Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka sijoitan kuin guru?

Kirjoitettu 13.11.16
Esseen kirjoittaja: Miia Huotari
Kirjapisteet: 8
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olen jo usean vuoden ajan ollut todella kiinnostunut sijoittamisesta, mutta kuitenkin tietämättömyys sekä uskallus on ollut esteenä siihen, että lähtisin ostamaan osakkeita itsenäisesti. Nyt viime kesänä päätin, että haluan alkaa sijoittamaan osakkeisiin ja myös olla siinä mahdollisimman hyvä. Aloinkin etsimään paljon netistä sekä kirjoista tietoa osakkeisiin sijoittamisesta, ja melko nopeastikin tein ensimmäiset ostoni ilman sen suurempia miettimättä tai tutkimatta. En suinkaan kadu ostojani, mutta uskon, että voi menestyä paljon paremmin kun jaksaa ottaa selvää eri yhtiöistä ja on kiinnostunut maailmalla tapahtuvista asioista sekä uskaltaa ottaa riskejä.

 

Tämä essee pohjautuu kaikkeen oppimaani lukuisista sijoituskirjoista sekä netin syövereistä löytämiini tietoihin. Näiden pohjalta loin itselleni sijoitussuunnitelman sekä laadin vaiheet miten lähdin valitsemaan pörssiyhtiöitä salkkuuni. Nyt aion esitellä teille sen miten minä lähdin toimimaan. Toivon, että tämä esseeni voi antaa sinulle apuja siihen, miten kannattaa lähteä liikkeelle ja minkälaisia asioita kannattaa ottaa kenties huomioon osakkeisiin sijoittamisessa. Ainakin itse jälkiviisaana huomasin sen, että on parempi laatia suunnitelma enemmin myöhään kuin ei milloinkaan, sillä se ohjaa toimintaani sekä sen avulla voin paremmin päästä tavoitteisiini.

 

”Strategiasta kannattaa tehdä järjestelmällinen ja realistinen, omiin tavoitteisiin ja riskinsietokykyyn sopiva.” – Jukka Oksaharju

 

Itse lähdin rakentamaan sijoitussuunnitelmaani siten, että mietin aluksi itsekseni miksi haluan sijoittaa ja tietystikin myös mihin kaikkeen haluan rahani sijoitettavan. Jokaisen olisi hyvä miettiä tätä kohtaa ennen sijoituspäätöksien tekoa. Muistutan kuitenkin vielä sen, että sijoittaa voi moneen kohteeseen ja lukemattomilla eri tavoilla. Pääasia, että olet itse tyytyväinen omiin päätöksiisi tai ainakin pystyt nukkumaan yösi rauhassa ilman miettien niitä.

 

Minä lähdin siitä liikkeelle, että minua kiinnostaa pääosin varallisuuden kartuttaminen tulevaisuutta varten sekä myös halu kehittää itseäni tällä saralla. Ainakin itse koen viisaampana valintana sen, että ylimääräisen rahan voin sijoittaa kuin tuhlata turhuuteen tai säilyttää sitä vain pankin käyttötilillä. Valitsin osakkeet oikeastaan siksi, että minua houkuttaa paremmat tuotto-odotukset sekä riski. Usean vuoden olen sijoittanut kuukausittain osakepainoiseen rahastoon, mutta en ole sitä kautta saanut niin suurta vuosikorkoa mitä minulle aikoinaan povattiin. Ymmärrän toki suuremman riskin niissä, mutta ihmisiä he vaan ovat eikä jumalia, jotka ovat tehneet minun sijoituspäätökseni. Joten uskon, että itse tekemällä omat valintani sekä sijoituspäätökseni voin pärjätä kenties paremmin tai jos en, niin minä olen ollut kaikkien omien valintojeni takana eikä kukaan muu. Tietenkin moniin muihinkin sijoituskohteisiin minua kiinnostaa käyttää omaa varallisuuttani, mutta tällä hetkellä pääpaino on osakkeissa sekä rahastoissa.

