Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuka menestyy ja miksi?

Kirjoitettu 24.09.14
Esseen kirjoittaja: Mikko Tammilehto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kuka menestyy ja miksi?
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.1. Verkostot ja sosiaalinen pääoma, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 4.6. Strategiakirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nyky-yhteiskunta on täynnä tarinoita menestyjistä. Harmillista kyllä, sana ”menestyjä” tarkoittaa yleensä sellaista henkilöä, jolla on paljon omaisuutta ja täten vaikutusvaltaa. Usein tarinat ovat maaginen kertomus siitä, kuinka he ovat luoneet omaisuutensa tyhjästä, vastoin kaikkia odotuksia. Ovat omalla sisukkuudellaan ja tarmollaan ylittäneet kaikki esteet ja epäilykset, ovat täysin itse takoneet oman onnensa ja menestyksensä. Puhutaan, että pelkästään oma panos ratkaisee sen, miten elämässäsi menestyt, määrittelit menestyksen sitten kuinka tahansa. ”Jokainen on oman onnensa seppä”. Miksi näin? Onko taustalla jotain muutakin kuin vain oma panoksesi? Voiko joku täysin sinusta itsestäsi riippumaton asia vaikuttaa elämääsi positiivisella tai negatiivisella tavalla? Sanotaan, että kaikilla on samat kortit syntyessään tähän maailmaan ja että kuka tahansa voi menestyä. Ei välttämättä.

Ei ole olemassa täysin itse rakennettua menestystä. Yksi asia johtaa aina toiseen, sinä olet yksi asia mikä tapahtuu tälle maapallolle ja ihmiskunnalle, mutta sillä on oikeasti väliä, että missä vaiheessa. Tässä voi miettiä esimerkiksi sitä, miksi maailman suurimpien IT-yhtiöiden johtajisto tai perustajat ovat syntyneet juuri vuosina 1954-1956.

 

Maailma muuttuu jatkuvasti. Bisnes pyörii, kasvattaa ja kaataa yrityksiä samaan aikaan. Ennen vanhaan menestynyttä liiketoimintaa harjoittanut suuryritys voi tällä hetkellä olla marginaalifirma muiden pienempien kamppailijoiden joukossa. Uusia yrityksiä on noussut tuntemattomuuksista ja vallanneet suuret markkinaosuudet. Sotia tulee ja menee ja komentajat kamppailevat valtioiden tai yritysten johdossa siitä kumpi saa isomman palan ja sitä myöten enemmän valtaa. Mutta kuka näistä menestyy ja miksi? Onko kaiken lopputulos vain oman tekemisen summa? Voiko se olla niin yksinkertaista? Onko mahdollista että joku muu ihminen/asia voi ratkaista menestytkö vai et?

Sanotaan, että 10 000 tuntia jonkun asian parissa tekee sinusta asiantuntijan, mestarin tai maailmanluokan tekijän, tai ainakin mahdollistaa sen. Mikäli olet tehnyt jotain asiaa 10 000 tunnin ajan, osaat sen todella hyvin, tietenkin alasta ja työn merkityksestä sinulle riippuen.

 

Menestys harvoin riippuu täysin sinusta itsestäsi. Enemmänkin kyse on siitä, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta menestykseen jossain ympäristössä. Yhteisön, perheen, kulttuurin ja lähimpien ystäviesi tuki on sanoinkuvaamattoman tärkeä. Esimerkkinä tästä, Bill Gates ei todennäköisesti olisi siellä missä hän on nyt, ilman äitien kerhoa, joka osti tietokoneen jolle pikku-Bill pääsi joka päivä rajattomasti opettelemaan ohjelmointia ja tietokonemaailman saloja. Hän oli sillä hetkellä yksi maailman muutamasta ihmisestä, jolla oli rajaton pääsy tietokonepäätteelle niiden ollessa vielä todella harvinaisia. Edes tietokonetieteen professoreilla ei ollut niin rajatonta pääsyä tietokoneelle kuin Billillä. Hän sai siis rajattomasti kultaakin arvokkaampaa oppia maailman ollessa IT-alan vallankumouksen partaalla. Hän käytti tilaisuuden hyödykseen ja tuli asiantuntijaksi alalla, joka ottaisi tuulta alleen taianomaisesti tulevaisuudessa, alalla jossa hänestä oli tulossa todellinen edelläkävijä toisiin verrattuna. Hänen 10 000 tuntia täyttyi ja osaaminen karttui aikaisessa vaiheessa, jolloin hän oli samanikäisiä saman alan tekijöitä jo valovuosia edellä ja vain, koska hänelle annettiin loistavaa mahdollisuus kehittyä äitikerhon omistamalla tietokoneella ja hän käytti sen hyödykseen. Kirjassa sanottiin hyvin; ”samalla kun muut juoksevat mailin matkaa, Bill Gates juoksee vain puolta mailia”. Olisiko Microsoftia olemassa mikäli äitien kerho ei olisi hankkinut tietokonetta jolle Bill pääsi rajattomasti? Vaikea uskoa.

