Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka ideat syntyvät

Kirjoitettu 17.02.13
Esseen kirjoittaja: Anni-Lotta Nieminen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Kuinka ideat syntyvät - luovan ajattelun käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Jussi T. Koski & Saku Tuominen
Kategoriat: 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

 

”Luovuutta on käyttää tehosekoittimen terää ruuvin pyörittämiseen,

koska ei jaksa etsiä ruuvimeisseliä.”

 

Arjen luovuutta

Luovuutta on alkaa kehittää asioita, jotka ovat itselle hankalia tai epämiellyttäviä. Kirjassa kerrotaan, miten myös käänteinen motivaatio saa ihmisen olemaan luova. Kun ei tosiaankaan halua tehdä jotain, niin keksii yllättävän monia keinoja välttää se. Joko keksii ihan muuta tekemistä ja silloinhan tekemistä löytyy. Tai sitten asiaa haluaa helpottaa. Vaikkapa siivoaminen on monen mielestä puuduttavaa. Siihen on aikojen saatossa keksitty, vaikka mitä helpotusta. Ei varmaan robotti-imuriakaan olisi keksitty, jos kaikki tykkäisivät imuroida – saatikka sitten lakaista. Tai miten rasittavaa oli viimeisinä päivinä laatia opintojen kirjausta. Tällä kertaa aloitin sen heti vuoden alusta. Ei tunnu kovinkaan luovalta ajattelulta, mutta juuri näin asia kirjan mukaan on. Vaikeiden asioiden helpottaminen on luovuutta.

 

Luovuuden voi oppia

Kirjan takakansi ei kuulosta kauhean inspiroivalta ”Tämän kirjan avulla lähes jokainen voi oppia nykyistä luovemmaksi ajattelijaksi jo 10 vuodessa”. Toisaalta siihen kätkeytyy paljonkin positiivista; luovaksi voi siis oppia! Omaa ajatteluaan voi kehittää. Luovuutta pitää harjoitella.

 

Kirjan kolme tavoitetta ovat:

  1. Antaa välineitä, joilla jo nyt luovana itseään pitävät voivat oppia vielä luovemmiksi.
  2. Saada itseään epäluovina pitävät ymmärtämään, ettei kaikkea ole välttämättä menetetty.
  3. Selvittää, mistä luovuudesta on lopulta kyse.

 

Miten luovuutta sitten oikein voi oppia. Antamalla itselleen aikaa ajatella. Luovuuden kehittämiseen ei ole mitään yksiselitteistä ohjetta. Se on vain monien keinojen seurausta. Pitäisi yrittää elää luovaa elämää. Sitä ainakin akatemialla olo on. Olisi hyvät mahdollisuudet kehitellä vaikka mitä. Siltikään ideoita ei tuosta vain kumpua esiin. Pitäisi rikkoa rajoja ja keksiä jotain ihan uutta. Tyhjästä on vaikea keksiä.

 

Kaikki mahdolliset päähän pälkähtävät ajatukset kannattaisi kirjoittaa ylös. Monesti mitä erilaisimmissa paikoissa tulee mieleen, mitä siellä voisi parantaa. Sekin on luovuutta. Siitä kuitenkin voisi syntyä moni uusia liikeideoita, parantaa jo olemassa olevia palveluita. Miettiä uudistuksia tarpeiden mukaan, eikä vain yhdeltä istumalta keksiä jotain uutta. Se on jo nähty, ettei se onnistu itseltä, eikä monesti porukallakaan. Aina kuitenkin tulee paljon kaikkea kehitettävää mieleen radiota kuuntelemalla ja lehtiä lukemalla. Kun ne vain kirjoittaisi ylös ja kehittäisi niitä ideoita.

 

Uskon, että kaikki keksimisen arvoinen alkaa olla keksitty. Uusille innovaatioille on enää hyvin vähän tilaa.”

Julius Frontinus, arvostettu insinööri Roomassa 1. vuosisadalla jKr

 

Ajattelulle pitäisi varata aikaa mutta ajattelua ei pidetä tekemisenä. Aina pitäisi tehdä jotakin, että vaikuttaisi oikeasti tehokkaalta. Esimerkiksi monilla työpaikoilla uhrataan hyvin paljon aikaa sille, että näyttäisi tekevän töitä kuin että oikeasti tekee niitä. Tekemistä arvostetaan paljon enemmän kuin ajattelua. Voisi olla tehokasta pitää ihan vapaan ideoinnin hetkiä tiimissä tai pienemmissä ryhmissä. Kaikki olisi vapaaehtoisina paikalla ja ajatus saisi lentää täysin vapaasti. Vaikka homma karkaisi käsistä, sieltä voisi kuitenkin syntyä kehittämisen arvoisia ideoita!

 

Ideoinnissa voisi käyttää mukana erilaisia työkaluja. Itseeni eivät pure erilaiset kiertävät paperit ”keksi 10 ehdotusta” tai ”niin monta ideaa minuutissa kuin ehtii”. En vain kerta kaikkiaan keksi mitään. Päässä liikkuu vain mieti, mieti, mieti. Yksi uusi keino olisi ikään kuin ajatteluhatun tyylinen. Pienemmissä ryhmissä mietittäisiin erilaisia ideoita; esimerkiksi hyviä, huonoja, tylsiä, aivan surkeita ja uskomattomia. Mahdollisimman laajalla skaalalla. Jokin täysin yli menevä idea voi olla pohja jollekin uudelle tai jokin ”tylsä” ollakin juuri siihen tilanteeseen sopiva. Pitäisi miettiä kohdennetusti ideoita eikä vain ideoita.