 

Mainitsin edellisessä kappaleessakin, että en kavahda juurikaan riskejä. Haluan ottaa elämässä kuin myös sijoituksia tehdessäkin riskejä, mutta tietenkin puntaroin vaihtoehtoja sekä pyrin välttämään tekemästä tyhmiä ja uhkarohkeita liikkeitä, jotka äkkiä polttavat pahasti näpit. Olen moneen otteeseen tehnyt riskinsietokyky –testejä, ja joka kerta tulokseni painottuvat korkeaan riskinsietokykyyn. Itse haen huomattavaa tuottoa pitkällä aikavälillä, joten suuretkaan arvonvaihtelut eivät saa minua pelästymään tai tekemään äkkinäisiä liikkeitä. Kuitenkin meistä jokainen on erilainen ja jokainen on myös erilaisessa elämäntilanteessa. Siksipä onkin hyvä, että hyvissä ajoin mietit millainen riskinottaja olet ja kuinka suuren tappion olet valmis kantamaan. Netti on pullollaan riskinsietokyky –testejä, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla niitä. Testien pohjalta voit saada ideoita sekä löytää vastauksia siihen, mitkä voisivat olla sinulle parhaita sijoituskohteita riskinsietokykyysi nähden.

 

Sijoitussuunnitelman kannalta on hyvä määrittää tavoitteet mahdollisimman tarkasti. Suosittelenkin niitä miettimään huolella ennakkoon. Tavoitteenani on käyttää 50% kaikista tienaamistani rahoista sijoittamiseen ainakin 30 vuoden ajan. Miksi näin? Tavoitteenani on hyötyä korkoa korolle efektistä ja sitä kautta kasvattaa tuottoa sijoituksissani.

 

Kun olin pohtinut aiemmin esittämiäni kohtia. Olin entistäkin varmempi siitä, että haluan sijoittaa ja etenkin nyt osakkeisiin suuremmalla volyymilla. Jotta voisin menestyä paremmin päätin laatia itselleni suunnitelman, jonka kautta voisin tehdä osakkeiden ostossa parempia valintoja. Nyt seuraavaksi esittelen tavat, joiden avulla itse päädyin valitsemiini osakkeisiin ja sain paremman varmuuden osakesijoittamiseen.

 

Helsingin pörssissä on reilusti yli 100 julkista osakeyhtiötä, puhumattakaan kaikista maailman pörssiyhtiöistä. Siellä on valtavasti yhtiöitä, joista en ole koskaan kuullut puhuttavan mitään. On helppoa ostaa Nokiaa sen tuttuuden vuoksi, siinä miten myös muutkin suomalaiset piensijoittajat. Joten, koska itselleni harva pörssiyhtiö sanoi yhtään mitään niin lähdin selvittämään mitä kukakin Helsingin pörssiyhtiö tekee ja minkälaisia tuotteita sekä palveluita kukin heistä tarjoaa. Laadin yhtiöistä aakkoslistan, jonka jälkeen lähdin yksi kerralla Googlettamaan heidän toimintaansa. Alla olevan esimerkin mukaisesti.

 

Tässä esimerkki:

Ahlstrom Corporation Oyj: Kuitupohjaisten materiaalien valmistaja esim. suodattimet, terveydenhuollon kankaat, laboratorio- ja bioteknologiasovellukset, tapetit sekä elintarvike- ja juomapakkaukset.

 

Sijoita kuin guru -teoksessa Jukka Oksaharju käy läpi menestyneimpien sijoittajien sijoitusstrategioita. Kirjan eräs sijoittaja on tunnettu Peter Lynch, jonka mukaan kannattaa harkita sijoittavan yhtiöihin joiden nimi on tylsä, tuntematon ja sellainen joka ei sano yhtään mitään. Lisäksi myös niihin joiden liiketoiminta kuulostaa tylsältä ja sitä on vaikea ymmärtää. Tällaiset yhtiöt jäävät suurelta osalta huomaamatta ja huomioimatta, joten sieltä voi löytyä helmiä. On fiksua ottaa hieman selvää yhtiöstä ja myös tutustua minkälaisia yhtiöitä pörssissä on ja mitä he tarjoavat. Itse laadin listan Helsingin pörssiyhtiöistä siitä syystä, että voisin ymmärtää mitä kukakin tekee ja löytää kiinnostavia sijoituskohteita sen myötä. Paina kuitenkin visusti mieleen se, että ei kannata ostaa yritystä jonka liiketoimintaa ei ymmärrä!