 

Kirja on pullollaan samanlaisia esimerkkejä. Esimerkkien selitysten edetessä huomaa jokaisessa tapauksessa sen, miten kasvatus, oma kulttuuritausta, yhteisön arvot ja ympäröivän maailman tilanteet ratkaisevat mahdollisuuksien tien yksilölle, ympäristö tekee ihmisestä sen, mitä ihminen on. Toiset saavat mahdollisuuksia, toiset eivät, toiset tekevät kovempaa työtä ja kehittyvät, toiset eivät välttämättä saa edes mahdollisuutta tehdä kovaa työtä motivoivan asian eteen.

 

Bill Joy ja tietokone. Bill Joylla, Sun Microsystemsin perustajalla, oli nuorena loistava mahdollisuus päästä siihen, missä hän on nyt. Hänen nuoruudessaan tietokoneet olivat suuri, suuri harvinaisuus. Hän oli nuori kloppi, kiinnostunut matematiikasta ja biologiasta, mutta hänen käyntinsä Michiganin yliopistossa muutti hänen elämänsä suunnan. Hän löysi tietokoneet ja ohjelmoinnin. Hän oli lumottu. Hän sai etumatkan muihin tällä alalla pelkästään tämän mahdollisuuden kautta. Hän käytti tietokoneen bugia hyödyksi, jotta pääsisi harjoittelemaan ohjelmointia päivittäin, muiden päästessä vain tunnin tai pari viikossa. Hän otti muihin etumatkan ja täytti 10 000 tunnin sääntönsä valovuosia ennen muita opiskelijoita, joka johti siihen, että hän oli itseoppinut asiantuntija juuri oikealla hetkellä, tietokonealan nousun alussa. Hän perusti Suun Microsystemsin, yhden Piilaakson arvostetuimmista ja ensimmäisistä yhtiöistä. Hänen keksimiään algoritmeja ja tekniikoita käytetään internetissä vielä tänä päivänäkin, vaikka ne ovat kymmeniä vuosia vanhoja. Hän on se jätkä joka keksi Java-ohjelmointikielen. Niin nerokkaasta yksilöstä oli kyse. Hänellä oli siihen mahdollisuus ja hän käytti sen.

 

Juutalaiset vaatturit amerikassa vaatealan nousun kulta-aikoina, mitä heidän jälkeläisistään tuli? Miksi heistä tuli esim lääkäreitä, lakimiehiä, muuta yhteiskunnan eliittiä? Koska heidän vanhempansa aika oli otollinen, sillä heidän osaamisensa ja ihmisten tarpeet kohtasivat = heidän vanhempansa menestyivät omia taitojaan hyödyntäen saaden rahaa ja harjoitusta joilla pystyi kehittämään liiketoimintaa ja saamaan lisää omaisuutta = heillä oli varaa maksaa lapsillensa kunnon opetus ”paremmissa” kouluissa samalla kun lapset oppivat kotona merkityksellisen työn tarkoituksen ja sen kuinka hedelmällistä se on. Lapset oppivat koko ajan ja saivat monipuolista harjoitusta silloinkin, kun he eivät olleet koulussa.

 

Joseph Flom ja yritysvaltaukset lakimiehenä, yritysvaltausten aikakauden partaalla. Muut eivät viitsineet tehdä näitä, sillä se ei ollut vielä niin hyväksyttyä tai ”rutiinia” bisnesmaailmassa. Muut lakifirmat keskittyivät yritysten paperitöihin ja lakipuolen kunnossapitoon. Joe Flom oli ensimmäisten joukossa yritysvaltausten alalla. Hän oli samalla tavalla aikoja sitten vertaisiaan edellä tämän tyyppisen toiminnan parhaimman nousun hetkellä, samalla tavalla kuin Bill Joy tietotekniikan saralla. Hänen lakitoimistonsa nousi maailman suurimmaksi alan yritykseksi koska he olivat parhaita siinä mitä he tekivät muiden vasta opetellessa kävelemään uudelleen synnyttyään.

