Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kukoistuksen käsikirjoitus

Kirjoitettu 20.10.13
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kukoistuksen käsikirjoitus
Kirjan kirjoittaja: Pekka Himanen
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pekka Himanen keskittyy teoksessaan Kukoistuksen käsikirjoitus 2010-luvun haasteisiin. Himasen näkemys haasteista, jotka tarvitsevat nyt huomiota ovat vihreä informaatio- ja vuorovaikutustalous, hyvinvointiyhteiskunta 2.0 sekä rikas monikulttuurinen elämä, jotka vievät kohti arvokasta elämää.

Himanen mainitsee kirjassaan, että Suomen tulisi profiloitua kansainvälisesti puhtaan ympäristö- ja energiateknologian edelläkävijämaana. Himanen pitää myös ilmastonmuutosta ihmiskunnan kohtaamisista haasteista suurimpana, johon pitäisi puuttua nyt eikä asettaa tavoitteita vasta kymmenen vuoden päähän. (Himanen 2010, 29-39).

Himanen toteaa, että ilmastonmuutokseen puuttuminen ei tunnu kaikille vielä olennaiselta, vaikka maapallo huutaakin suuresti apua. Minun täytyy myöntää, että koen asian tärkeäksi, mutta voisin silti tehdä asian eteen enemmänkin. Kävelen ja pyöräilen paljon paikoista toiseen, mutta kaiken maailman papereita, pahveja ja muuta jätettä jätän jälkeeni vielä turhan paljon. Voisin myös alkaa ajaa yrityksemme Mittavan toimintaa ympäristölle ystävällisemmäksi. Tässä voisi olla myös saumaa kehittää asiaan kuuluvia konsepteja! Olemme ottaneet tämän eteen jo pienen askeleen. Meillähän oli eräs E-85 projekti, joka syistä jos toisista meni mönkää, mutta ajatus oli hyvä! (Himanen2010, 34-39).

 

Tällä hetkellä itseäni puhuttavin aihe on hyvinvointi, varsinkin yhteiskunnassamme. Luin juuri hetki sitten lehdestä, että 7 alle 30-vuotiaista jää PÄIVÄSSÄ eläkkeelle masennuksen takia. (ess.fi 2013) Hyvinvointi kiinnostaa minua myös perheenikin takia ja olen pohtinut paljon mistä ongelmien syyt ovat peräisin, ovatko ne vain perheestä pursuavia vai jopa yhteiskunnasta asti.

Minusta on myös järkyttävää, että EU ja Suomen eduskunta asettaa meille aivan järjettömiä säädöksiä, jotka vähentävät yksilön vastuuta ja saavat ainakin itseni tuntemaan oloni ihan typeräksi.  Kuten esimerkiksi alle 8-vuotias lapsi ei saa puhaltaa ilmapalloja ilman aikuisen valvontaa. Olemme aina välillä sisarusten kanssa naureskelleet, että nykypäivänä jos olisimme lapsia meidät olisi varmaan otettu huostaan jo monet kerrat, kun kaikki tekeminen tuntuu olevan niin kiellettyä ja rajoitettua.

Minua on mietittänyt paljon myös vanhusten hoito. Olen usein mummoni luona viettämässä lomia ja viikonloppuja. Mummoni usein puhuu miten asiat ovat kotipaikkakunnallamme vanhustenhuollon saralla. Ja eihän ne kovin hyvin ole, mitä mummoa ja hänen ystäviään olen kuunnellut.  Vanhuksia pompotellaan paikasta toiseen, ja palveluista joutuu maksamaan omaisuuksia, niin ettei eläkkeetkään niihin riitä.

Himanen maitsee myös, että ikääntyminen nähdään vain ongelmana, eikä sen tärkeää merkitystä: lapset jäävät eloon ja ennustettu elinikä on korkea. Kalevan nettisivuilta löysin ainakin itseäni harmittavan artikkelin, jossa mainitaan iäkkäiden tekevän itsemurhia joka toinen päivä. (Talvensaari 2013). Näinkö paljon me arvostamme mummojamme ja pappojamme, että hyväksymme tälläisen asenteen ja kohtelun heitä kohtaan? On aivan hirveää ajatella, että esimerkiksi oma mummoni tuntisi itsensä ongelmaksi, koska on iäkäs! (Himanen 2010,39-44).

 

Panostus henkiseen kulttuuriin on Himasen mielestä keskeisimpiä arvokkaan elämän päämäärän toteutumisen ehtoja. Himasen mielestä Suomella voisi olla paljon annetaavaa tilanteissa, joissa ihmistieteet ja taiteet etsivät uutta  suuntaa.  Tähän Himasella on myös visio: 2010-luku voisi olla Suomessa humanismin ja taiteiden kukoistuksen vuosikymmen. (Himanen 2010, 56-59).

Pidän Himasen tavasta saada ihmiset ajattelemaan ongelmia mahdollisuutena. Mitä kaikkea uutta sitä voisikaan kehitellä, kun alkaa tarkemmin pohtia haasteiden mahdollisuuksia. Voisiko Mittava Innovations olla mukana 2010-luvun Kukoistuksen käsikirjoituksessa? Otammeko haasteet vastaan, hyödynnämmekö haasteiden potentiaalin ja olemmeko edelläkävijöitä toimimalla nyt, emmekä vasta joskus vuosikymmenten päästä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!