 

Kun olin listannut sekä käynyt kaikki Helsingin pörssiyhtiöt läpi yllä olevan esimerkin mukaisesti merkitsin ylös jokaisen niistä, joka tuntui jollakin tavalla mielenkiintoiselta. Lisäksi yhtenä tärkeimpänä kriteerinä oli myös se, että valitsin yhtiöt, joiden toiminnan uskoin jatkuvan hamassa tulevaisuudessakin. Karsin listaltani kaikki ne, jotka eivät vastanneet odotuksiani tähän tapaan.

 

Olen paljon lukenut osakesijoittamisesta, joten olin monista teoksista kirjannut sijoitusvihkooni vinkkejä, miten tulisi sijoittaa, millä perusteella sekä mihin ja niin edelleen. Luin muistiinpanoni useampaan kertaan ja valitsin itselleni tavat, joita lähtisin selvittämään sekä tutkimaan siltä osin. Itse laadin kaikille mielestäni hyville ja merkityksellisille sijoitusvinkeille oman Excel-taulukon. Kyseisestä taulukosta näkee millaiset tekijät olen pyrkinyt seuraavassa vaiheessa selvittämään yhtiöstä. Tämän vaiheen tarkoituksena on saada hieman parempi kuva yhtiöstä sekä sen taloudellisesta tilanteesta.

 

Huomioithan sen, että kyseinen Excel-taulukko on merkitty Ahlstromin viime vuoden (2015) tuloksien mukaan, joten parempaa analyysia yrityksestä tehdessä pitää käydä läpi joka toisen vuoden vuosikertomukset usean vuoden takaa ja perehtyä paremmin yhtiöön, sillä yhden vuoden luvut eivät vielä paljoakaan kerro yrityksestä.

 

Tässä esimerkki:

Säännöt:

Ahlstrom Corporation Oyj

P/E-luku 40,10
P/B luku 1,73
Liiketulos % (=liiketulos / liikevaihto x 100) 4,41%
Nettotulos % (=nettotulos / liikevaihto x 100) 1,19%
Kokonaistulos % (=kokonaistulos / liikevaihto x 100) 0,8%
Oman pääomantuotto % (ROE)(arvo hyvä > 10%) 6,1%
Sijoitetun pääomantuotto % (ROI) (arvo hyvä jos > 10%) 8,3%
Koko pääoman tuotto % (ROA)(arvo hyvä jos > 5%) 5,5%
Omavaraisuusaste % (arvo hyvä jos > 40%) 35,8%
Nettovelkaantumisaste % (arvo hyvä jos < 100%) 65,5%
Quick Ratio (arvo hyvä jos > 1) 0,65
Current Ratio (arvo hyvä jos > 2) 1,03
Osakkeen todellinen arvo (= Osakekohtainentulos x P/E) 7,218€
Osinko/osake (€) 0,31 €
Osinkotuotto % 2,4%
Maksaako velkojaan pois? Kyllä
Millainen on velkojen rakenne? Melko paljon korollista velkaa
Globaalibisnes? Kyllä
Maksaa hyvin osinkoa ja tulos kasvanut? Kyllä
Nimi, joka ei sano mitään? Kyllä
Instituutiot ja analyytikot eivät seuraa? Ei
Hallitseeko alueita? Kyllä/ei
Menevät jatkuvasti kaupaksi? Kyllä 
Tulevaisuuden näkymät? Kysyntää riittää tulevaisuudessakin
Käyttää hyväkseen teknologiaa? Kyllä
Millainen johto? Hyvä
Myynti on jakautunut? Kyllä
Velat suhteessa varoihin? Ok
Millainen yhtiö kyseessä? Hitaasti kasvava, nopeasti kasvava, syklinen-, tasepeli-, vakaa- vai käänneyhtiö? Nopeasti kasvava
Kokonaisriski? 80%

 

Tekemässäni Excel-taulukossa olevat värit kertovat sen miten yhtiö on pärjännyt asettamieni kriteerien mukaan. Vihreä väri edustaa erinomaista tai hyvää tulosta. Puolestaan keltainen tyydyttävää ja punainen väri välttävää tai heikkoa tulosta.