 

Mahdollisuuksilla on myös pimeämpi puoli. Tietämättämme suljemme osalta meistä mahdollisuuksia pois niilllä käytännöillä, mitkä olemme omaksuneet yhteiskuntana. Räikeimmin se näkyy kirjassa tutkimuksena Pohjois-Amerikan jääkiekon junioriliigoissa missä pelaajat lajitellaan liian aikaisessa vaiheessa parempiin ja huonompiin.

Junnu-urheilussa suljetaan loppuvodesta syntyneiltä mahdollisuus menestyä heti pieninä junioreina jakamalla heidät ”parempiin” ja ”huonompiin” joukkueisiin, tässä ratkaisee se, missä vaiheessa vuotta olet syntynyt. Näin ollen alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden mahdollisuudet eivät ole tasavertaiset, sillä muutaman kuukauden fyysinen kehitys on todella ratkaisevaa nuoressa iässä. Jos kaikilla olisi oikeasti samat mahdollisuudet menestyä, olisi esim. Kanadalla vähintään tuplasti enemmän ammattilaiskiekkoilijoita huippuliigoissa kuin nyt. Loppuvuodesta syntyneiden menestysmahdollisuudet suljetaan niin aikaisessa vaiheessa, ettei joukkueita parempiin ja huonompiin jaettaessa ole mitään mahdollisuutta nousta huippuammattilaisiksi sillä he saavat vain pienen osan siitä harjoitusmäärästä mitä ”hyvät” pelaajat saavat ”paremmissa” joukkueissa.

Meidän täytyy tutkia yhteiskuntaa, jotta voimme havaita sieltä tämän kaltaiset vääryydet. Mitkä ovat sellaisia normeiksi omaksuttuja asioita, joilla epätasa-arvoisuuden kuilu kasvaa ja maailma menettää parhaita osaajia jo heti alkuvaiheessa.

 

Keksin muutaman kysymyksen tästä itselleni, jotka auttavat selventämään hieman omia ajatuksiani muille sekä saada muut ajattelemaan myös näitä samoja asioita mitkä vaikuttavat kaikkeen mitä teemme.

 

Miten tämä kaikki näkyy Tiimiakatemialla?

 

Tiimiakatemialla on todella paljon erilaista väkeä erilaisista ympäristöistä. Tämä on kuin keittokattila, johon on heitetty aineksia laidasta laitaan muhimaan tietämättä yhtään, että toimiiko kyseinen ainesten yhdistelmä yhdessä toisiaan täydentäen vai tuleeko siitä liian sekava jolloin maut hajoilevat ja suuhun jää vain paha maku. Ovatko vahvimman makuiset mausteet läpitunkevia, liian vahvoja jotka jättävät muut mausteet varjoonsa. Sulautuuko vahvat maut muiden joukkoon täydentämään keittoa kokonaisvaltaisesti, vai maistuuko kermaiselta näyttävä keitto pelkältä chililtä? Millaisessa tilanteessa chilin maku heikkenee ja esimerkiksi tilli pääsee vahvemmaksi mauksi?

Tänne tullessaan osalla porukasta on jokin selkeä visio siitä, miksi haluaa kehittyä kolmen ja puolen vuoden aikana. Heillä on valmiita loistavia taitoja joita he tietävät pystyvänsä hyödyntämään rahan ansaitsemisen merkeissä. Tälläiset yksilöt kantavat tiimin rahallista vastuuta alkuvaiheessa, hoitavat oman osansa ja ehkä patistavat muitakin yksilöitä nostamaan ahteria penkistä ja alkamaan hommiin. Tälläiset yksilöt on mahdollisia tiimin vetureita ja johtavia yksilöitä tiimin aivan alkuvaiheissa. Heidän itsevarmuutensa ja mahdollinen vahvaluonteisuus antavat heille ”johtajan” viitan muiden silmissä. Heitä arvostetaan, sillä he saavat tiimiä liikkumaan eteenpäin ja pyrkivät saamaan tiimin jäsenet pois ihmettelyvaiheesta tekemisvaiheeseen. Kuitenkin jos ”johtajat” ovat liian vahvalonteisia ja itsepäisiä, voi muu tiimi hiljaisuudessa ”kääntyä häntä vastaan” tietämättään, sillä Tiimiakatemiallahan on tarkoitus ajatella yhdessä ja olla tiimin kanssa yhdessä yhtä mieltä asioista. Päättää porukalla. Itsepäiset yksilöt joilla on selkeä visio tekemisestään ja kehityskaarestaan, voi jäädä tiimissä ulkoreunalle koska he eivät jaksa odottaa sitä että muut tiimiläiset löytäisivät ”oman juttunsa”. Tällöin yhdesssä oppiminen kärsii koska selkeän vision henkilö ei osaa opastaa muita tiimiläisiä, eikä hän välttämättä jaksakaan. Yksin tekemisessä mahdollisuudet yhteiseen menestykseen kariutuvat ja toiminnan mahdollisuudet rajautuvat hieman enemmän. Yhdessä tehtäessä voidaan tukeutua toisiin tiimiläisiin ja oppia ryhmänä. Tehdä ryhmänä. Kokea yhdessä. Tiimiakatemialla varsinkin yhteisön vaikutus on koko ajan läsnä kaikessa tekemisessä. Täällä on niin paljon projekteja käynnissä, että se mitä kukakin tekee vaikuttaa siihen, mitä tiimiakatemiasta muualla ajatellaan. Tekemisemme luo tietyn kvan todellisuudesta ulkopuolisille.

