Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Koneen ruhtinas

Kirjoitettu 11.12.13
Esseen kirjoittaja: S. Pohtola
Kirjapisteet: 3
Kirja: Koneen ruhtinas
Kirjan kirjoittaja: John Simon
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pekka Herlin (1932-2003) oli edelläkävijä. Hän vei suomalaisen yrityskulttuurin aivan uudelle tasolle, loi keskikokoisesta perheyrityksestä merkittävän kokoisen monikansallisen pörssiyhtiön. Pekka Herlin oli erikoinen persoona, häntä kuvailtiin karismaattiseksi ja vahvaksi johtajaksi. Toisaalta hänen lähipiirinsä kuvaili häntä ujoksi ja araksi, hyvin itsepäiseksi ihmiseksi. Pekan käyttäytymistä kuvailtiin jopa maanis-depressiiviseksi. Hänen ulosantiinsa vaikutti 1960-luvun puolesta välistä asti pahentunut alkoholismi. Kuitenkin kaikista näistä asioista huolimatta hän pystyi johtamaan yhtä Suomen suurimmista yrityksistä pitkään ja pysymään hallituksen jäsenenä ja pääomistajana kuolemaansa saakka. Itseäni alkoi päällimmäisenä kiinnostaa, miten ihmeessä hän onnistui johtamisessaan, vaikka oli alkoholismia ja mielialahäiriötä ynnä muuta.

Pekka Herlinin onnistumista johtajana on helppo arvioida ainakin tulosten näkökulmasta katsomalla yhtiön kasvukäyriä. Tasaisesti on edetty ja kasvettu alusta loppuun saakka. Joitain asioita hän on siis tehnyt oikein, onnistuakseen tuossa. Miten itse voisin onnistua samallatavalla, ehkä ottamalla oppia ainakin joistain hänen johtamisen kulmakivistään.

”Ensiksi Pekka Herlin oli karismaattinen johtaja. Toiseksi hänellä oli täysin virheetön taktinen näkemys kilpailun kulusta: hän ei mennyt sekuntiakaan väärään suuntaan.” (Ilpo Kauhanen, Veneen rakentaja Eino Antinoja, Vene tehty menestymään. s.112) Tämä kuvaus kertoo siitä, miten Pekka Herlin tiesi aina päämäärän, mitä kohti ollaan menossa. Oli sitten kyse purjehduksesta tai yrityksen johtamisesta.

Riittävä etäisyys juokseviin töihin ”Johtajalla pitää olla niin löysä aikataulu, että kun tulee jokin yllättävä ongelmatilanne, tällä on aikaa paneutua siihen” -Pekka Herlin

Visiona – yrityksen täytyy kasvaa nopeasti, ettei kilpailijat valtaa sitä ”On juostava mielettömän kovaa, jotta pysyisi missä on!”

Kasvulla pyrittiin strategiseen etuun markkinoilla, mutta myös työntekijöiden tyytyväisyyteen, kun he kokivat mahdollisuuden edetä urallaan ja saada aikaan jotain näkyvää. Kone ei ehkä tarjonnut suurimpia palkkoja, mutta varman työllistymisen ja pitkän uran samassa yrityksessä. Herlinin tavoitteena oli, että henkilökunta viihtyy Koneen palveluksessa ja sitoutuminen on houkuttelevaa. Herlin pyrki tarjoamaan työntekijöilleen kiinnostavia työtehtäviä.

Pekka Herlin oli säästäväinen, eikä tuhlannut henkilökohtaisessa elämässäänkään turhuuksiin. Purjehdus oli ehkä ainoa asia, mikä voidaan mieltää rikkaiden harrastukseksi. Pekan asennetta kuvaa hyvin hänen lausahduksensa ”Työstä maksan mielelläni, mutta läsnäolosta en viitsisi maksaa mitään.”