 

Mielenkiintoisia yhtiöitä löytyi kaiken kaikkiaan nopealla toimialaan tutustumisella yhteensä 35 kappaletta Helsingin pörssistä. Sen jälkeen yksi kerrallaan lähdin etsimään vastauksia yllä olevan Excel -taulukon kysymyksiin kyseisistä valitsemistani yhtiöistä.

 

Mistä sitten hakemaan tietoa näihin yllä oleviin kysymyksiin? Parhaimpana tiedon lähteenä pidän jokaisen pörssiyhtiön omia nettisivuja ja pörssitiedotteita, mutta myös tutustuin talouslehtien julkaisuihin yrityksistä. Ahlstromin kohdalla menin heidän nettisivuille ja etsin sieltä viimeisimmän vuosikertomuksen, jota lähdin lukemaan. Vuosikertomukset yleensä ovat varsin pitkiä, sillä niissä saattaa olla useita satoja sivua tietoa. Suinkaan ei kannata aikaa käyttää koko vuosikertomuksen läpikäyntiin vaan kannattaa keskittyä kaikista oleellisiin asioihin. Kannattaa siis lukea nämä seuraavat kohdat eli toimitusjohtajan katsaus, yritysesittely, segmentti- ja liiketoiminta-alueet, näkymät tulevalle kaudelle, konsernin tilinpäätös sekä tase. Lisäksi yhtiöiden nettisivuilta sijoittajat kohdasta tutustuin muihinkin heidän tiedottamiin asioihin ja uutisiin analysoidakseni yritystä.

 

Yhtenä tärkeimpänä vuosi- tai osavuosikatsauksen osana pidän tuloslaskelmaa sekä tasetta. Tuloslaskelmalla tarkoitetaan tilinpäätöksen dokumenttia, joka osoittaa yrityksen tilikauden tulot sekä menot niin määrällisesti kuin tapauskohtaisesti. Tuloslaskelman parina toimii tase, joka mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa ajanjakson aikana.

 

Tässä esimerkki tuloslaskelmasta:

ahlstrom-tuloslaskelma

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä on Ahlstrom Corporationin 2015 vuoden tuloslaskelma. Kuvassa näkyvät 2014 sekä 2015 vuoden luvut. Itse kiinnitän huomiota tuloslaskelmissa liikevaihtoon, liikevoittoon/-tappioon, tilikauden voittoon/tappioon sekä myös emoyhtiön omistajille kohtaan. Kuten kaaviosta huomaa niin Ahlstrom on parantanut tulostaan 2014 vuoteen verrattuna huomattavasti, mutta kuitenkin luvuista voi huomata sen, että tulos ei ollut kummoinen kun katsoo liikevaihtoa, joka oli lähes 1,1 miljardia euroa ja vertaa sitä tilikauden voittoon joka oli vaivaiset 8,6 miljoonaa euroa. Kokonaistulos oli 0,8%. Reilu miljardin liikevaihdosta jaettiin emoyhtiön omistajille eli kaikille osakkeen omistajille yhteensä vain 9,2 miljoonaa euroa osinkoa, mutta tämä toki parempi kuin ei mitään.

 

Tässä esimerkki taseesta:

tase

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jälleen kerran käytän esimerkkinä Ahlstromia. Miksi tase on tärkeä niin siksi, että siitä näkee varojen sekä velkojen rakenteen ja kuinka paljon yhtiöllä on omaa pääomaa. Varat ovat huvenneet sitten vuoden 2014. Kun tutkii tarkemmin tasetta niin näkee sen, että Ahlstrom on myynyt muita sijoituksiaan pois raskaalla kädellä. Näin ollen Ahlstrom on saanut maksettua jonkin verran velkaansa pois. Yhteensä omaa pääomaa Ahlstromilla vuonna 2015 oli 299,4 miljoonaa euroa.

