Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuka menestyy ja miksi?

Kirjoitettu 15.11.14
Esseen kirjoittaja: Jari Savolainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kuka menestyy ja miksi?
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 4.6. Strategiakirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Intro


Tämä kirja on alusta lähtien täynnä esimerkkejä, joilla vahvistetaan tiettyjä, yleisiäkin sääntöjä. Pureudun omassa tekstissäni kahteen suurempaan kokonaiskuvaan, Matteusvaikutukseen sekä 10 000 tunnin sääntöön. Peilaan omia mielipiteitä näistä sekä miten nämä kaksi, ehkä kirjan parasta koppia, ovat vaikuttaneet minun elämässäni.

 

Let’s get ready to rumble!

Heti kirjan ensimmäisessä luvussa pureudutaan Matteusvaikutukseen eli syntymäajan merkityksestä menestymiseen. Laajensin käsitystä syntymäajan lähelle myös sisäiset ja ulkoiset vaikuttavat tekijät yksilön toimintaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien vaikutus syntyvän lapsen elämään sekä eri maista lähtöisin olevat, tiettynä aikana syntyneet ihmiset. Kuinka nuorena ja nimenomaan missä elämänvaiheessa pystyy alkamaan elää juuri sillä tavalla, kuin on itse halunnut.
Sain jo pienestä pitäen kannustusta tehdä juuri sitä mitä halusin vanhemmiltani. Pelasin KUPSissa jo todella nuoresta iästä alkaen ja sävelet oli hyvinkin selvät. Eritoten isäni kannusti ja vahvisti omaa rakkautta tätä lajia kohtaan. Isäni toimikin joukkueessani aktiivisesti huoltajana sekä muissakin joukkueen yhteisissä toiminnoissa, esim. talkoissa. Minulla vaikutti siis oman jalkapallourani vahvuuteen myös lähtökohdat, että vanhempanikin olivat läsnä ja tukemassa minua mahdollisimman hyvin. Tähän samaan vahvistamiskategoriaan luokittelen myös Kuopion tuolloiset ala-asteet, joissa pelattiin erittäin aktiivisesti jalkapalloa. Oli koulujen välisiä jalkapalloturnauksia, jossa tottakai itsekin olin joka vuosi. Tätä kautta sain ehkäpä myös helpommin hyväksynnän koulussa kavereiltani ja luokkalaisiltani. Hirveän vaikeaa hyväksyntähän ei nyt ole, kun puhutaan niinkin yleisestä asiasta kuin jalkapallo. Lähtökohdat olisivat olleet hyvinkin erilaiset verrattuna esimerkiksi baletin tai laulamisen harrastamiseen.
Luokkani oli siis hyvinkin aktiivinen, todella monessa urheilulajissa hyvä, eritoten jalkapallossa ja jääkiekossa. Meidän ala-asteen luokalla Kuopiossa oli n. 8 poikaa, jotka pelasivat joko KUPSissa tai KALPAssa. Lähtökohtani siis ala-asteelta oli kunnossa niin oman perheeni puolelta kuin ulkoisista lähteistä. Kun muutin Männistöstä Jynkkään kuutosluokalla, asiat muuttuivat hiukan. Eri ihmiset, eri lähtökohdat, jo pikkuhiljaa ”angstivaiheessa” elävä nuorukainen, jonka kaveriporukkaan ilmestyivät pikkuhiljaa tupakka sun muut asiaan ehkä negatiivisesti vaikuttavat tavat. Niin kova kannustus luokalta ei enää tullutkaan, koska eihän suurin osa tuntenut minua tässä koulussa. Tässä vaiheessa minun oli yhä enemmän alettava motivoimaan itseäni jatkuvaan kehitykseen jalkapallourani eteen. Noh, eihän se tämän uran kannalta niin putkeen mennytkään, kun ulkoiset vaikuttajat tulivat rankemmin kehiin. 6-8 kertaa viikossa treenaava, pikkuhiljaa teini-iässä oleva poika, jolloin myös tytöt, skeittaaminen, juhliminen tulivat samaan aikatauluun. Eihän sitä sitten halunnutkaan mennä koko ajan treenaamaan futista, kun halusi aina silloin tällöin jäädä kavereiden kanssa skeittaamaan.

