Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuinka tiimeistäkin tulee ikuisia

Kirjoitettu 13.12.14
Esseen kirjoittaja: Olli Leikas
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen - anna osaajien loistaa
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4. Johtaminen

Kuinka tiimeistäkin tulee ikuisia, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Kuinka tiimeistäkin tulee ikuisia

 

Sisältö

1 Johdanto

2 Tiimityöskentelyn ja johtamisen perusteet

– Yhteinen kieli

– Aktiivinen kuuntelu

– Toisten tukeminen

– Vastuun kantaminen

3 Epilogi

 

1 Johdanto

Kuinkahan tämän oikein aloittaisi… olen aina pitänyt hyvien kirjojen lukemisesta, mutta pääsääntöisesti ne ovat kuuluneet lähinnä viihde-kategoriaan. Olen myös pitänyt omien ajatusteni kirjaamisesta ylös jonnekin ja muuten vaan omien ideoiden purkamisesta paperille. Kuluneen syksyn aikana Tiimiakatemialla olen kuitenkin löytänyt täysin uuden maailman kirjallisuuden ja ennen kaikkea reflektoinnin parista. Tunnen kuinka kaikki lukemani kirjat (ja niistä kirjoittamani esseet) pala palalta jäsentävät omaa tieto, kokemus- ja ajatusmaailmaani, sekä tuovat niihin jatkuvasti jotain lisääkin. Lisäksi on ollut mukava huomata, että vaikka kirja ei olisi antanut sen enempää kolahduksia, niin se on silti auttanut muokkaamaan ajatuksiani edes jollakin tasolla. Toki aina hyvien teoksien lukeminen on mielekkäämpää ja tätä esseetä varten sainkin käsiini kirjan, joka kuuluu kategoriaan mahtava. Kyseinen nide kantaa nimeä Jazzia johtamiseen (2013) ja se on Patrick Furu nimisen kirjailijan kirjoittama. Tiimiyrittäjän ja tiimivalmentajan parhaat kirjat -kokoelman (Johannes Partanen, valintaopas 2014) kaverijohtamisen kategoriassa tämä kirja on valittu kymmenen parhaan, eli top tenin, joukkoon.

Omaan ajatusmaailmaani sopi mitä parhaiten jazzjohtamisen malli ja kaiken lisäksi sen aiheet kuuluvat ehdottomasti Tiimiakatemian kulttuuriin. Käytännöllisyys, konkreettiset avaimet oman toiminnan ja tiimin toiminnan parantamiseksi, sekä mahtava lähestymiskulma ovat juuri niitä asioita, joita me päivittäisessä työssä tarvitsemme.

Kuten nimestä voi jotakuinkin päätellä, hyödynnetään tässä johtamisen oppaassa jazz-yhtyeiden toimintamallia. Tai oikeastaan yhtyeiden eri toimintojen rakenteita puretaan esille ihmeteltäviksi, koska jazz-yhtyeet ilmentävät esimerkkinä musiikkimaailman luovia, tuloksellisia ja hyvin yhteen pelaavia tiimejä. Kuitenkin pystyin myös välittömästi löytämään yhteyden omaan urheilutaustaani koripallon parissa. Koripallo on erittäin tiivis, nopeatempoinen, älykkyyttä ja vahvaa tiimityötä vaativa urheilulaji. Tunnistin kaikki kirjassa esitetyt hyvän tiimin ja johtamisen mallit nimenomaan koripalloilun kontekstissa ja tiesin, että ne ovat toteutuneet enemmän tai vähemmän omissa joukkueissani ja niiden pitää toteutua jokaisessa menestystä havittelevassa joukkueessa. Tuli melko hyvä fiilis.

2 Tiimityöskentelyn ja johtamisen perusteet

Tuon seuraavaksi esille kaikkein tärkeimmät pointit, joiden avulla jokaisen on mahdollista jo ohjata niin omaa kuin tiiminkin toimintaa kohti vahvempia tuloksia. Johtamisessa käytetään monesti termejä leadership & management, joista kiteytettynä management tarkoittaa eräänlaista hallinnollista johtamista, jolla tuodaan kompleksisuuteen selkeyttä. Leadership puolestaan tarkoittaa ihmisten johtamista. Molempia tarvitaan hyvään johtamiseen, mutta näistä leadership on johtamisessa tärkein osa-alue, koska ihmiset tekevät töitä ihmisten tarpeisiin. Tulos on aina seurausta työstä, tuloksia ei voi syntyä ilman työtä ja ihmiset tekevät ne työt, joiden pohjalta tulosta odotetaan. Ilman johdettavia ei ole olemassa johtajia ja se vain on niinkin yksinkertaista.