 

Kuten huomata saattaa niin Ahlstromin 2015 vuosi ei ollut erityisen hyvä vaikkakin se oli parempi kuin edellinen vuosi. Kuten jo aiemmin mainitsin niin yhden vuoden vuosikertomukset eivät vielä kerro juuri mitään. On hyvä tietää ja tuntea historia, mutta kuitenkin kannattaa keskittyä siihen mitä pörssiyhtiö tulee olemaan tulevaisuudessa. Itselleni yksi tärkeimmistä kriteereistä oli se, että haluan sijoittaa yrityksiin joiden tuotteita ja palveluita maailma tarvitsee eikä kysyntä tule loppumaan ainakaan ihan heti. Ahlstromin kohdalla näen paljon potentiaalia vaikkakin myös riskiä, sillä kyseisellä alalla on paljon kilpailua. Itse haluan perehtyä vielä paremmin yhtiöön, joten se saa mennä jatkoon.

 

Lopulta käytyäni hieman paremmin läpi nämä valitsemani 35 yritystä valitsin niiden joukosta kaikki, jotka vaikuttivat hyviltä sijoituskohteilta. Karsinnan jälkeen minulle jäi 8 erinomaista sekä 6 muuta mielenkiintoista yhtiötä, joihin voisin mahdollisesti sijoittaa.

 

Seuraavana vaiheena minulla olikin parempi tutustuminen näihin 14 yhtiöön. Tällä kertaa tutustuin astetta syvemmin. Menin valitsemani pörssiyhtiön nettisivuille ja sieltä valitsin kohdan sijoittajat. Tutustuin tarkasti heidän sisältöönsä kuten yhtiöön sijoituskohteena, osake, osakkeenomistajat, taloustiedot, katsaukset ja presentaatiot, konsernin hallinnointi sekä tiedotteet. Erityisesti kävin läpi talouslukujen osalta tuloslaskelman sekä taseen 5 vuoden ajalta ja analysoin miten yhtiö on sinä aikana kehittynyt. Tutustuin myös tarkemmin hallituksenkokouksien pöytäkirjoihin sekä tiedotteisiin, mitä yhtiö oli viime aikoina julkaissut. Selvittämieni tietojen pohjalta päätin haluanko sijoittaa yhtiöön vai en.

 

Selvitystyön jälkeen listalle jäi 7 yhtiötä, joita voisin nyt tällä hetkellä ostaa. Katsoin vielä, että yhtiöt ovat riittävän hyvin hajautettu toimialansa, kokonsa sekä hintatasonsa puolesta. Onnekseni listalleni oli päätynyt varsin erilaisia yhtiöitä niin toimialansa, kokonsa kuin hintatasonsakin puolesta. Lisäksi tässä tilanteessa myös päätin, kuinka paljon kunkin yhtiön osaketta ostan ja kuinka paljon ostoihin yhteensä aion käyttää rahaa.

 

Lähes poikkeuksetta, jokaisessa sijoitusopuksessa puhutaan hajauttamisesta ja siitä, että sijoittajan kannattaa ehdottomasti hajauttaa oma salkkunsa, näin myös Jukka Oksaharjun teoksessa Hajauta tai hajoa. Miksi näin? Kukaan meistä ei pysty ennustamaan mitä maailmalla tulee milloinkin tapahtumaan sekä miten osakekurssit tulevat heilahtelemaan seuraavina minuutteina, tunteina, päivinä tai vuosina. Jos tietäisimme, silloin hajauttaminen olisi täysin turhaa, sillä jokainen sijoittaisi siihen kohteeseen, joka antaisi takuuvarmasti parhaimman tuoton. Aina sijoittamiseen liittyy riski, joten hajauttamalle pyritään pienentämään riskiä. Kun hajauttaa eri toimialoilla oleviin yhtiöihin, maantieteellisesti sekä myös muihin sijoituskohteisiin, voi saada jopa paremman tuoton ilman niin suurta riskiä siitä, että voisi menettää kaiken. Kannattaa pitää myös se mielessä, että 50% lasku tarvitsee aina 100% nousun, jotta päästään edes omilleen, joten kannattaa jakaa ”munat eri koreihin”, sillä jos yksi kori putoaa niin kaikki munat eivät säry. Joten suosin ehdottomasti hajauttamista monen muun sijoittajan tapaan. Suositeltavaa on hajauttaa noin 10 kohteeseen, mutta ei kannata pelkästään hajauttamisen takia alkaa hajauttamaan, vaan aina on hyvä pohtia oman sijoitussuunnitelman kautta miksi haluaa sijoittaa kyseiseen kohteeseen.