 

Pointtina tässä ehkä se, että kuinka ulkopuolisilla vahvistamisilla ja tekijöillä kannetaan jonkinnäköinen fyysinen toiminta aluilleen. Sen jälkeen, kun alusta on luotu, on pikkuhiljaa alettava näkemään kokonaiskuva, mutta kuitenkin pidettävä toinen jalka vähintään alustalla. Täytyy alkaa pikkuhiljaa itsenäisempään toimintaan, varsinkin kun taso kovenee joka vuosi entisestään. Samahan pätee myös tällä hetkellä Tiimiakatemialla toiminnassani. Ensimmäisellä vuodella aletaan ajattelemaan yrittäjämäisesti ja kuinka Tiimiakatemia-alustaa voi käyttää hyödyksi parhaimmalla tavalla. Toisena vuotena aletaan todellisesti hiomaan opittuja toimintatapoja oman toiminnan näköiseksi. Siinä samalla aletaan tiirailemaan jo pikkuhiljaa tulevaisuuteen, mitä mahdollisesti haluaisi itse tehdä tällä yrittäjyysalueella hiukan enemmänkin, jopa koko elämän. Nykyisellä, kolmannella vuodella jo oman itsensä ymmärtäminen on löytynyt ja vahvuusalueet sen kuin pulpahtelee pinnalle. ”Ui, mä olin tässäkin tosi hyvä!” Vaikka Tiimi on ns. tukiverkkona, yhteinen oppiminen kiteytyy nimenomaan omaan passioniin ja juuri yksilölliseen toimintaan. Miten hyvin ja nopeasti sisäistät kirjassa opitut asiat ja kopit sekä miten nopeasti näistä poimitut positiiviset asiat löytävät jopa käytäntöön asti. Oma toiminta vahvistuu ja vahvistuu. Ainakin itselläni tässä kohdassa on muodostunut erittäin vahva sisäinen motivaatio ylittää itseni sekä jatkuvasti pyrkiä eteenpäin. Ehkä hieman eri tasolla kuin joillakin muilla lähikollegoillani. Pienistä pienimpiin asioihin kiinnitetään aivan liian paljon huomiota, aivan kuin se vaikuttaisi jokaisen meidän omaan ”Big Pictureen”.

 

Vaikka Matteusvaikutuksessa puhutaan myös esimerkiksi alkuvuodesta syntyneen edusta, en itse ainakaan enää korkeakoulutasolla näe minkäänlaista etua siitä, milloin ollaan synnytty. Päinvastoin, laajempaa skaalaa ja kontrastia saavutamme enemmän työskentelystä jopa eri vuonna syntyneiden kanssa; Vanhemmat tuovat kokemuksensa, mitä on tullut kokeiltua ja näiden kokeilujen avulla löydetyt opit, nuoremmilla innokkuus joka tarttuu, aivan uudenlaiset näkökulmat, ns. tuoreet, villit ideat ja ajatukset parantavat luovuuden tasoa ja ideointia.
Mielestäni Tiimiakatemialla käytetään hyvällä tavalla eri ikäisten henkilöiden vahvuuksia, ainakin sille annetaan tämä edellä mainitsemani alusta. Se, että näitä vahvuuksia tunnistetaan esimerkiksi Osuuskunnan kesken tai että niitä käytetään oikealla tavalla on kiinni itse ryhmästä ja yksilöistä. Annetaanko tarpeeksi tilaa toiminnalle ja oman itsensä näyttämiselle vai tukahdutetaanko joitakin osia siitä, jolloin koko ajatus kääntyy itseään vastaan. Tällöin Osuuskunnasta muovaantuu samanlaisia henkilöitä, joka ei aina välttämättä ole hyvä asia. Itseni mielestä tämä on huonoin asia, mitä voi tällä osa-alueella tapahtua. Porukassa on oltava pessimistejä, ideoijia, innostajia, johtajia, you name it.

 

Over 9000!