Koneen kasvustrategia oli toimiva, koska riittävän laajalle rakennettu asennettujen hissien verkosto ja sen huoltosopimukset toivat jatkuvaa, varmaa tuloa. Sillä sitten pystyttiin ostamaan lisää pienempiä yrityksiä osaksi Konetta. Näihin pienempiinkin yrityksiin jouduttiin vielä investoimaan uusilla laitehankinnoilla ja työntekijöiden koulutuksella, ennenkuin niistä saatiin kannattavia. Herlin ei siis pyrkinyt tuottamaan yhtiöllään nopeaa voittoa, vaan tasaista kasvua pitkällä aikavälillä, joka sitten maksaisi kyllä itsensä takaisin.

Kone oli edelläkävijä juurikin uusimman laitteiston käyttöönotossa ja henkilöstön, varsinkin johtajien hyvässä koulutuksessa. Kone otti yhtenä ensimmäisistä suomalaisista yhtiöistä käyttöön tietokoneet, joilla saatiin tarkkaa tietoa yhtiön taloudesta. Luvut olivat asia, joita tarkasti analysoimalla Herlin pystyi johtamaan valtavaa systeemiä. Talousjohtajat esittelivät hänelle, miten yrityksellä menee ja hän sitten tulkitsi lukuja ja teki päätöksiä niiden pohjalta.

Toinen asia, koulutus. Herlin ei olisi itse pystynyt hallitsemaan koko tuota suurta palettia, vaan hän tarvitsi eri divisioonille omat johtajansa. Tämä onnistui hyvin sillä, että Kone sijoitti huomattavan määrän johtajien koulutukseen talon sisällä. Ei haalittu tekijöitä ulkopuolelta, vaan talon omasta väestä koulutettiin osaavia johtajia vaativiin tehtäviin. Tällainen toimintatapa oli aivan uutta Suomesssa ja Euroopassakin 1970-luvulla.

Pekka Herlin sai alaisiltaan monenlaista raporttia ja tietopakettia yhtiönsä eri osioiden toiminnasta. Tärkeää hänelle oli se, että asiat esitettiin kokonaisuuksina, eikä valtavina kansioina täynnä turhaa tietoa. Asiaa tuli jokatapauksessa paljon, mutta Herlin oli taitava yhdistelemään pieniä yksityiskohtia, joiden pohjalta teki sitten nopeita ratkaisuja.

Nykypäivänä on mietittävä, voiko tuollainen johtaminen enää toimia? Toki maailma on muuttunut, mutta tietyt perusasiat pysyvät samoina. Kokonaiskuvan hallinta, alaisista huolehtiminen, suunnan tiedostaminen ja henkilökunnan ammattitaitoon ja tehokkuuteen investoiminen. Nämä asiat luulisi toimivan vielä tänäkin päivänä, jos pyritään menestyvään liiketoimintaan. Mietin, miten voisin itse näitä asioita hyödyntää nyt tiimiyrittäjänä. Projektijohtamiseen ainakin tarvitsen uutta potkua, joten kyllä tämän kirjan opeilla jo saadaan paljonkin aikaan, kunhan vain osaan soveltaa niitä käytännössä.

Toimivaa voisi olla hankkia projekti, jolla tuottaa varmaa tuloa tasaisesti, samalla tavalla kuin Koneen hissien huoltosopimukset. Kehitystä sitten haetaan sijoittamalla koulutukseen ja investoimalla mahdollisesti johonkin konkreettiseen. Kasvuun täytyy pyrkiä, joten projektejen laajentaminen tulee kyseeseen ja vanhoille asiakkaille pyritään myymään isompia projekteja. Onko tiimiyrityksen laajentaminen mahdollista, voiko tiimiyrityksemme kasvaa ja ostaa vaikka pienempiä yrityksiä? No tämä on jo ehkä vähän epätodennäköistä kolmen ja puolen vuoden aikajänteellä, mutta ainakin kirja herätti ajattelemaan taas uusia näkökulmia.

Hieno teos, aika yksityiskohtaisesti kerrottuna Pekka Herlinin elämä, mutta niinkai sen elämänkerran kuuluukin olla. Itse lähdin avaamaan teosta pääpainona Herlinin johtajuus.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!