Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kohti kasvua ja sen yli

Kirjoitettu 12.12.18
Esseen kirjoittaja: Oona Tynkkynen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Mindset - Menestymisen psykologia
Kirjan kirjoittaja: Carol S Dweck
Kategoriat: 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 9.01. Oppiminen, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Professori Dweckin mukaan muuttumattomuuden asenteen omaksuneet ihmiset haluavat usein olla virheettömiä ja näyttää ulospäin hyviltä ja menestyviltä. Heille suoritukset ovat älykkyyden ja lahjakkuuden osoittamista. He saattavat olla alisuoriutujia, koska pelkäävät epäonnistumista.”

Näin sanovat Makke Leppänen ja Jukka Sundberg Carol S Dweckin kirjan Mindset – Menestymisen psykologia esipuheessa.

Auts. Tuntuu, kun miehet olisivat viiltäneet suoraan minuun. Olen ollut koko elämäni perfektionisti. Olen olevinaan yrittänyt välillä päästä siitä eroon, kun se on ajanut minut uupumukset tai silmittömän ahdistuksen partaalle, mutta en ole koskaan onnistunut. Yllätys sinällään, kun ei minulla ole ollut mitään keinoja sen taltuttamiseen, enkä niitä ole pahemmin edes etsiskellyt.

Dweckin kirja ravisteli minua rajusti. Pyrkimällä täydellisyyteen, ihminen tekee pahimman virheen itselleen, minkä voi tehdä. Pyrkimällä täydellisyyteen menettää kyvyn oppia ja kehittyä. Elämässä asenne ratkaisee enemmän kuin lahjakkuus. Luonnonlahjakkaitakin ihmisiä on, mutta hyvin usein menestyjät ovat asemassaan kovalla ja sitkeällä työllä. Ei sillä, että he ovat omassa jutussaan luonnonlahjakkuuksia.

Oppia oppimaan, halu oppia. Menestymisessä on pitkälti kyse halusta oppia. Siinä missä kasvun asenteen omaava henkilö näkee mahdollisuuksia haasteissa, lannistuu muuttumattomuuden asenteen omaava henkilö niistä. Ja juuri tähän Tiimiakatemia meitä valmentaa; oppimaan. Välillä tuntuu, että ”Tiimiakatemialla saat epäonnistua” on vain klisee. Olen itsekin siitä höpöttänyt sitä, mutta silti olen sisimmässäni pelännyt epäonnistumista. Dweckin kirjaa lukiessani tajusin, että elän jatkuvasti varman päälle. Riskit, joita Tiimiakatemialla olen ottanut, ovat olleet pieniä. Olen tehnyt itselleni suojamuurin, etten epäonnistuisi. Ja nyt se ärsyttää. Koska Dweckin kirjan myötä tajusin, että juuri tuo suojamuuri estää minua oppimasta. Panttaan mahdollisuuksiani kehittyä vain siksi, että pelkään epäonnistua ja näyttää epätäydellisyyteni – vieläpä paikassa missä epäonnistumiseen kannustetaan. Vähän ehkä jopa noloa.

 

Kasvun ja muuttumattomuuden asenteet

Carol S Dweckin kirjassa Mindset – menestymisen psykologia ihmiset jaetaan kasvun asenteen omaaviin ja muuttumattomuuden asenteen omaaviin ihmisiin. Lyhyesti selitettynä muuttumattomuuden asenteen omaavien ihmiset kehitys pysähtyy varhain tai he saavuttavat omasta potentiaalistaan vain osan. Muuttumattomuuden asenne johtaa heidät haluun vaikuttaa täydelliseltä. Tämä taas aiheuttaa sen, että henkilö välttää haasteita ja tilanteita, jossa on mahdollisuus epäonnistua. He arvottavat itsensä menestyksensä mukaan, ja jos jokin uhkaa osoittaa heidät esimerkiksi ”tyhmäksi”, he eivät ryhdy hommaan lainkaan.

Sen sijaan kasvun asenteen omaavat ihmiset kehittävät jatkuvasti älyään. He ottavat haasteet vastaan, sillä heillä on silloin paikka oppia lisää. He eivät pelkää epäonnistumisia tai esteitä. He tietävät, että menestys on jatkuvan työn takana eikä kukaan ole täydellinen ja se on heille okei.

