Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kuumat ryhmät

Kirjoitettu 23.05.13
Esseen kirjoittaja: Samuel Saukkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kuumat ryhmät tuloksen tekijänä
Kirjan kirjoittaja: Jean Lipman-Blumen, Harold J. Leavitt
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johdanto
Sanotaan, että pitäisi olla kokoajan muuttumassa. Joka puolelta kuulee vastaavanlaisia:
”Maailma muuttuu, ole se muutos.”
”Menestyjät ovat edelläkävijöitä, edelläkävijät ovat menestyjiä.”
Muutokset tapahtuvat nopeasti eivätkä suuret organisaatiot meinaa pysyä perässä. Päätökset syntyvät hitaasti. Jean Lipman-Blumen:n  ja Harold J. Leavitt:n kirjoittama Kuumat ryhmät tuloksen tekijänä –kirja kertoo ryhmistä, jotka tekevät näitä nopeita muutoksia myös suurien organisaatioiden sisällä.
Kirja oikeasti innostutti minua. Haluan päästä mukaan kuumaan ryhmään! Välillä tuntuu, että on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja paljon menee energiaa hukkaan. Oikeastaan tarvitsen kuuman ryhmän tulevana syksynä. Olen hyvin tavoitteellinen ihminen. Isken niitä kovasti ja minulla on kova höyry päästä eteenpäin. En vain usein löydä sopivia työkaluja tai työskentelytapoja. Tarvitsisin höyryävän pienen tiimin, kuuman ryhmän, jonka kanssa voisin puuskuttaa omat sisäiset höyryt kunnolla. Tällä hetkellä liian usein omat höyryni ovat valuneet hukkaan, kun ne olisi voinut käyttää tehokkaaseen työntekoon.

Mitä nämä kuumat ryhmät sitten ovatkaan?
Kuuma ryhmä ei ole oikeastaan ryhmä, se on yhteinen mielentila. Mistä tahansa voi syntyä kuuma ryhmä, jos ryhmän jäsenet pääsevät tähän mielentilaan. Se on pakottava mielentila, ryhmän jäsenten yhteinen asenne. Kaikki jäsenet omistavat oikeasti tekemisen meiningin ja heidän silmissään näkee voitontahdon. Näitä kuumia ryhmiä on ollut niin kauan, kun on ollut ihmisiä. Silti niitä syntyy harvoin.

Sanotaankin, että osallistuminen kuumaan ryhmän toimintaan jossakin elämän vaiheessa on erittäin mieluisa muisto. Usein kuumat ryhmät eivät pysty säilyttämään hehkuaan kovin pitkään. Kuumissa ryhmissä syntyykin paljon tulosta ja ihmiset painavat hullun lailla töitä. Ei semmoista kukaan jaksa pidemmällä aikavälillä. Siksi kuumat ryhmät ovat luonnostaan ja lähes aina tilapäisorganisaatioita.

Ollaan jo oikeilla jäljillä, jos työnteko ei tunnut enää työnteolta.
Liian harvoin syntyy niin hyvä motivaatio, että työnteko voittaa vapaa-ajan. Sitä mielentilaa on vielä vaikeampaa yksin saavuttaa. Tuntuu, että tiimiakatemialla, varsinkin näin pinkkuvuotena kalenterit ovat ylibookattu kaikista pienistä asioista, jotka keskeyttävät usein projekteihin liittyvät mielentila boostit. Näitä boosteja on syntynyt monesti yhteisissä myyntisoitteluissa. Valitettavasti nämä mielentilaboostit haihtuvat muutamassa päivässä. On liikaa häiriötekijöitä, jotka kadottavat ja laittavat unohtamaan. Esimerkiksi tiimin yhteinen mökkireissu sotkee minulla todella pahasti työntekoa ja tekemisen meininkiä, vaikka vastaavat reissut ovat erittäin tärkeitä tiimin kehitykselle. Luulen, että pääsen vielä kaivattuun kuumaan ryhmään, kunhan karsin häiriötekijät omasta mielestäni ja löydän ihmisiä, joilla samat mielenkiinnot.

Ap-solu on höyryveturi, muut tulevat resiinalla perästä
Kuuman ryhmän yksi tunnuspiirteistä on suuri itseluottamus. Niin suuri, että se näyttää muiden mielestä ylimieliseltä toiminnalta ja aiheuttaa harmia. Mittavan kehäteoria part 2. treeneissä kävimme tiimin kesken palautteet läpi. Tiimimme on jakautunut neljään eri soluun. Taloussoluun, tiimileaderisoluun, viestintäsoluun ja Asiakassoluun. Asiakkuuksiin ja myyntiin keskittyvä Asiakassolu sai erittäin positiivista palautetta. Meillä on ollut solun kanssa oikeasti tekemisen meininkiä ja kaikki jäsenet ovat hyvin tuloshakuisia ihmisiä. (Luonneväritestin mukaan meistä jokainen oli punainen.) Kuumissa ryhmissä on olennaista, ettei touhu mene liian tunteelliseksi. Tässä porukassa ei ole sitä vaaraa. Tunnusomaisia piirteitä ovat, että ryhmät ovat sisäisesti kovia, niissä otetaan yhteen ja ollaan kriittisiä. Mielestäni omistanne edes osan näistä piireistä solun kesken. Ylipäätänsä tavoitteena kaikessa on suorituksen parantaminen ja sitähän olemme kovasti yrittäneet tehdä. Tiimissämme on selvästi erilaisia ihmisiä. Niitä, jotka tarvitsevat enemmän tunteita työskentelyyn ja heitä, jotka ovat enemmän tehtäväpainotteisia. Tunteet jäävät kakkoseksi. Kaikkia tarvitaan ja hyvä, että meiltä löytyy erilaisia ihmisiä.