 

Kun jostain asiasta on innoissaan, sitä haluaa kehittää. Tai kun on jotain hienoa, siitä haluaa kertoa eteenpäin. ”Kyky tuntea intohimoa jotakin asiaa kohtaan on selkein eri alojen huippuluovia ihmisiä yhdistävä asia.” Oma innostus helpottaa luovuutta. Ongelma voi olla siinä, että intohimo tukahdutetaan. Silloin kun siihen ei uskota tai muut pitävät sitä typeränä, alkaa ehkä itsekin ajatella niin. Lapset ovat monesti luovia ja kekseliäitä mutta jossain vaiheessa unohtuu. Lapsista kitketään luovuus pois. Heidän tekemisiään rajoitetaan ja ajatuksiaan hillitään. Lasten pitäisi antaa olla lapsia ja hullutella. Kun lapseen uskotaan ja häntä kannustetaan, hän uskaltaa esittää omia ideoitaan ja tehdä uusia ja kivoja juttuja. Tämä pitäisi näin äitinäkin pitää mielessä…

 

”Nobody can be anybody without

somebody being around

-kukaan ei ole mitään ilman muita.”

-Fyysikko John Archibald Wheeler

 

Joukossa luovuus tiivistyy?


Suuret ryhmät eivät ole hyväksi luovalle ajattelulle, sillä silloin moni yleensä luopuu omista ajatuksistaan. Ryhmässä antaa liikaa muiden mielipiteiden vaikuttaa omiinsa. Suuressa ryhmässä hulluista ideoista tehdään keskinkertaisia. Aina löytyy joku jonka mielestä idea on huono, kallis tai epäkäytännöllinen. Joskus idean vastaanottoon vaikuttaa myös se, kuka idean esittää. Joidenkin ihmisten ideoihin on helpompi lähteä mukaan, vaikkei samaa mieltä olisikaan. Vähemmistön ideaa voi olla vaikeampi kannattaa.

 

Epävarmuus ja pelot vähenevät sitä mukaa, kun luottamus kasvaa. ”Ryhmää tulee auttaa tiedostamaan, että on tärkeää hahmottaa mitä tahansa ongelmaa vaihtoehtoisilla tavoilla; järkevillä ja järjettömillä… Ja ryhmältä kannattaa kieltää ideoiden ja niiden esittäjien vähättely.” Mitä paremmin ideasi otetaan vastaan, sitä enemmän uskallat niitä esittää. Sadan keskinkertaisen keskellä voi olla yksi timantti.

 

Toimiva ideointiryhmä on 2-3 henkilöä. Silloin on helpompaa rakentaa luottamusta. Pienessä ryhmässä myös kritiikin antaminen on helpompaa. Ryhmän jäsenten ei tarvitse olla samanlaisia tai erilaisia, kunhan he tulevat hyvin toimeen keskenään. Eroavaisuudet taustoissa voivat olla hyväksi. Kun kaikilla on yhteinen tavoite, ideointi on helpompaa. Ihannetilanteessa kaikki pitävät toisistaan ja arvostavat heidän mielipiteitään.

 

Kyynikko voi viedä ideoinnin hyvän hengen mennessään. Ennemmin kannattaa tietoisesti tehdä valinta yhdestä henkilöstä, joka ottaa kyseenalaistajan roolin. Silloin ei tule tahtomattaan ammuttua toisten ideoita alas vaan niitä voi yhdessä kehittää paremmiksi. Kyynikkoja kannattaa välttää mutta sellaiset eivät maailmasta lopu, jos siitä on huolissaan. Itselläni on  tapana kyseenalaistaa toisten ideoita, vaikka se tuntuu muiden tekemänä ärsyttävältä. Pitäisi löytää keskitie, miten asioita esittää. Joissain tapauksissa voi olla hyvä saada muiden älyttömät ja tuottamattomat ideat loppumaan. Joskus taas kannattaa kannustaa pientä idean poikasta kehittymään entisestään.

 

Joskus idea löytyy sieltäkin, missä se ei ole.

Muutama ideointitekniikka:

–        Ratkaisu ongelmaasi löytyy lukemasi lehden sivulta 10.

–        Etsi yksi uusi idea jokaista lukemaasi sanomalehden sivua kohti. Anna uutisten, mainosten, artikkeleiden ja kuvien inspiroida sinua.

–        Ratkaisun avain on kirjahyllystäsi sattumanvaraisesti poimimasi kirjan nimessä

–        Tuota uusia ideoita miettimällä voisiko ratkaisu löytyä sattumanvaraisesti valituista sanoista hillomunkista silmälaseihin.

 

Mitä vien käytäntöön?

Haluan kehittää omaa luovuuttani. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja eniten siitä varmasti olisi hyötyä tasaisin väliajoin luettuna. Sain paljon ajattelemisen aihetta. Muutamia ideointitekniikoita haluan kokeilla myös käytännössä. En ollut koskaan ajatellut, miten monet arkisetkin asiat ovat luovuutta, vaikka ei niillä asioilla lähtisikään huutelemaan. Ehkä minussakin sitä luovuutta pieni hitunen on!

 

 

 

 

Anni-Lotta Nieminen

Osuuskunta Idealeka

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!