Pystymme jo lapsuudessa vaikuttamaan asenteiden muodostumiseen kannustamisella. Dweckin kirjassa kerrottiin useista kannustamiseen liittyvistä kokeista. Ne ihmiset, joiden kykyjä oli kannustettu, sortuivat muuttumattomuuden asenteeseen. He eivät halunneet kykyihin viitanneiden kehujen jälkeen valita haastavampia, heitä kehittäviä tehtäviä, etteivät heidän puutteensa paljastuisi. He rinnastivat kykynsä omaan maineeseensa, joka olisi mahdollisen epäonnistumisen hetkellä alttiina. Toisin sanoen muuttumattomuuden asenteen omaksuneet arvottavat itsensä kykyjensä mukaan eivätkä sen vuoksi uskalla ottaa riskejä, joissa on mahdollisuus epäonnistua. Epäonnistuminen tekisi heistä huonompia suhteessa muihin tai osoittaisi heidän kykyjen olevan vajavaisia.

Sen sijaan henkilöt, joiden tekemää työmäärää kehuttiin, halusivat ottaa vastaan haastavampia tehtäviä ja kehittyä. He omaksuivat kasvun asenteen. Heille haasteet ja epäonnistumiset ovat paikkoja kehittyä. Kasvun asenteen omaavat ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät oman epätäydellisyytensä ja haluavat nähdä vaivaa sen kehittämiseen.

 

”Muuttumattomuuden asenne rajoittaa saavutuksia.”

Tuntuu pahalta myöntää, että olen monessa asiassa kiinni muuttumattomuuden asenteessa, kuten moni muukin meidän tiimissä. Jotenkin sisälläni kaivelee tunne siitä, ettei Mahtia kehity. Vaikka toki eteenpäinkin keväästä on menty, voisi vauhti olla kovempaakin.

Kirjaa lukiessani tajusin, että Mahtia on monelta osin jämähtänyt muuttumattomuuden asenteeseen. Olevinaan me yritämme ja yritämme, mutta todellisuus on toista. Mikä on syy miksi haluamme olla täällä Tiimiakatemialla? Tuntuu, että keskustelut ajautuvat aina kenen gap kiikkuu nollissa ja kuka on paukuttanut gapin täyteen, vaikka tällä hetkellä pitäisi keskittyä oppimaan eikä gapin vilkuiluun. Pitäisi tehdä eikä meinata. Raha seuraa varmasti oppeja. Meidän liike yrityksiin puutuu, koska muutkaan eivät sitä tee. Tai sitten ei uskalleta tai ei huvita. Tämähän taas johtuu siitä, että joutuu menemään epämukavuusalueelle. Kasvun asenteen omaava näkisi nämä taas tilanteina kehittää omia taitojaan.

Tiimiakatemia luo pohjan nopeille ja mullistaville kokeiluille, mutta jätämme monesti tiiminä sekä yksilöinä tämän hyödyntämättä. Kehittelemme ideoita turhan pitkään ja monet niistä unohtuvat tai ne haudataan liian riskialtteina. Valmistelemme ja varmistelemme liikaa, kun voisimme rohkeammin lähteä tuulta päin. Haluamme olla ideamme kanssa täydellisiä, että sen voi esitellä muille ja siinä menemme vikaan. Meidän pitäisi hyväksyä epätäydellisyytemme ja lähteä kehittämään taitojamme avoimin mielin. Viis siitä, että voi epäonnistua. Sehän on vain oppimisen paikka!

 

Asenteen muuttaminen

No ehkä vähän innostuin, mutta tottahan tuo oli. Tiimissä kaivattaisiin asenteen ja silmien avaamista oman potentiaalimme suhteen. Asenteen muuttaminen ei ole kuitenkaan helppo ja yksinkertainen prosessi. Se vaatii työtä.

”Asenteen muuttaminen ei tarkoita, että poimitaan muutamia hyviä vinkkejä sieltä täältä. Kyse on asioiden näkemisestä uudella tavalla.”

