Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuuletko tuon linnun laulavan?

Kirjoitettu 20.06.14
Esseen kirjoittaja: Timo Kasurinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kuuletko linnun laulun?
Kirjan kirjoittaja: Anthony de Mello
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.5. Henkisen kasvun klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
”Kuulen” oppilas vastasi.
No nyt tiedät, etten ole salannut sinulta mitään.” opettaja sanoi.
”Niin tiedän.”

Johannes Partasen YPK kuvauksia lainaten: ”18 kolausta ja havahtuminen”.

Anthony De Mellon ”Kuuletko linnun laulun?” käsittelee ihmisen sielunelämää syvillä vesillä. Teos sisältää yli sata pientä tarinaa, joita on tarkoitus reflektoida omaan elämään.  Hyvät kolahtelut tosiaan tulikin, mutta tätä kirjaa ei todellakaan ole tarkoitettu luettavaksi pienessä kiireessä kirjapisteitä ajatellen. Vaikka kirjassa on vain vähän päälle 130 sivua, luulen että tarinoita voisi lukea ja reflektoida kuukauden päivät. Näin aionkin tehdä vielä kesän aikana, suosittelen kaikille!

Kirjoittajan mukaan jo tarinoiden järjestyksessä piilee opetus. Oman tulkintani mukaan tarinat menivät vähän kuin suuruusjärjestyksessä pienestä isoon. Alku käsitteli itsensä löytämistä, hetkessä elämistä ja oman kohtalon haltuunottamisesta. Tästä siirryttiin suurempiin teemoihin, kuten uskontoon ja rakkauteen. Ehkäpä opetus olikin, että sinun täytyy ottaa ensin oma kohtalosi haltuun, ennenkuin kannattaa muuta ajatellakkaan.

Tässä esimerkin vuoksi eräs tarina, jota on aika helppo peilata Tiimiakatemiaan ja valmentajan rooliin:

Syö itse hedelmäsi

Oppilas valitti opettajalleen:

Sinä kerrot meille tarinoita, mutta et koskaan paljasta, mitä ne merkitsevät.”

Opettaja vastasi:

”Miltä sinusta tuntuisi, jos joku tarjoaisi sinulle hedelmän ja pureskelisi sen valmiiksi, ennen kuin hän ojentaisi sen sinulle?”

Kukaan ei voi löytää sinun puolestasi sinulle tarkoitettua merkitystä. Ei edes mestari.

Tiimiakatemialaisille tarinan merkitys aukeaa varmasti helposti, sillä olemmehan tottuneet juurikin tällaiseen mestarin opetustyyliin, mutta monelle muulle tämä voi olla mieltä mullistava ajatus.Pyrinkin lukiessani olemaan mahdollisimman avoin ja löytämään tarinoiden kautta uusia ajatusmalleja.

Luulempa, että olen valaistumisen tiellä vasta niin alkuvaiheessa, että minun kannattaa keskittyä vain kirjan alku-osiin jotka pysyivät suurimmaksi osaksi erossa rakkauden sekä uskonnon asioista ja keskittyivät yksilöön itseensä.

Havahtuminen

Kirjan mukaan valaistuminen lähtee siitä, että pystyy elämään täysin nykyhetkessä, unohtamaan menneen ja tulevan, sekä keskittymään täysillä juuri tähän hetkeen. Tällaista tilaa sanotaan kontemplaatioksi. ”Huomista ei vielä ole – vain nykyhetki on todellinen”

Eräässä tarinassa kerrotaan kuinka oppilas palasi vanhan mestarinsa luo. Mestari kysyi jättikö oppilas kenkänsä oven vasemmalle vai oikealle puolelle. Oppilas ei muistanut vastausta ja tajusi ettei vielä osannut elää hetkessä. Niinpä hän jäi vielä kymmeneksi vuodeksi mestarin oppiin.

Hetkessä elämiseen liittyy vahvasti se, että monesti jätämme huomioimatta hyviä asioita, jotka ovat aivan edessämme. Eräs tarina kertoo, kuina Buddha antoi oppilailleen ruusun ja pyyti heitä kuvailemaan sitä. Yksi piti esitelmän, toinen sepusti runon, mutta yksi oppilas vain katsoi ruusua ja hymyili. Ainoastaan hän oli todella nähnyt ruusun kauneuden ja haistanut sen tuoksun.