Huippusuorituksiin on mahdollista päästä ainoastaan silloin, kun on olemassa yhteinen haluttu seuraus, eli tavoite. Tavoitteen ei tarvitse olla täysin kirkkaasti määritelty, vaan on jopa parempi, että visio on hieman sumea. Tällöin jää tilaa jokaisen yksilön henkilökohtaiselle luovuudelle ja inspiraatioille. Rima on hyvä asettaa tarpeeksi korkealle, koska se on ainoa tapa tuottaa korkeita tuloksia. Kuitenkaan ei ole täysin sama miten ko. tavoitteet asetetaan. Niiden tulisi täyttää seuraavat kriteerit: haastavuus, jolloin tavoite vaatii meitä kehittämään itseämme; välttämättömyys, jolloin tavoitteen täyttyminen on tiimin kannalta elintärkeää; kyky luoda tunteita, jolloin tavoitteen kuvaus aiheuttaa halun saavuttaa se; sekä sydämellisyys, jolloin se parantaa jonkun elämää ja palvelee siis jotain suurempaa kuin me itse.

Seuraava askel kohti toimivaa tiimiä on erilainen osaaminen ja osaaminen ylipäätään. On vaikea saavuttaa asioita, jos niiden vaatimia taitoja ei ole olemassa. Kuitenkin tiimin vahvuuksiin lukeutuu se, että eri ihmisten eri vahvuuksia hyödyntämällä on mahdollisuus saada aikaan paljon enemmän, paljon nopeammin. Tästä syystä kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, vaan nimenomaan ”erikoisosaamisen” jakautuminen yksilöiden välillä on tärkeää. Tarvittavat taidot määräytyvät sen perusteella, mikä on tiimin yhteinen tavoite. Se on päämäärä, jonne yhdessä halutaan ja osaaminen sitä tietotaitoa, mitä matkan varrella tarvitaan. Kuinka sitten sitä osaamista voi hankkia? Vastaus on ehkä jopa rasittavan yksinkertainen: tarvitaan toistoja siitä osaamisen alueesta, jota halutaan kehittää. Mikään muu ei valitettavasti osaamista tuo kuin se, että sitä työstää säännöllisesti, eli learning by doing.

Seuraavaksi määrittelen kirjan pohjalta osaavan tiimin kaavan kohti timanttia. Lisäksi yksi tämän kaavan hienouksista on se, että sen toteuttaminen ruokkii itseään. Mainitsin aiemmin, että on tiettyjä asioita, jotka voi löytää esimerkiksi jokaisesta menestystä havittelevasta koripallojoukkueesta. Kyseiset kohdat on listattu alapuolelle:

–          Yhteinen kieli

–          Aktiivinen kuuntelu

–          Toisten tukeminen

–          Vastuun kantaminen

 

Yhteinen kieli

Yhteinen kieli syntyy yhteisestä toiminnasta, vuorovaikutuksesta ja kulttuurista, ja siksi sitä ei pidä pakottaa. Se luo pohjan kommunikaatiolle ja nopealle päätöksenteolle ja sen on tarkoitus tehdä toiminnastamme tehokasta. Esimerkiksi Tiimiakatemialla käytetään omaa käsitteistöä, johon kuuluu esimerkiksi sellaisia termejä, kuten ristipölytys, vahvari, täpitys ja synnytys. Kaikki ympärillämme oleva vaikuttaa meihin jollakin tavalla; niin myös kieli. Kieli vaikuttaa vahvastikin siihen miten ajattelemme ja toimimme, josta syystä tiimi tarvitsee tarpeeksi suuren määrän yhteistä kieltä tai kontekstia, jotta toiminnasta tulisi tarkoituksenmukaista. Huomion arvoista on se, että kieli ei ole pelkästään puhetta, vaan myös esimerkiksi eleitä.

Aktiivinen kuuntelu

Aktiivisesta kuuntelusta jazz-yhtyeissä on kirjoitettu kirjassa niin hyvin sivuilla 114 ja 115, että haluan tuoda sen osaksi tätä esseetä vain vähän muokattuna:

Jazz-yhtyeen yhteisellä kielellä ei ole paljon merkitystä, jos yhtyeen jäsenillä ei ole kykyä tunnistaa puhuttuja, soitettuja tai ruumiinkielellä ilmaistuja viestejä saati reagoida niihin. Siksi herkkyys kuulla impulsseja ja reagoida niihin on olennainen edellytys. Aktiivisen kuuntelun avulla rakennetaan luottamusta tiimiin, sekä viestitään läsnäoloa. Kuuntelemalla ja katselemalla toisia tehtävän parissa saadaan aikaan nopeasti käsitys toisen osaamisesta, näkökulmista ja yleisestä ajatusmaailmasta. Ehdottoman tärkeää on myös lopulta reagoida jotenkin kuullun ymmärtämiseen.

Aktiivisen kuuntelun tunnuspiirteitä ovat empaattisuus, avoimuuden osoittaminen, kärsivällisyys ja keskusteltujen asioiden tarkentaminen ja yhteen vetäminen. Urheilutermein joukkueen pelaajien on osattava kuunnella joukkueen pelinjohtajan määrittämät pelikuviot, sekä lukea muiden liikehdintää ja osattava vielä sovittaa oma liikehdintä kokonaisuuteen.

 

Toisten tukeminen

”Tiimissä ei ainoastaan kuunnella toisia aktiivisesti. Siinä pyritään rakentamaan toisten ideoiden päälle ja rohkaistaan toisia esittämään ajatuksiaan. Siinä ei kukaan dominoi liiaksi käyttämällä turhan paljon aikaa omien ideoiden esiintuomiseksi. Siinä tuetaan toisia, jotta parhaat ideat pääsevät esiin ja niitä hyödynnetään. Tällainen toisten tukeminen antaa sekä energiaa että lisää sitoutumista tiimiin.”