 

Omassa tiimissäni? Pinkuissa? Vanhemmissa yrittäjissä?

 

Eri vuosikurssien tiimit menestyvät eri tavoilla. Toiset tekevät isoja juttuja, toiset pieniä, vuosikurssin X tiimiyritykset voivat menestyä huomattavasti paremmin kuin vuosikurssin Y tiimiyritykset. Käynnissä olevat projektit ratkaisevat sen mitä kukakin oppii, millaisia kokemuksia se tuo projektiryhmälle ja sitä kautta tiimille. Projektit ovat ratkaisevassa asemassa tiimin ja tiimiläisten kehitysprosessissa. Projektit ja niiden luonne ratkaisevat sen, miltä tiimin tulevaisuus näyttää. Esimerkiksi INTOlla on tällä hetkellä hyvä tilanne ainakin sen suhteen, ettei tarvitse heti miettiä mistä saa seuraavan pienen killingin. Voimme hieman hengähtää ja miettiä mihin sijoitamme yhteisesti hankittuja rahojamme. Voimme kehittää yhteistä projektia rauhassa, sillä rahallisesti tilanne on todellakin hyvä. Tämän hyvän tilanteen mahdollisti se, että jokainen tiimiläinen oli joissain töissä kesällä. Kesäprojektimme oli suhteellisen pienellä rahalla toteutettuja mutta silti tuottavia sekä opettavaisia. Toisilla tiimiellä ei välttämättä mene niin hyvin.

Mutta meidänkään menestys ei ole täysin itse rakentamaamme. Meille tuli mahdollisuus. Saimme käteen palan messinkiä, josta meidän piti hioa avain. Esimerkkinä Laivuri. Taloon tullessamme Innomo oli ollut pitämässä Laivuria Pielavedellä jo kaksi edellistä kesää, oli siis tiedossa projektin periytys. Ideaosuuskunta INTOsta moni haaveili jo alkuvaiheessa samantyyppisestä huikeasta projektista, mikäli siihen mahdollisuus tarjoutuisi. Ennen joulua Innomolta tuli tieto, että he ovat periyttämässä Laivuria eteenpäin sellaiselle projektiryhmälle, mikä Castingissa parhaiten esiintyisi. Kasasimme kiinnostuneiden projektiryhmän INTOsta, hoidimme ennakkovalmistelut loistavasti, esiinnyimme castingissa ja varmistimme itsellemme huikean kesäprojektin mistä olimme haaveilleet. Menestys ei siis johtunut meistä, vaan siitä mahdollisuudesta mikä meille annettiin juuri oikealle hetkellä, juuri oikeille ihmisille ja me käytimme sen hyödyksi. Pääsimme toteuttamaan unelmaamme ja teimme parempaa tulosta kuin kukaan oli aiemmin tehnyt. Yksi asia johti toiseen, mutta se ei olisi ollut niin mikäli joku pienikin asia olisi ollut toisin. Historian vaikutus nykypäivään ja mahdollisuuksiin on ratkaiseva. Historia määrittää tämän päivän mahdollisuudet jokaisen ihmisen kohdalla.

Tänä vuonna uudet pinkut tulevat taloon, heidän joukossaan on täysin erilaisia ihmisiä kuin viime vuoden pinkuissa, heissä on mahdollisuuksia, heissä on heikkouksia. Heidän tekemiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, millaiseen ympäristöön he saapuvat ja mukautuvat, heidän tekemisensä määräytyy sen mukaan, millaisena he näkevät tekemisen muualla tässä uskonlahkossa nimeltä Tiimiakatemia. Joidenkin odotukset täyttyvät, jollain todellisuus on täysin erilainen, jotkut hämmästyvät, jotkut pettyvät, jotkut innostuvat ja muuttavat elämänsä suuntaa. Heidän kokemansa vastaanotto taloon ratkaisee sen, millaisia heidän tiimeistään tulee. Tiimiakatemialla on oma kulttuurinsa, jokaisella tiimillä on oma tapansa toimia, mutta toimimme kuitenkin tiimiakatemian kulttuurin ytimen mukaisesti. Ihmiset mukautuvat siihen ja sen nimenomaisen ydinkulttuurin muutos tai muuttumattomuus ratkaisee sen mitä tästä koko talosta tulee.