Toisessa esimerkissä puhutaan siitä kuinka elämä on kuin viinipullo. Monet vain tutkailevat etikettiä ja hyvin harva innostuu maistamaan itse viiniä ennen tuomiota.

Jos vain voisin todella maistaa linnun, kukan, puun, ihmiskasvot! Mutta voi, siihen minulla ei ole aikaa! Kaikki voimani kuluu pullon kyljessä olevan etiketin tutkimiseen!”

Nykyään tästä voisi käyttää loistava esimerkkinä sosiaalista mediaa. Meillä on niin pakonomainen tarve jakaa jokainen kokemus someen ja toisaalta seurata muiden kokemuksia sieltä. Tämän takia monien asioiden aidosti tunteminen menee ohi. Tällöin teemme sellaisia asioita, joita luulemme muiden arvostavan saadaksemme heidän kunnioituksensa, sen sijaan että ottaisimme kohtalomme omiin käsiin ja tekisimme asioita itseämme varten.

”Yhdenmukaisuuteen alistuminen on kunnioituksesta maksettava hinta”

Kahleiden murtaminen

Kun oppii elämään hetkessä, näkee asiat niin kuin ne ovat eikä miten haluaa niiden olevan. Aina puhutaan yhteiskunnan muotista murtautumisesta, mutta vasta kun osaat elää hetkessä näkee miten asioiden pitää olla että voi tehdä asioita mitkä saavat sinut ja muut onnelliseksi. De Mello on kristitty pappi, mutta hän laittaa terveen järjen vanhojen kirjoitusten edelle. Tarinoiden mukaan kaikki mitä ihminen tarvitsee, hyvät ja pahat päätökset sekä kaikki muu on jo hänen sisällään. Niinpä pitäisi aina laittaa oma moraali ja järkeily ohjetekstien edelle, olivat ne sitten uskonnollisia tai lakisääteisiä.

Vanhojen tapojen vääristyneisyydestä kertoo tarina, jossa eräs munkki sitoi aina kissansa temppelin ulkopuolelle ettei se häiritsisi rukoushetkeä. Aikoinaan munkki ja kissa kuolivat, mutta muut ruokilijat hankkivat uuden kissan temppelin ulkopuolelle sillä he käsittivät sillä olevan jotain hengellistä voimaa, vaikka tapa alkoi vain käytännöllisistä syistä.

Lopuksi vielä tiivistelmä tarinasta, joka kertoo muotista murtautumisesta:

Pyhällä mielellä, Bajasidilla oli joskus tapana rikkoa tieten tahtoen islamin ulkoisia muotoja ja menoja. Ollessaan kerran paluumatkalla Mekasta hän pysätyi persialaisessa Rein kaupungisa. Asukkaat, jotka pitivät häntä suuressa arvossa, riensivät suurella touhulla häntä vastaan toivottaakseen hänet tervetulleeksi. Bajasidi osti leivän ja alkoi syödä sitä. Oli Ramadan-kuukausi ja paaston aika, mutta Bajasidin mielestä hänen matkansa täysin oikeutti hänet rikkomaan uskonnollista lakia.

Häntä seuranneet ihmiset eivät olleet samaa mieltä. He loukkaantuivat hänen käytöksestään niin syvästi, että hylkäsivät hänet ja menivät kotiinsa. Bajasid lausui tyytyväisinä oppilailleen: ”Näetkö kuinka heidän kunnioituksensa minua kohtaan katosi sinä hetkenä, kun tein jotain heidän odotustensa vastaista.”

Käytäntöön?

Kuten lienee ymmärrettävää, tästä kirjasta ei voi eikä ole tarkoituskaan antaa listaa käytäntöön vietävistä asioista. Se kuitenkin onnistui muuttamaan ajattelutapaani tavoilla joita en oikein vielä osaa kirjoittaa ylös. Ylläolevasta tekstistä saa kuitenkin toivottavasti jonkinlaista käsitystä. Ensin on tärkeää opetella elämään nykyhetkessä. Tämän jälkeen osaa tehdä parempia päätöksiä ja nähdä asiat niin kuin ne ovat.

Tässä jo hetkessä elämistä: Ennen kaikkea kirja antoi pitkästä aikaa hyvän ja rennon lukukokemuksen. Keskityin enemmän siihen kuin reflektion miettimiseen. Suosittelen kesä/matkalukemiseksi kaikille!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!