat työnteon kirpputorilla mielekkääksi, mikä johtui porukan asenteesta ja hyvästä hengestä. Muistimme myös palkita itseämme ravintolaillallisella Figarossa täydellä menulla. Hieno juttu ja aivan loistava kokemus.

 

Tiivistelmä Keljon Kirpputorin jälkimotorolasta

Mikä meni huonosti:
– Taustatyön tekeminen kirpputorin osalta 

– Siitä lähdetään, että kaikki kusettaa

– Tulosten tulkinta
– Sitoutuminen projektiin. Priiman osalta
– Projektisuunnitelman tekeminen
– Vastuun jakaminen heti alusta alkaen
– Meidän ansainta
– Tavoitteita ei asetettu
– Markkinointi

Mikä meni hyvin:
– Vietiin projekti kunnialla loppuun, ilman tappiota
– Sitoutuminen projektiryhmällä
– Työvuorolistojen laatiminen ja niiden noudattaminen
– Talouden hoitaminen ja kirjanpito, päivittäinen raportointi
– Pohjakassan vakiinnuttaminen
– Asiakaspalvelu, paikan siisteys, vakioasiakkaiden saaminen ja niistä huolehtiminen 

– Vastuun ottaminen koko projektista
– Pöytävuokrien ennakointi

– Liikevaihdon, pöytävuokrien ja asiakasmäärien kasvattaminen

Mitä opimme:
-Kannattavaa kirpputoribisnestä on erittäin haastavaa tehdä ”normaalilla” kaavalla.
-Tiimituntemusta projektiryhmän osalta 

– Kirjanpidon perusteet ja yhteistyö kirjanpitäjän kanssa
– Yritystoiminnan pyörittäminen käytännössä

-Asiakaspalvelua

-Tiimiyttämisen tärkeys projektia toteuttaessa
– Sitouttaminen, vastuun kantaminen ja asennoituminen

-Kaikkien kanssa homma ei vain toimi

– Suora puhe asioista

Käytäntöön: 

– Asioiden ennakkoon selvittäminen ja suunnitelmien teko

– Unohdetaan sinisilmäisyys

– Vastuualueiden jakaminen

– Riskianalyysi, liitetään tämä myös projektisalkkuun.

– Ydinporukan tarkkaan valitseminen

– Tämän porukan jatkotyöskentely yhdessä

 

 

Yhteenveto

Keljon kirpputorin liiketoiminnan pyörittäminen, ei todellakaan ollut kannattavaa liiketoimintaa, jos ei vielä tullut selväksi. Kirpputorin tiimiprojektista opit tulivat pelkästään kirpputorilla työskennelleille. Kirpputorilla työskentelyn aikana ymmärsimme: tiimiytymisen, kaverijohtamisen sekä luottamuksen tärkeyden hyvän työhyvinvoinnin aikaansaamiseksi.

Jälkeenpäin ajateltuna, oppia ei voi laskea rahassa vaan yhteisessä ajassa ja homostelun määrässä!

 

Lainauksia ”Reissuvihkosta”

”Raksamies Jetro hoi! Asiakkaalta kuultiin, että sovituskopin peili laitetaan ylemmäs ja parempi valo koppiin”

”Aikalailla maksimi teholla, laikka punaisena”

”Hei meillä olisi tulossa iltanaisille… – Joo ei kiitos, en ole sellainen nainen”

”Tänään oli hyvä päivä! Yhteensä 9 pöytävuokraa! :)”

”Jaa vaan yhen kuukauden porttikielto!”

”Harmi, siivooja käy vain Jerryn vuorolla, laitetaan Jerryn nimi listaan jokapäivälle, pysyy paikat siistinä”

”Kynttilöiden polttaminen omalla vastuulla, Jetro ei polta enään!”

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!