Me pyrimme keskittymään vain asiaan. (Välillä juttu saattaa karata viikonlopun muistelmiin, mutta tässä olemme kehittyneet edes vähän.) Oikeasti tässä porukassa tuntuu, että pystyisimme mihin vain, koska olemme hyvin kunnianhimoisia. Olemme lähempänä kuin koskaan kuuman ryhmän mielentilaa. Olemme puhuneet, että syksyllä tekisimme oikeasti tällä porukalla rahallisen yhteisen projektin. Toivon sitä todellakin, ettei tämä puhe vain unohdu. Tänään 20.5 viimeisessä Ap-soluissa puhuimmekin, että aiomme vastustaa tulevaa solujen vaihtoa. Emmehän me halua valmiiksi toimivasta solusta luopua. Luulen, että tällä porukalla pääsemme kuuman ryhmän mielentilaan! Pieni kipinä tätä solua kohtaan ei saa sammua, siitä voi syntyä kunnon liekit!
Mittavasta kuuma ryhmä?
Kevään viimeiset treenit ovat ohi. Voidaan huokaista helpotuksesta. Viimeisissä treeneissä kävimme läpi täpitykset. Yhtenä täpityksen kohtana oli: ”Olemme ylittäneet valetiimivaiheen.”
Pohdimme asiaa hetken. Kyllä olimme. Valmentajamme Timo Lehtonen varmisti asian. Olemme käyneet erittäin syvällä, mutta lumen sulamisen jälkeen olemme nousseet sieltä. Uskallamme puhua suorempaan kuin koskaan. Projekteissa oikeasti tapahtuu asioita. Olemme päässeet potentiaaliseen tiimiin.

Harmi vain, ettemme tunnu edes tajuavamme, mihin kaikkeen pystyisimmekään, jos saisimme kaikista 100% potentiaalin irti. Tuntuu, että minulla olisi paljon enemmän annettavaa tiimille. Ja en ole ainut. Varmasti jokaisesta Mittavalaisesta tuntuu samalla. Vähäisen tiimiyrittäjäkokemuksen takia emme ole löytäneet itsellemme emmekä varsinkaan muille tapoja, jolloin vapauttaisimme sen 100% irti.

Yleisesti ottaen kuumissa ryhmissä ei ole paljon jäseniä. Uskon silti, että Mittavasta voi kehittyä lähes koko tiimin suuruinen kuuma ryhmä. Se vaatii vain aikaa, kärsivällisyyttä ja toisten toiminta-tapojen hyväksymistä, sekä ennen kaikkea joustoa. Tuntuu, että nyt keväällä kaikilla meillä on älytön kiire, mutta silti suunta puuttuu. Tiedostamme kaikki ongelman: Meillä ei ole yhteistä visiota. Silti emme ole osanneet vielä luoda sitä. Yritystä on ollut. Ehkä tämäkin vaatii vain aikaa ja viimeistään Mym-rahojen kerääminen kolmantena opiskeluvuotena luo meille yhteisen tavoitteen, minkä me kaikki haluamme saavuttaa.

En tiedä johtuuko se auringosta, keväästä vai mistä, mutta olemme Mittavassa tiimiytyneet hurjasti. Olemme käyneet yhdessä tekemässä esseitä Saunalautalla, käyneet pelaamassa rantalentopalloa ja eri ihmiset toistensa kanssa terassilla. Meillä on oikeasti se yhteinen visio. Kaikki me haluamme Maailmanympärysmatkalle! Anu laittoi Facebookkiin maailman hienoimmista paikoista kuvia. Katsoimme ne läpi tiimiläisten kanssa. Se on oikeasti se juttu mitä tavoitellaan.

Mikä yhdistää kuuman ryhmän jäseniä? Heillä on hankittuja tai kuviteltuja vihollisia. Mekin Mittavassa vertaamme itseämme jatkuvasti muihin pinkkutiimeihin. Näin unohdamme omat pikku ristiriitamme, jotka eivät ole oleellisia. Esimerkiksi huomaamme, että olemme saaneet kirjapisteet kasaan ennen muita pinkkutiimejä. Silloin sillä ei ole enää väliä, että joku ei ole täyttänyt pientä lomaketta määräpäivään mennessä. Se ei ole silloin oleellista. Pääasia, että olemme saaneet voitontahdon ja tiimin yhteisen ”raivon”.

Onko tiimiakateimalla opiskelu yhtä kuumaa ryhmää?
Olen miettinyt tätä. Vuosi hurahti nopeasti. Nyt vasta tajuan. Kun kuuma ryhmä lopettaa toimintansa, se jättää tyhjän aukon ja jättää kysymyksiä kuten: ”Minne tämän jälkeen?” Tiimiakatemiallahan teemme kovasti 3,5 vuotta töitä, että saamme ne tradenomin paperit, työkokemusta sekä sen paljon odotetun maailmanympärysmatkan. Silti monelle jää kysymys. ”Minne tämän jälkeen?” Onhan näin oudon ja erikoisen oppimistyylin jälkeen vaikeaa enää lähteä opiskelemaan perinteisellä opiskelutyylillä. Toisena vaihtoehtona olisi outoa mennä esimerkiksi pankkiin töihin yhdeksästä viiteen. Outoahan se on yrittäjäkokemuksen jälkeen, jossa työajat ja -tavat vaihtelevat.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!