Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kukoistaako se sittenkin?

Kirjoitettu 24.05.13
Esseen kirjoittaja: Sami Pääkkönen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kukoistuksen käsikirjoitus
Kirjan kirjoittaja: Pekka Himanen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pekka Himanen: Kukoistuksen käsikirjoitus

 

Luin kirjan neljässä päivässä, joten vauhti oli paljon nopeampi kuin normaalisti olen tottunut. Kyse ei ollut siitä, että minulla olisi ollut kiire vaan että kirjassa oli mukavasti imua. Minua kiinnostaa vahvasti yhteiskunnalliset asiat bisneksen ohessa. Himanen herätteli omiakin mietteitä; Onko viisasta kiristää tahtia ja nostaa yksilön tehoja sillä meistä moni voi pahoin joka päivä – tarkemmin sanottuna joka viides. Neljä viidestä oli myös kirjassa tehdyn kyselyn mukaan sitä mieltä että nykyinen elämän tapa sisältää liian vähän inhimillisyyttä.

 

Kirja on Suomen valtion tilaama raportti Himaselta. En tiedä montako sataatuhatta sen hintalappu on ollut tai monenko veronmaksajan tienesteillä se on kustannettu, mutta siinä on paljon oikeata asiaa. Ollaan ymmärretty, ettei nykyajan nuoriso motivoidu samoista asioista kuin 80-luvulla. Heti alkuun kirjassa palautellaan mieleen Tuusulan ja Kauhajoen koulusurmat, Suomi todellakin voi huonosti.

Yhteiskunta 2.0 ja tulevaisuuden koulutusjärjestelmät olivat mielenkiintoisia lukea ja nähdä kuinka suunta on menossa siihen, mikä on meille Tiimiakatemialaisille tuttua joka päivä.

 

Keskityin kuitenkin enemmän siihen mistä suuret kukoistavat yhteisöt ovat saaneet alkunsa. Muutama kotva aikaisemmin tarkemmin Antiikin Rooman ajoilla Rooma oli koko maailman keskus. Kaikki tiet veivät sinne ja loppupeleissä kyse oli kuitenkin hieman Jyväskylää pienemmästä majakylästä. Roomassa kaikki lähti liikkeelle oikeastaan yhdestä kiinnostavasta henkilöstä joka sai tarpeeksi luottamusta ja innostusta paremmasta. Tuoreempana esimerkkinä Piilaakso, josta on lähtöisin monet maailman tämän hetken suurimmat yritykset. Innovaatioiden ja luovuuden keskus. Näitä paikkoja yhdistää kolme tärkeätä asiaa: Luovuus, rikastava yhteisö ja luottamus.

 

Luovuus: Synnyttää innostusta ja iloa

Rikastava yhteisö: Ympäristön tuki ja sparraus

Luottamus: Turvallisuuden tunne

Näistä on kukoistus tehty, huomaat varmaan akatemialta tuttuja piirteitä. Todellisuudessa meitä ei siis rajoita kehittymästä Piilaakson veroiseksi, muuta kuin me itse, meidän oma tahto ja halutila synnyttää niin hienoja yrityksiä.

Optimitilanne olisi oppimisprosessissa hyödyntää näitä keinoja;

– Luova intohimo (Ihminen toteuttaa omaa ainutlaatuista potentiaaliaan hieman aiempaa paremmin, pitäen myös asiaa kiinnostavana ja merkityksellisenä)

– Kysymykset (Kun joku asia kiehtoo alkaa ihminen esittää siitä kysymyksiä, ongelmia, ideaoita ym.)

– Resurssien käyttö ( Kun kyseessä on ihmiselle merkityksellinen kysymys alkaa hän luonnollisesti hyödyntämään kaikkia mahdollisia resurssejaan)

– Rikastava yhteisö ( Niitä hän käyttää mielikuvituksellisesti ja kriittisesti)

– Uuden luominen ja ajava unelma (ihminen haluaa rakentaa itselleen merkitykselliseen kysymykseen mahdollisimman hyvän ratkaisun)

 

Kirja selvensi karusti missä raha liikkuu, tällä hetkellä luovuus ja talous kulkevat niin vahvasi käsi kädessä, että luovuuden keskittymissä on puolet taloudesta.

 

Tiimiyritykseen peilatessa huomaan, että minun tulee Tiimiliiderinä olla luomassa SoulIncin kukoistusta. Työkalut ja keinot ovat kirjassa hyvin niputettuna, ehkä suoriltaan niiden soveltaminen ei ole mahdollista, mutta turvallisuuden, sparrauksen ja tuen tunnetta voin olla parhaani mukaan mahdollistamassa.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!