 

Olin miettinyt, että minä voisin ostaa nyt alkuun osakkeita 5000 eurolla ja niin, että jokaista yhtiötä ostaisin ainakin 500 eurolla. Tämä siksi, että jokainen osto- sekä myyntitoimeksianto maksaa, joten jos ostaa kerralla suuremmalla summalla niin säästää rahaa.

 

Sijoitussuunnitelman yhtenä vaiheena on huomioida tulot, menot sekä varallisuuden jakauma. Itse kuvittelin, että minulla on ylimääräistä sekä mahdollisesti opintolainaakin nostettavana, jolloin voisin helpostikin hankkia kaikkien haluamieni yhtiöiden osakkeita päättämäni summan verran. Toisin kuitenkin kävi kun tutustuin omaan taloudelliseen tilanteeseeni. En kuitenkaan lannistunut vaikka olinkin nähnyt valtavan vaivan tutustuessani Helsingin pörssiyhtiöihin ja laatinut sijoitussuunnitelman. Tein kuitenkin päätöksen, että nyt alkuun ajattelin sijoittaa vain muutamaan yhtiöön ja heti kun ylimääräistä rahaa tulee lisää niin sijoitan sitä jälleen osakkeisiin. Kuitenkin jatkossa otan huomioon sen, että pidän itselläni vararahastoa siltä varalta, että kun tarve vaatii, hyvä ostokohde tai hetki ilmaantuu minulla on käytössä rahavaroja, joita voin hyödyntää tarvittaessa. Lisäksi kulu- ja tulobudjetin teko ei ole pahitteeksi henkilökohtaisella tasolla, sillä pystyy paremmin seuraamaan omaa taloutta siten, että rahaa ei mene sellaisiin asioihin mitä ei tarvitse ja sitä kautta pystyy mahdollisesti säästämään enemmän rahaa sijoittamiseen sekä muihin tarpeellisiin hyödykkeisiin. Tulojakin pitää alkaa tulemaan enemmän, jotta voin sijoittaa paljon isommin. Keskityn jatkossa siihen, että teen projekteja miettien ansaintaa paljon paremmin, jotta voisin säännöllisin väliajoin nostaa palkkaa sijoittamista sekä muutenkin elämistä varten.

 

Vaikka en juuri nyt päässytkään sijoittamaan rahaa niin suurella volyymilla kuin ajattelin niin tästä koko prosessista ei ole ollut muuta kuin hyötyä. Itse joka päivä innostun aiheesta entistä enemmän ja sitä kautta tulee myös opittua koko ajan jotakin uutta aiheesta. Varsinkin kun tekee ostoja niin tästä tulee aina hetki hetkeltä paljon jännittävämpää ja todellisempaa. Itselleni sijoitussuunnitelmaa tehdessä nousi tärkeäksi seuraavat kriteerit yhtiöitä valittaessa.

 

  • Uskon yhtiöön ja sen mahdollisuuksiin pärjätä nyt sekä tulevaisuudessa
  • Ymmärrän toimialaa
  • Maksaa hyvin osinkoa ja osingonmaksukyky kasvanut
  • Tase hyvä
  • Tulos kasvanut useana vuonna

 

Itse teen jatkossa ostoni siten, että kun rahaa on ylimääräistä pyrin siitä suuren osan sijoittamaan niistä osakkeisiin (veronpalautukset, palkat, päivärahat, lahjaksi saadut rahat, osingot jne.). Tällä hetkellä seurannassani on useampi yritys, joiden tilannetta seuraan tällä hetkellä aktiivisesti, mutta myös heti kun löytyy niin sanottu timantti eli yritys, joka vastaa täysin kriteerejäni ja on vielä alihintainen ostan sitä välittömästi.