 

Kulttuurit, kulttuureissa arvostettavat asiat, perhesuhteet ja oma kansa, juuret määräävät suunnattoman paljon tavallisen ihmisen toimintaa. Mikäli voimme ymmärtää ja opiskella kulttuureita ja kulttuureiden historiaa paremmin, voimme ratkaista niiden kautta esiintyviä haasteita kehittämällä kulttuureiden edustajia ajattelemaan asioita monipuolisemmin sekä auttaa heitä tiedostamaan oman kulttuurinsa aikajanan tähän päivään saakka. Voimme ymmärryksen kautta käyttää jokaisen kulttuurin omia vahvuuksia ihmiskunnan kehittymisen hyödyksi ja kehittää jokaisen meidän heikkoja puolia.

 

Mikä menestykseen vaikuttaa negatiivisesti tai positiivisesti?

 

Bisnesmaailmassa tiedetään, että yksi menestyksen kulmakivistä on verkostot. Mitä enemmän verkostoja sinulla on, sitä enemmän on myös mahdollisuuksia tehdä eri asioita. Täytyy tuntea vaikuttavia ihmisiä monelta alalta ja heidän täytyy tietää sinut hyvin ja sen mitä teet, osaat tai haluaisit tehdä. Suhde on tietysti molemminpuolinen, anna jotain niin sinulle tarjotaan jotain. Niillä, kenellä verkostoja on, on parempi mahdollisuus menestyä bisnesmaailmassa. Verkostoitumisessa ei onneksi käy niin kuin Kanadan junnuliigoissa pelaaville jääkiekkonuorille. Verkostoituminen on vain tutustumistaja kontaktien rakentamista. Verkostoituminen on loputonta, joten niin pitäis olla mahdollisuuksienkin, mikäli ajoitus osuu kohdalleen ja tilaisuuden käyttää hyväksi. Jokainen voi siis parantaa omai mahdollisuuksiaan bisnesmaailmassa verkostoitumalla, mutta se ei tietenkään absoluuttisesti takaa menestystä. Täytyy muistaa, että ihmiset vaikuttavat sinun toimintaasi ja sinä vaikutat heidän toimintaansa, välillä huomaamattakin. Bisnes on ihmisten toimintaa yhdessä, yhteisen vision eteen. Täytyy siis tuntea juuri ne oikeat ihmiset visiosi hyväksi, edistämään sitä, ihmisiä samoilla intresseillä. Näin mahdollisuudet parantuvat entisestään.

 

Ne yksilöt menestyvät, kenellä on paras mahdollisuus kehittää itseään jollain alalla, ja tarttuvat siihen. Mikäli he tarttuvat siihen ja menestyvät hyvin, heidän lastensa menestysmahdollisuudet kasvavat kun he näkevät ja ymmärtävät merkityksellisen työn arvon, mikäli vanhempien työ on merkityksellistä ja jollain tapaa arvostettavaa.

 

Menestykseen vaikuttaa:

 

  • Oikea aika
  • Oikea ympäristö, tarpeeksi hyvät haasteet
  • Verkostot
  • Olosuhteet, eli kaikki ympäröivä mitä ajatella saattaa
  • Mahdollisuus kehittyä, tilaisuus
  • Kulttuuri
  • Perhe ja arvot mitä sinulle opetetaan

 

Kirjasta huomaa ainakin sen, kuinka erilaiset mitättömiltä ja itsestään selviltä tuntuvat asiat vaikuttavat taustalla ratkaisevasti, eikä sitä edes huomaa. Sitä rupeaa miettimään, miten menestys ja polut siihen kulkevat ihan Tiimiakatemiallakin. Esimerkiksi omalla kohdallani, jos olisin jättänyt armeijan väliin ja tullut heti Tiimiakatemialle, olisin nyt jossain muussa tiimissä, en olisi päässyt kokemaan yrittämistä Laivurissa kesällä sillä silloin Innomo vielä pyöritti sitä, en kirjoittaisi nyt tätä esseetä ja polkuni olisi todella erilainen. Kirjoittaisin mahdollisesti esseetä aivan jostain muusta aiheesta, erilaisten kokemusten saattelemana.

 

Ihmiset ovat ympäristön muokkaamia tuloksia.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!