Toki ryhmä tarvitsee aina johtajan, joka ohjaa toiminnan suuntaa kohti tavoitetta ja tarvittaessa tekee lopulliset päätökset vaihtoehtojen pohjalta. Kuitenkin johtajan on hyvä ymmärtää, niin kuin jazzmuusikot kautta aikain ymmärtävät, että tehdäkseen parempaa musiikkia tiiminä heidän on osattava tukea toisiaan. Toisten tukemiseen liittyy kolme perusperiaatetta:

–          Älä tyrmää toisten ideoita, koska vasta kokeilemalla huomataan ideoiden lopullinen toimivuus tai toimimattomuus

–          Anna tukea, koska esimerkiksi jazz-muusikolla, jolta tulee oudon kuuloisia säveliä, on yleensä kuitenkin jokin ajatus taustalla. Muiden tehtävänä on pyrkiä löytämään paras mahdollinen tuki, jotta ajatus saadaan kuulostamaan mahdollisimman hyvältä.

–          Ota tuki vastaan ja opi rakentamaan muiden tarjoamien ideoiden ja ehdotusten päälle. Kukaan ei tiedä enemmän kuin kaikki yhdessä, siksi jokaisen osaaminen kannattaa valjastaa yhteiseen päämäärään pääsemiseksi.

 

Vastuun kantaminen

Yksi hyvän tiimin ominaisuuksista, ja ehkä jopa tärkein, on se että jokainen on vastuussa kokonaisuudesta. Se tarkoittaa konkreettisia tekoja ja aloitteita, sillä muuten ei tapahdu tuloksia. Seuraus syntyy aina toiminnasta, joten on jokaisen tiimin jäsenen vastuulla tuottaa sellaista toimintaa, joka palvelee yhteistä tavoitetta.

Koripallossa voi tehdä tulosta vain tekemällä koreja, eli hyökkäämällä. Aikaa hyökätä aina kerrallaan on 24 sekuntia, joka on toisaalta yllättävän reilusti, mutta toisaalta se on myös hyvin vähän aikaa. Jokaisella kentällä olevalla pelaajalla (viisi/joukkue) on tästä syystä velvollisuus ja vastuu tuottaa mahdollisimman hyvä ja nopea koriin (tulokseen) johtanut ratkaisu. Seuraavan ajatusmallin täytyy löytyä jokaisen pelaajan päästä ja näkyä toiminnassa: joko luon parhaimman paikan ja tavan tehdä kori itse tai teen kaikkeni, jotta saan kaverini mahdollisimman hyvään korintekoasemaan. Vain yhdellä voi kerrallaan olla pallo hallussaan, jolloin pallollinen on johtaa aina kutakin tilannetta. Muiden vastuulla on tehdä korinteosta mahdollisimman sujuvaa.

Vastuun kantaminen tarkoittaa myös sitä, että osaa luopua tilannejohtajuuden roolista. Toisin sanoen pallo on osattava toimittaa eteenpäin joukkuetoverille, kun se on tarkoituksenmukaista. Vastuun kantaminen perustuu siihen, että tiimin yhteinen kieli on toimivaa, kaikki kuuntelevat aktiivisesti ja tukevat toisiaan. Tämän kokonaisuuden myötä luottamus ja yhteistyö jäsenten välillä syvenevät, mikä antaa mahdollisuuksia improvisoida enemmän ja ottaa laskelmoituja riskejä, jolloin on mahdollista tuottaa tiiminä niin kutsuttuja ”wow”-elämyksiä ja flow-tiloja.

 

3 Epilogi

Jazzia johtamiseen on ehdottomasti kirja, jonka toivon jokaisen tiimimme jäsenen jossain vaiheessa lukevan. Se sisältää paljon selkeitä ja yksinkertaisia keinoja viedä toimintaa haluttuun suuntaan ja tämän lisäksi tarjoaa erilaisia mittareita edistymisen seurantaan. Tämän esseen kirjoittaminen oli tämän syksyn haastavimpia siinä mielessä, että koin itse saaneeni teoksesta niin hyviä oivalluksia, etten mitenkään voi hyvällä omalla tunnolla kirjoittaa esseetä ”vähän sinne päin.” Ja koska sain kirjasta paljon oivalluksia, oli melko haastavaa saada kaikkea sellaiseen pähkinänkuoreen, josta kaikille riittäisi mutusteltavaa. Toivon, että onnistuin tässä. Toisaalta itselleni koko kirjoitusprosessi oli hurjan antoisa juurikin edellä mainituista syistä. Toivon, että tekstini herätti ajatuksia ja mahdollisesti jopa kannustaa lukemaan alkuperäisen kirjan kokonaisuudessaan. Kun saamme Tiimiakatemialla johtamiseen jazzia, niin vain taivas on rajana (jos sekään).

 

Olli Leikas

044 5222673

olli.leikas@gmail.com

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!