Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Muinainen kiinalainen viisaus on kiehtovaa. Se on kiehtovaa siksi, että vaikka se on muinaista ja vanhaa, on se silti edelleen oleellista. Lauseet ja ajatukset ovat ajattomia. Ne liittyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään ja asennoitumiseen. Olemme täällä vain kerran ja meidän aikamme täällä on maailmankaikkeuden kulun ohella mitätöntä, mutta silti voimme elää elämäämme juuri niin kuin juuri meidän jokaisen oma sydän tahtoo. Sinulla on sinun elämäsi, joten mikset eläisi sitä niin kuin parhaaksi näet.

Länsimaisessa kulttuurissa arvostetaan suunnitelmallisuutta, tiukkoja ja tehokkaita aikatauluja, muiden odotusten täyttämistä ja taloudellista hyvinvointia. Aikataulut, suunnitelmat, muiden odotukset ja talous ovat kuitenkin vain meidän ihmisten yhdessä keksimiä asioita. Nämä asiat ahdistavat välillä yksittäistä ihmistä ja näiden takia pahimmassa tapauksessa ihminen unohtaa elää omaa elämäänsä, sen sijasta hän elää vahingossa muiden elämää. Sitä elämää, mitä muut haluavat sinun elävän tämän kulttuurin ja elämäntyylin vuoksi.

 

Meidän kulttuurissamme arvostetaan siis omaisuutta, rahaa sekä auktoriteettia ja valtaa. Elämme ”sitten kun” -elämää. Luulemme, että kun jotain tiettyä tapahtuu, olemme onnellisia. ”Sitten kun saan ylennyksen ja palkankorotuksen olen onnellisempi”. Kuitenkin, aina tulee olemaan ongelmia. Palkankorotus, ylennys, lottovoitto, ja muut ulkoiset asiat jotka länsimaisessa kulttuurissa katsotaan onnen lähteeksi, ei välttämättä tuo oikeaa onnea. En kiellä, etteikö enempi omaisuus helpottaisi sinua elämään elämääsi juuri niin kuin haluat, mutta elämään kuuluu se tosiasia, että ongelmia on aina. Jonkun vähemmän rikkaan ongelmana voi olla että rahat eivät riitä ruokaan. Sinun, joka juuri sait ylennyksen ja palkankorotuksen ongelmana saattoi aluksi olla se, että sinun perheelläsi rahasta on tiukkaa, mutta ylennyksen saatuasi se ongelma ratkesi. Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan nyt ongelmana saattaa ylennyksen johdosta olla se, että joudut olemaan enemmän töissä, jolloin vapaa-aikasi perheen kanssa joutuu maksumieheksi. Ylennys on saattanut tuoda myös muuta vastuuta, jolloin joudut ohjailemaan alaisiasi ja sinulla on työssäsi enemmän paineita kuin joskus ennen, vaikka saatkin enemmän rahaa ja sinulla on enemmän vaikutusvaltaa työympäristössäsi. Luulit, että ylennys ja palkankorotus tuo sinulle onnellisemmat ajat, mutta et odottanut tälläistä. Oikeastaan saatat haikeasti kaivata vanhaa työtäsi takaisin, sillä uudet ongelmat ahdistavat sinua. Haluaisit olla perheesi kanssa enemmän, etkä tykkää kaikesta siitä paineesta mitä työsi puolesta harteillesi kasaantuu. Olet ahdistuneempi ja vapaa-ajalla ajatuksiasi rasittaa työhuolet. Nämä vaikuttaa perheesesi. Lapsilla ei ole enää isää, sillä isä on kadonnut uraputkeen. Vaimolla ei ole enää miestä, vaan kone, joka on ohjelmoitu maksimoimaan tuotto. Rahaa tulee ja perhe elätetään, mutta ongelmat ovat silti läsnä. Oletko siis onnellinen?

 

Kuinka jalo mies onkaan Yan Hui!”