Dweck kirjoittaa kirjassaan Mindset – menestymisen psykologia, ettei muutos muuttumattomuuden asenteesta kasvun asenteeseen käy hetkessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä. On tärkeää tunnistaa omat kasvun ja muuttumattomuuden asenteet sekä ne tilanteet, jotka ne laukaisee.

Omalla kohdallani muuttumattomuuden asenne nousee vahvasti pintaan muun muassa tilanteissa, jossa pitäisi puhua englantia. Olen omaksunut niin vahvasti sen, että en osaa enkä voi oppia, joten en edes yritä. Vaikka todellisuudessa, jos menisin epämukavuusalueelleni, voisin oppia ja kehittyä paremmaksi. Mutta koska se tuntuu niin vaikealta, ei sitä ole tullut tehtyä. Samaan törmään Tiimiakatemialla kylmäsoittoja tai myyntiä tehdessä. ”En osaa myydä.” Ja siihen se sitten jää. Kun en osaa, en tee. Tekeminen tuntuu vastenmieliseltä ja pitäisi mennä aivan liian kauas omalta mukavuusalueeltani.

Dweck kannustaa kirjassaan käymään rohkeasti kohti haasteita.

”Ajattele jotain, mitä sinun pitää tehdä ja mitä haluat oppia, tai ongelmaa, joka sinun on kohdattava. Mikä se on? Tee nyt konkreettinen suunnitelma. Milloin alat toteuttaa suunnitelmaasi? Missä aiot tehdä sen? Miten aioit tehdä sen? Ajattele asiaa elävän yksinkertaisesti.”

Olennaista on vastata kysymyksiin mikä, missä ja milloin. Niiden kautta ajatukset ja toiveet on mahdollista viedä käytäntöön.

Kokeilin tätä. Halusin myydä yritykselle x sosiaalisen median sisällöntuotantoa. Siirsin ja siirsin tekemistä ja yritin työntää soittamista muille. Ei onnistunut. Viimein tein kalenteriin merkinnän eräälle tiistai aamupäivälle. ”Soita yritykseen x.” Ennen puhelua keräsin rohkeutta ja mietin mitä sanoisin. Aikani tsempattuani, tein sen. Soitin yritykseen. Puhelu ei ehkä ollut mallikirjaesimerkki, mutta pääsin laittamaan puhelun perään tarjousta yritykseen. Kappas kummaa, tein sen ja olen hengissä!

Edellä mainitussa esimerkissä liikutaan konkreettisella tasolla, mutta aika pienessä mittapuussa. Ei tuo vielä koko asennettani muuta. Koko asenteen muuttaminen on vähän isompi projekti. Dweck oli jakanut sen kolmeen askeleeseen.

  1. Ota muuttumattomuuden asenne avosylin vastaan. Meidän täytyy siis hyväksyä itsemme ja kokemamme asenteet ja tunteet.
  2. Tule tietoiseksi siitä, mikä laukaisee muuttumattomuuden asenteen. Tästä esimerkki oli edellä, kun kerroin tilanteista, jossa oma muuttumattomuuden asenteeni nousee pintaa.
  3. Anna muuttumattomuuden asenteen omaavalle persoonallesi nimi. Ota se mukaan kehitysmatkallesi. Se tulee aina välillä moikkaamaan sinua. Anna sen tehdä temppunsa ja kerro sitten sille, että aiot oppia takaiskustasi. Ja jatka sitten taas matkaa.

Näiden kolmen askeleen avulla meidän on määrä oppia tuntemaan omat muuttumattomuuden asenteen tunteemme, jolloin tiedämme edeltä, kun haasteita on luvassa. Haaste ja keskustelu kerrallaan matkamme jatkuu. Välillä eteen, välillä taakse, mutta se jatkuu.

Kasvun asenteen omaaminen kiehtoo suuresti. Tunnistan itsessäni tiettyjä kasvun asenteen piirteitä, mutta myös monia muuttumattomuuden asenteen valta-alueita. Osa niistä on vielä pimennossakin. Käyn kuitenkin taistoon, mutta pienin askelin. Jos jotain koko syksyn aikana olen oppinut sen, ettei muutokset tule vauhdilla. Ne ottavat aikansa. Seuraava ongelma mihin pitää miettiä ratkaisua on, mikä muuttumattomuuden asenteeni nimi on. Mikä se sinulla voisi olla?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!