 

Nyt tällä hetkellä markkinat ovat hyvin kiinnostavat, ja odotankin mielenkiinnolla miten uusi Yhdysvaltojen presidentti tulee vaikuttamaan maailman markkinoihin. Tarkoituksenani oli ajoittaa kaikki ostoni vaalipäivän jälkeiseen päivään, sillä oletin että Donald Trumpin valinnan jälkeen tulee voimakas lasku markkinoilla. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten katselen mitä tulee tapahtumaan ja seuraan tilannetta silmät avoinna. Lasku suhdanteissa yritän ostaa mahdollisimman paljon, mutta olen myös valmis maksamaan hyvästä yhtiöstä hyvää hintaa, jos olen täysin varma valinnastani. Vaikka on paljon yhtiöitä, jotka ovat halpoja niin en niihin pitkällä tikullakaan koske, jos en usko yhtiön mahdollisuuksiin pärjätä markkinoilla.

 

Tällä hetkellä minulla on salkku Nordnetissä, mutta tietotaidon karttuessa olen päättänyt, että avaan toisenkin arvo-osuustilin Nordeaan. Nordnetissä kaupankäyntikulut ovat melko suuret, jos ostaa vain pienen erän osakkeita kerrallaan eikä niin aktiivisesti. Nordean arvo-osuustili on halvempi minun kaltaiselleni piensijoittajalle. Lisäksi kun ostan lisää yhtiötä jota jo omistan niin kun myyn osan osakkeistani niin voin hallita mistä haluan luopua ensimmäisenä. Normaalisti kun myy osakkeita pois niin ensimmäisenä lähtevät ensimmäisenä ostetut osakkeet. Tällä on vaikutusta verotukseen. Itseäni myös kiinnostaa ostaa ulkomaisten pörssiyhtiöiden osakkeita tulevaisuudessa, joten kaupankäyntikulut ovat paljon pienemmät Nordean kautta maksimissaan yhden prosentin.

 

Itse sijoittaminen on saanut innostuksen ottaa paremmin selvää maailman tilanteesta eli päivittäin tulee luettua Helsingin Sanomat, talouslehtiä/-uutisia sekä muita iltapäivälehtiä. Pyrin siihen, että tiedän mitä maailmalla tapahtuu sekä myös siihen, että pystyn jollakin tavalla paremmin ennustamaan mitä markkinoilla tulee kenties tapahtumaan.

 

Nordnetin kautta käytän myös heidän sovellusta Sharevilleä, josta pystyn seuramaan muiden sijoittajien toimintaa ja heidän salkkujaan. Lisäksi seuraan paljon keskusteluja mitä käydään siellä liittyen kaikkeen mahdolliseen sijoittamisesta. Luen myös paljon sijoitusblogeja sekä olen muutamassa sijoitusryhmässä Facebookissa. Haluan olla perillä siitä mitä muut tekevät ja mitä tapahtuu milloinkin. Varsinkin ennen kun ostan jotakin yhtiötä seuraan hieman mitä muut ovat mieltä ja millaista keskustelua käydään asiasta. Kuitenkin teen jokaisen sijoituspäätökseni itsenäisesti, joten en luota siihen mitä muut kirjoittavat mistäkin aiheesta näissä keskustelupalstoilla, sillä kaikki käyttäjät ovat vaan ihmisiä. Lisäksi siellä voi olla paljon virheellistä tietoa sekä kukaan meistä ei pysty ennustamaan tulevaisuutta. Kannattaa siis hieman kriittisesti analysoida keskustelupalstojen sekä analyytikoiden väittämiä. Kehotan pysymään laatimassa sijoitussuunnitelmassa ja etenkin ostoja tehdessä pitämään pään kylmänä. Lisäksi voivottelu ja mitä jos meininki ei osakesijoittamisessa kannata.