 

Konfutsen oppilas nimeltä Yan Hui oli köyhästä perheestä. Yan Hui pärjäsi päivät niukalla riisiannoksella ja vanhoilla rähjäisillä vaatteilla. Heidän perheellään ei koskaan ollut rahaa uusiin vaatteisiin tai tarpeeksi ruokaa. Yan Hui oli silti onnellinen. Monelle ajatus tälläisestä elämästä on sietämätöntä, mutta Yan Huin elämänasenne oli täysin omaa luokkaansa. Yan Hui oli ikuinen optimisti. Yan Hui ein takertunut aineelliseen omassa elämässään, sillä hän tiesi, että sisäinen onni ja sydämen tahto ovat tärkeämpää. Yan Huita ei kiinnostanut oliko hänellä paljon rahaa vai ei. Yan Huita ei kiinnostanut millainen maine hänellä oli, eikä myöskään se, mitä muut olivat mieltä hänen henkilökohtaisista saavutuksistaan. Yan Hui oli onnellinen ja se oli hänelle tärkeintä.

Jokainen toivoo saavansa onnellisen elämän, mutta onni on pelkkä tunne eikä sillä ole mitään tekemistä vaurauden tai köyhyyden kanssa vaan ihmissydämmen kanssa”.

 

Tarina Tao Yuanmingistä, Jin-dynastaian aikaisesta runoilijasta sopii hyvin nykypäiväänkin ja se on hyvä tarina yhteiskunnallisen, arvopohjaisen keskustelun aloittamiseen. Pidin tarinasta siksi, koska se sopii hyvin omiin ajatuksiini. Kuitenkin tunnen, että moni on valmis hylkäämään omia periaatteitansa oamisuuden eteen tässä maailmassa. En itse haluaisi olla yksi niistä henkilöistä.

Tao Yuanming oli virkamies Pengzen rauhantuomarin alaisuudessa. Hänelle kerrottiin, että esimiehet tulisivat tarkistamaan hänen työnsä laatua ja täten hänen piti solmia pukuunsa vyö (nykypäivänä puku ja solmio ajavat saman asian). Tao Yuanming totesi: En voi kumartaa palvelijan tavoin viiden riisimitallisen tähden (palkankorotus/bonus nykypäivänä). Hän jätti virkamerkkinsä ja palasi kotiin. Perille päästyään hän kirjoitti ajatuksensa muistiin: ”Koska sydämestäni on tullut ruumiini orja, tunnen alakuloa ja surua”.

 

Herra Yuanming ei ollut valmis myymään itseään ja hylkäämään periaatteitaan enemmän omaisuden vuoksi. Hän ei halunnut häpäistä itseään ryömimällä ja mielistelemällä, sillä hän tunsi sydämessään sen vääräksi. Hän ei halunnut elää sellaista elämää. Miten me siis elämme? Elämmekö sydämen tahdon mukaan vai muiden tahdon mukaan?

 

”Silmämme näkevät liian tarkkaan sanan ja liian heikosti sydämen ja sielun”.

 

Ulkoinen maailma on mitä on, emme voi muuttaa sitä, mutta voimme muuttaa omia asenteitamme ja olla rohkeammin omia itsejämme. Rohkeudella pystymme pitämään omista periaatteistamme lujemmin kiinni. Emme myy itseämme niin helposti. Mutta mitä tulee periaatteisiin, täytyy muistaa että niihin liittyy monta oleellista asiaa jotta ne saa oikeasti selville.

 

Periaatteet voivat olla vaarallisiakin. Konfutse sanoi: ”Opiskelu ilman ajattelua on hyödytöntä, ajattelu ilman opiskelua on vaarallista”. Voin kuvitella, että moni voisi olla hieman tulistunut tästä lauseesta, mutta siinä on perää. Ihmisen täytyy opiskella, jotta näkemykset ovat monipuolisia. Jos periaatteesi perustuu täysin omaan fiilikseesi jostain asiasta, etkä ole sivistänyt itseäsi edes sen vertaa, että olisit kuunnellut muita tai hankkinut jostain mahdollisesti faktatietoa, et voi muodostaa hyödyllistä periaatetta. Asioista täytyy ottaa selvää, jotta oma ajattelusi kehittyy. Ajatukset eivät kehity itsestään vaan niille tarvitsee jotain stimulanttia. Ole ihmisten kanssa. Kuuntele heitä. Opi ympäristöstäsi. ”Puolet todellisuudesta on aina kuviteltua”. Pidä siis huoli, että edes puolet ei olisi itse kuviteltua.

