Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka ideat syntyvät – Luovan ajattelun käsikirja

Kirjoitettu 06.08.13
Esseen kirjoittaja: K M
Kirjapisteet: 1
Kirja: Kuinka ideat syntyvät - Luovan ajattelun käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Jussit T. Koski, Saku Tuominen
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ensimmäinen suuri kolahdus tuli jo sivulla 14.  Olen aina miettinyt että kaikki keksimisen arvoinen on jo keksitty. Tiedän että se ei ole totta. Yritän vain puolustella sillä kykenemättömyyttäni keksiä jotain uutta. Onneksi kirjoittajat ovat lainanneet kirjassaan Julius Frontinusta, Roomalaista insinööriä 1. vuosisadalta jKr.: ”Uskon, että kaikki keksimisen arvoinen alkaa olla keksitty. Uusille innovaatioille on enää hyvin vähän tilaa”.

 

Luovuusajattelu on erittäin mustavalkoista. Joko keksitään jotain nerokasta tai ei juuri mitään. Ihminen on joko luova tai ei. Kuten kirja muistuttaa, ihminen käyttää luovuutta jokapäiväisissä ratkaisuissaan esimerkiksi nopeimman reitin valitsemisessa. Minua lohduttaa myös esimerkki pianonsoittajasta. Kukaan meistä ei synny mestaripianistiksi. Joillekin pianonsoiton opettelu on helpompaa kuin toisille muun muassa geeniperimän vuoksi. Jokainen voi silti oppia soittaman pianoa. Ja jokainen meistä päätyy pianonsoitossa eri tasolle taituruuden mittaristolla.

 

Täytyykö syntyä kultalusikka suussa?

 

Kosken ja Tuomisen kirja on ensimmäinen lukemani, jossa neuvotaan suoraan että luovuuden opettelu vaatii paljon työtä.  Tosiasiassa neronleimauksien keksiminen on todella harvinaista ja ihminen voi hukata koko elämänsä sellaista odottaessaan. Luovuus vaatii erityisesti sitkeyttä, uskallusta tarkastella oman työnsä jälkeä ja intohimoa. Esimerkkinä voidaan tarkastella vaikka minuun esseen kirjoitustaitoani. Esseet ovat harvoin parasta mitä voin antaa. En siis ole sitkeä. Tyydyn ihan hyvään lopputulokseen, sillä inhoan esseiden kirjoittamista.

 

Inhoan omien esseideni lukemista. Opin parhaiten lukemalla kirjoittamiani esseitä, mutta en uskalla. Todella tyhmää. Tämä on myös yhteydessä yllä mainittuun esseiden laatuun. En suostu kirjoittamaan surkeita esseitä kirjoista joita en ole lukenut. Minulla on siis moraalia, mutta ei intohimoa. Koska minulla ei ole intohimoa kirjoittamiseen, minua ei kiinnosta tarpeeksi kehittää taitojani.

 

Kirjailijat lainaavat keksijä Thomas Alva Edisonia: ”Kaikki 200 toimimatonta sähkölampun prototyyppiä opettivat minulle jotain olennaista, jota ilman lopputulos ei olisi ollut mahdollinen.” Keksiminen onkin virheistä oppimista. Kuten joku viisas on sanonut myymisestä, et voi saada kyllä-vastauksia ilman ei-vastauksia, hyviä ideoita ei voi tulla ilman huonoja. Ne kuuluvat prosessiin. Ratkaisevaa on se käyttääkö huonoja ideoita hyödykseen vai ei.

 

Kaikki keksinnöt ovat syntyneet kopioinnin tuloksena

Jokainen keksintö on syntynyt erilaisten, jo keksittyjen asioiden yhdistelemisestä. Jopa auton keksijä Henry Ford sanoi yhdistelleensä muiden keksintöjä. Lopputuloksena oli auto. On ihan turhaa kuvitella olevansa omaperäinen. Kannattaa vaan myöntää että yhdistelee vanhoja elementtejä. Keksiminen on oikeastaan vaan uusi tapa järjestellä vanhoja asioita.

 

Koski ja Tuominen ovat samaa mieltä ”Medici-ilmiön” kirjoittaneen Johanssonin kanssa. Innovointi vaatii materiaalia. Johansson väittää että innovoidakseen ihmisellä pitäisi olla syvällinen tietämys yhdestä alasta ja pintatietämys muista pystyäkseen yhdistelemään asioita mahdollisimman tehokkaasti. Koski ja Tuominen jakavat tarvittavan tiedon hieman erilaisiin kategorioihin:

  1. hyödyllinen tieto
  2. hyödytön tieto

 

Hyödyllistä tietoa on perustieto omasta alasta ja hyödytöntä tietoa kaikki muu mielenkiintoinen. Ongelman ratkaisu voi piillä hyödyllisen ja hyödyttömän yhdistelmässä.

 

Unohdat sen nopeammin kuin uskotkaan

 

Kyseessä on aivan loistava luovuuskirja. En tiedä miksi mieleeni jäi yksi sivun mittainen kappale ja vieläpä näin päivänselvästä asiasta. Kirjoittajat kehottavat tekemään muistiinpanoja syntyneistä ideoista.

 

Ideat tulevat usein arkipäiväisissä tilanteissa. Yleensä niin, että niitä on mahdoton laittaa heti käytäntöön tai jalostaa mahtavaksi bisnesideaksi. Minun mielestäni on erityisen tärkeää merkata muistiin myös kaikista surkeimmat ideat. Ne voivat olla loistavia hieman viilattuna eri kontekstissa.

 

Näin kerran kuvan miehestä, joka oli tatuoinut käsivarteensa muistilehtiön viivoine kaikkineen. Siihen on kätevä kirjoittaa mieleen tulleet ajatukset päivän mittaan.  Täytyy vaan muistaa pitää tussia mukana.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!