 

Itse olen nyt syksyn aikana tutustunut monien yrityksien tiedotteisiin sijoitussuunnitelmaa rakentaessani. Pikkuhiljaa olen oppinut lukemaan sekä tulkitsemaan niitä. Minulla on tällä hetkellä tehtynä seurantalista yrityksistä, joista olen erityisen kiinnostunut. Tällä hetkellä tilaan useamman pörssiyhtiön tiedotteita omaan sähköpostiini, jotta näen tiedotteet ’’reaaliajassa’’ eikä mikään ehkä merkityksellinen huomio mene minulta ohi. Pidän myös pörssiyhtiöiden omia tiedotteita paljon luotettavimpina. Nyt varsinkin kun on julkaistu Q3:sia eli kolmannen kvartaalin pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksia haluan tietää onko yritys päässyt tavoitteisiinsa ja miten on viimeinen jakso mennyt yrityksellä sekä myös millaisia ovat tulevaisuuden näkymät ja odotukset. Uskon, että tulosjulkistuksia ennen sekä niiden jälkeen löytyy oivia paikkoja sekä hetkiä sijoittaa osakkeisiin.

 

Kuten jo olen aiemmin maininnut pyrin pitäytymään sijoitussuunnitelmassani, jonka olen itselleni laatinut. Pidän kirkkaana mielessäni sen mihin yhtiöihin haluan sijoittaa ja myös seuraan niitä aktiivisesti. Jokaiselle valitsemalleni yhtiölle olen asettanut tämän hetkisen tavoitehinnan, jonka voin maksaa heidän osakkeesta. Esimerkiksi Nokian kohdalla olin päättänyt, että ostan osaketta lisää kun hinta osakkeelta on 4,20€ ja näin myös tein. Ostin toki liian aikaisin lisää, mutta uskon että tulevaisuudessa hinta tulee jälleen nousemaan sekä myös nyt ostaessani sain Nokian osakkeideni keskikurssia paljon pienemmäksi.

 

Myös olen miettinyt sekä määrittänyt kunkin yrityksen osakkeille hinnan millä voisin mahdollisesti luopua osakkeista. Pääosin nyt keskityn kuitenkin siihen, että sijoitan rahani pitkälle aikavälille eli en anna kurssiheilahteluiden vaikuttaa myynteihini vaan keskityn siihen, että omistan hyviä yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa sekä menestyvät erinomaisesti tulevaisuudessakin. Kaikki rahat mitä sijoitan on ylimääräistä ja pärjään ilman niitäkin, mutta haluan toki kartuttaa varallisuuttani tulevaisuutta varten.

 

Nyt on kova into tehdä rahaa, jotta pääsen kokeilemaan opittuja asioita vieläkin paremmin käytännössä. Tämä sijoitussuunnitelmaprosessi on ollut varsin pitkä ja kivinen, mutta pikkuhiljaa koen saaneeni kohtalaisen ymmärryksen tähän hommaan. Tietenkin on vielä paljon opittavaa näissä asioissa, mutta koen todella tyydyttävänä ja motivoivana sen, että koko ajan voin oppia uutta ja kartuttaa omaa tietopääomaani ja toivottavasti myös omaa pääomaani. Ei kai tässä muuta kuin jatkamaan samaan rataan sekä tekemään hyviä sijoituspäätöksiä. Muistutan kuitenkin vielä jokaista pitämään päänkylmänä ja unohtamaan turhan hötkyilyn. Eiköhän näillä eväillä päästä vielä pitkälle tai ainakin toivon niin!

 

Kirjat:

 

  • Sijoita kuin Guru: Jukka Oksaharju
  • Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen: Jukka Oksaharju
  • Hajauta tai hajoa: Jukka Oksaharju
  • Luovu ajoittamisesta – Tuplaa tuottosi: Mika Hyttinen
  • Pääomaturvattu sijoittamien: Sami Järvinen & Antti Parvinen
  • Ammattimainen sijoittaminen: Juha-Pekka Kallunki, Minna Martikainen & Jaakko Niemelä
  • Miten sijoitan pörssiosakkeisiin: Seppo Saario

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!