 

En yleensä laite esseisiin näin paljoa lainauksia kuin nyt, mutta tässä kirjassa lainaukset olivat sellaisia mitä itse olen ajatuksissani käsitellyt, mutta nyt joku on pukenut ne sanoiksi. Minulla itselläni kun on aina vaikeuksia pukea ajatuksiani parhaalla tavalla sanoiksi, tai edes aloittaa sitä niin että joku muu ymmärtäisi. En siis osaa kiteyttää ajatustani yhteen lauseeseen, vaan vastaanottajan täytyy kulkea samanlainen matka ajatuksissaan kuin minä olen käynyt.

 

”Jos huolet, päättämättömyys ja pelko eivät ole sydämesi taakkana, silloin et jatkuvasti arvostele ympäröivää maailmaa ja luontainen onnellisuutesi lisääntyy. Opi pitämään kiinni siitä. Luontainen onnellisuutesi on kaikkein tärkeintä”.

 

Kirja käsittelee Konfutsen ajatuksia ja kiinalaisia viisauksia, eikä moni ehkä ajattelisi sieltä löytävänsä aiheita, jotka käsittelevät esimerkiksi läheisesti tiimejä ja palautteen annon tärkeyttä sekä suoraa puhetta. Kuitenkin tähänkin asiaan löytyy viisaus, mitä olen itse aiemmin jo ajatellut ennen kuin edes luin tätä kirjaa. On hassua ajatella, että minulla oli täysin samanlainen ajatus kuin Konfutsella, vaikka en ollut lukenut tai tiennyt siitä aiemmin.

”Jos tapaat jonkun joka hyötyisi sanoistasi, mutta et yritä ryhtyä keskusteluun hänen kanssaan, niin sallit ”ihmisen mennä hukkaan”. Olet menettänyt tärkeän tilaisuuden hänen kanssaan, eikä se ole sinulle eikä hänelle hyväksi. Mutta jos henkilö kieltäytyy kuuntelemasta sinua, sanasi menevät hukkaan eikä sekään ole hyväksi. Kaikesta huolimatta olet silti yrittänyt.”.

 

Tämä todistaa, että Konfutsekin oli vain ihminen eikä mikään superolento. Hän oli vain ajatteleva olento joka välitti ihmisistä ja viitsi pohtia asioita mitkä koskettavat meitä kaikkia. Me yhdessä luomme oman maailmamme, mutta mille pohjalle me luomme sen? Seuraammeko sydäntämme vai seuraammeko rahaa, uraa ja ”menestystä”.

 

On olemassa lukemattomia taiteen eri ilmaisumuotoja, jossa kehotetaan kuuntelemaan sydämen ääntä ja omaa sisintä kaipuuta, mutta sivuutamme ne liian helposti. Aiemmin on jo sanottu tässä esseessä, että seuraamme liikaa sanoja ja liian vähän sydäntä ja sielua. Huomaamme taiteen, mutta se on meille vain kuvia tai sanoja. Emme ajattele sen syvempää merkitystä kuin vasta silloin, kun olemme kokeneet jotain siihen sopivaa. Meidän täytyy ajatella ja havainnoida ympäristöämme enemmän. Meidän täytyy olla huomaavaisempia toista ihmistä kohtaan. Meidän täytyy sivistää itseämme kokemusten kautta ja pitää periaatteistamme kiinni.

 

Seurataan sydämen ääntä.

 

Asa feat. Raappana – Huojuvat puut

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!