Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kultainen työarki

Kirjoitettu 14.12.16
Esseen kirjoittaja: Neea-Eveliina Mäkinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jokaisella on juttunsa - Se nostaa mistä syttyy
Kirjan kirjoittaja: Heikki Peltola
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirja kertoo ns. oman juttunsa löytämisestä ja siihen pyrkimisestä. Kun oma kiinnostus ja juttu löytyvät, työ ei ole enää työtä ja elintaso paranee huomattavasti. Paljon hyviä käytännön vinkkejä kohti kultaista työarkea.

Kirjassa painotetaan paljon kirjoitetun sanan voimaa. Silloin, kun toiveet, lupaukset ja ongelmat ovat kirjoitettuna ylös, ne vaikuttavat paljon konkreettisemmilta ja helpommin lähestyttäviltä. Yhtenä niksinä kohti parempaa elämää käytiin läpi kiteytyskortti. Korttiin tulee kirjoittaa asioita, jotka nyppivät, hiertävät tai hankaavat sinua työpaikallasi. Ja nyt, kun ne asiat ovat konkreettisena listana edessäsi, voit alkaa parantamaan työelämääsi, koittamalla päästä eroon jokaisesta listan kohdasta.

Liian moni työssäkäyvä inhoaa tai ei pidä työstään. Työ on kuitenkin jotain, mitä ilman vain hyvä onniset tai jo paljon (ja oikeanlaisia) töitä tehneet, voivat elää. Jos elämän tulee olla työntäyteistä, miltä se nyky-yhteiskunnassa vaikuttaa, miksei saman tien valita työpaikkaa, missä viihtyy ja haluaa käydä töissä. Luonnollisesti työpaikan saanti ei ole aina hakijan valinta, mutta näissä tilanteissa, joissa olet ollut samalla yrityksellä töissä jo useita vuosia, ja silti inhoat sitä, etkö voisi kuvitella vaihtoa tai listalta edes muutaman hiertävän asian yliruksaamista. Se ei ainakaan olisi sinulta pois. ”Joka ei rakasta työtään, tulee väistämättä tuhlanneeksi elämäänsä”. Tärkeitä asioita, joita Tiimiakatemialta olen oppinut, ovat ainakin se, ettei kannata tehdä mitään, mikä ei kiinnosta (se on turhaa energian käyttöä) ja se, että joustaa täytyy joskus, muttei saa olla tyhmä (pätee esim. palkkaukseen).

 

Hyvän työpaikan edellytys on saada sinut flow-tilaan töitä tehdessäsi. Missä sitten on tämä flow-tila? Kirjassa on kaavio, jonka mitta-akseleilla olivat haasteiden määrä ja osaamisen määrä. Luonnollisesti, kun osaamista on vähän ja haasteita paljon, ihminen ahdistuu. Kun taas osaamista on paljon ja haasteita vähän, ihminen tylsistyy. Ja kuitenkin pieni määrä osaamista ja haasteita aiheuttaa apatiaa. Tällöin yllätys, yllätys, kultainen keskitie, eli flow, löytyy, kun haasteiden määrä huom. kasvaa samassa suhteessa osaamisen määrän kanssa. Osaamisen määrää ei saa vain olla samassa suhteessa haasteiden kanssa, vaan sen tulee kasvaa, jotta työ pysyy mielekkäänä.

Jos haastava työ vaikuttaa vieläkin ikävältä, on ehkä aika nostaa itse rimaa. Suurin osa työpaikan murheistamme, ovat meidän itsemme kehittämiä. Ja jos työ ihan aivan oikeasti vaikuttaa liian tuskaiselta, se voi johtua siitä, ettet joko haasta itseäsi tarpeeksi tai vain osaa työtäsi kunnolla. Suurimmaksi osaksi kyse on kuitenkin ensimmäisestä vaihtoehdosta. Koska on helppo jäädä mukavuusalueelle, työ rupeaa auttamatta jossain vaiheessa tuntumaan mälsältä, jos sieltä ei halua räpiköidä pois. Hyviä tapoja itsensä haastamiseen, ovat konkreettisten tavoitteiden asettamiset, esim. nyt teenkin tämän työn tuntia nopeammin tai yritän tuplata myynnin seuraavana päivänä tai nyt aionkin kokeilla tehdä tästä jollakin tavalla paremman.

 

Painotuksena oli myös mestaruus, eli kyky olla paras. Tietenkään tämä ei ole koskaan täysin mahdollista ja se on loputon prosessi, mutta näin sitä on luonnehdittu kirjassa: ”Mestaruus seuraa siitä, että tekee oikealla asenteella jotain sellaista mistä tykkää”. Mestaruuden saavuttamiseen on myös annettu viisi ohjenuoraa.

  1. Oikea opastus. Vaikka joitakin asioita voi oppia itsekseen, paremmilta oppiminen on silti tehokkain tapa oppia. Ja tähän tarvitaan siis hyvä opettaja.
  1. Harjoitteleminen ja harjoittelu. Ei kukaan ole seppä syntyessään, vaikka se siltä joskus tuntuisikin. Vaatii pitkäjänteistä harjoittelua osata työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.
  1. Luota opettajaan. Vaikka aina kaikki opettajan käskyt eivät kuulostaisi sinusta järkeviltä, niiden harjoittamiseen on kuitenkin varmasti syy. Älä kyseenalaista liikaa, vaan luota.
  1. Mielikuvaharjoittelu ennen suoritusta luo oikeanlaisen tunnelman ja fiiliksen. Kun asiat on rauhassa käyty ensin päässä läpi, ne on helpompi toteuttaa sen jälkeen käytännössä.
  1. Haasta itsesi äärirajoille. Ei siis burnouttiin vaan äärirajoille, jossa pystyt kuitenkin vielä työskentelemään. Täytyy tuntea myös itsensä, ennen kuin tätä kannattaa lähteä koittamaan. Liika paine rasittaa kehoa.

 

Itsensä tunteminen niin henkilönä, kuin työntekijänä, on erityisen tärkeää. Parhaat tulokset vaativat töitä, mutta liika työskentely aiheuttaa pitkällä aikavälillä vain pakkolomaa. Siksi työnteon ohella on hyvä tunnustella missä mennään. Parhaat mittarit tähän olivat unen laadun tarkkailu ja oman naurun tarkkailu. Jos naurua ei enää kuulu, älä tee enää niin kovalla vauhdilla, sillä olet jo loppuun palamisen riskialueella.

Kaikkein leipäännyttävimmästäkin työstä voi saada mukavaa ja mielekästä, kunhan vai muistaa olla tehokas, eliminoida kaikki mahdolliset ärsykkeet kiteytyslistalta ja mennä töihin oikealla asenteella. Kuitenkin asenne ratkaisee lähes kaikessa.

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!