Se, että syntymäajan sekä omien kiinnostuksenkohteiden vahvistaminen jo erittäin nuorena luo vasta alun, step onen. Tällöin vahvan alustan päälle on alettava rakentaa kokonaisuutta, sitä lihaa luiden ympärille. Kirjassa tätä tilannetta sanotaan 10 000 tunnin säännöksi. Sitä, että oppii erittäin lyhyessä ajassa jotain, jota toiset eivät voi oppia niin nopeasti, kutsutaan luonnonlahjakkuudeksi. Jo ennen tätä vahvuuden löytämistä tämä erikoistaito on luissa ja ytimissäsi, olet niin sanotusti synnynnäinen lahjakkuus. Jotta peli olisi tietysti reilua kaikkia kohtaan, jopa niitä ketkä eivät ole missään luonnonlahjakkuuksia, tai ainakin eivät ole vielä löytäneet omaa lajia/toimintaa yms, kirjassa on määritelty aika, jonka harjoittelun jälkeen sinut luokitellaan ainakin hyväksi toiminnassani. Kyse on siis 10 000 tunnin treenaamisesta. Ajasta, jolloin olet tehnyt (ainakin tilastojen mukaan) tarpeeksi kauan toistoja, jotta olet siinä hyvä. 10 000 tunnin harjoittelulla tullaan hyväksi omassa toiminnassa. Tämä siis tarkoittaa, että jokainen meistä voi olla kaikessa vähintään hyvä, mikäli niin itse päättää. Tämä on erittäin yleinen ajatus, koska esimerkiksi 3,5 vuoden AMK-opiskeluaika on lähemmäksi 10 000 tuntia. Tämän jälkeen korkeakoulut antavat ammattinimikkeen, jonka kautta meidän luokitellaan hyväksi. Yksinkertaista eikö? Jokainen, jopa minä, voisin toistoilla ja passionillani muovata itsestäni koodarin, opetella fotarin käytön, mitä tahansa. Se, että käytäntö elämästäni 10 000 tuntia tällaiseen tiedostamalla sen, on se haasteellisempi juttu. Esimerkiksi voin sanoa omalta osaltani esimerkiksi eri pelien streamauksen katsomisen. Olen varmasti katsonut elämäni aikana enemmän kuin 10 000 tuntia muiden pelaamista. Voinko luokitella itseni tähän ”skilliin” hyväksi?

Onko tästä yhtään mitään hyötyä minulle? Se, mihin tietoisesti käyttää aikaa, luokitellaan opiskeluksi. Se, että käyttää tiedottomasti aikaa johonkin kutsutaan vapaa-ajaksi. Jos totta puhutaan vaihtaisin milloin tahansa 10 000 tuntia streamien katsomisesta esimerkiksi videoiden editointiin, jolloin osaisin tuon taidon. Hankaluus piilee vain siinä, että kukaan ei opiskele mielellään vapaa-ajalla. Ainakaan jos ei ole tarpeeksi motivaatiota ja tavoitteita toiminnalleen.

 

In the end

Jokaiseen toimintaan tietysti vaikuttavat sattumat. Niin sanotut ”takomiset, kun rauta on kuumaa”. Bill Gates takoi omaa taitoa kun rauta oli kuumaa. Steve Jobs takoi omaa taitoa kun rauta oli kuumaa. Ja sinne asti pojat pääsivätkin. Ilman toimintaa, sattuman todennäköisyyskin pienenee. Tähän vahvistuksena esimerkiksi sanonta tekevälle sattuu. Jos ei tee yhtään mitään, mitä yllättävää voi sattua? Se, että Supercell takoo niin kovan tuotteen, myyvät sen ja saavat kiitokset koko Suomen valtiolta ja kortin, ”kiitos verorahoista, tarvittiin nää”, on kova juttu. Siinä on sitä passionia kerrakseen.
Itse olen henkilökohtaisesti sisäistänyt tämän asian. Ymmärrän, että ilman itsensä ylittämisiä ei omalla uralla tule paljoa minkäänlaisia positiivisia sattumia, jotka räjäyttävät toiminnan kasvuun. Voin sanoa, ja seison sanojeni takana, että esimerkiksi jokainen meidän tiimiläinen ei ole tätä asiaa sisäistänyt. Ainakin tältä se minulle näyttää. Ei oteta kaikkea hyötyä JO yhdessä luodusta alustasta, ei anneta jokaisen yksilön kukoistaa tiimissä ja venyttää tiimiä yhä suuremmaksi omalla osaamisella. Se, onko tällaisen tiimin muodossa se liian myöhäistä akatemian aikana, en tiedä. Todennäköisesti. Se, ottaako yksilöt, jotka tämän on jo sisäistänyt kaiken irti kolmannen sekä neljännen vuoden oppimisalustasta on mielestäni yksilöiden käsissä. Tämä yksilön motivaatio, niin kuin tekstini alussa jo hieman avasinkin, on tällä hetkellä meidän jokaisen samalla vuosikurssilla opiskelevan päätettävänä. Kukaan ei tule sitä päättämään kenenkään puolesta. Opit ja saat vielä viimeisistä kuukausista niin paljon irti, kuin todellisuudessa itse haluat. Itse haluan. Itse palan halusta. Ja itse kehityn. I guarantee it.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!