Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kysymisen taito

Kirjoitettu 11.12.14
Esseen kirjoittaja: Ida-Sofia Katajarinne
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kysymisen taito
Kirjan kirjoittaja: Jaana Venkula
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.1. Oppimisen suuntaviivoja

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Näin kahden rankan varastotyöpäivän jälkeen ei ajatus meinaa kulkea millään.. Jaana Venkulan kirja Kysymisen taito ei myöskään ollut mikään helpoimmista päästä oleva, joten se ei edistä myöskään edistä tätä kirjoittamista. Kirja itsessään oli lähes kokonaan hyvin puuduttava, vaikka oletin sen olevan hyvinkin kiinnostava ja käytännönläheinen.

Nimion on ehtinyt kohtaamaan jo konflikteja jonkin verran, joka on mielestäni hyvä vaikka eivät ne mitään mukavampia olekaan. Niistä jokainen joka osaa aivoimin mielen olla, oppii paljon ja myös vahvistaa meitä. Meillä konfliktit on usein ollut juuri ihmisten välisiä ja tietysti on asioistakin kiistelty. En ehkä ole varma pystyykö niitä kaikkia tilanteita käsitellä niin sanottuina konflikteina, mutta niiden läpi puinnissa olisi varmasti pystynyt hyödyntää Venkulan konfliktien kohtaamis keinoja. Ovathan ne helposti sovellettavissa monessa muussakin asiassa, missä pitää tietoa ja ratkaisuja hakea.

Olemme mielestäni Nimionissa osanneet käsitellä ongelmia melko hyvin ja keskustella niistä rakentavasti, vaikka ne ovatkin välillä olleet rankempia. Keskustelu on enimmäkseen mielipiteiden esittämistä joista seuraava aina rakentaa sitten oman lauseensa. Vaikka asioista on keskusteltu syvällisesti niihin yritetään löytää ratkaisu välillä ehkä vähänkin liian nopeasti. Usein tämä asioiden nopeasti valmiiksi taputtelu johtaakin siihen, että ne nousevat uudelleen hieman myöhemmin myrskyten pinnalle. Silloin vielä ongelmaa on enemmän kun osalle se on täysin selvä juttu ja he eivät meinaa ymmärtää miten toisille se vielä voi olla epäselkeä. Naisten ja miesten erilaisilla tyyleillä käydä asioita läpi on myös ollut lisähaastetta yhteisymmärryksen löytämiseen. Miehet haluaisivat käydä asiat nopeasti ja suorasti läpi, kun taas me naiset pyörittelemme samoja lauseita eri sanoin useaan kertaan, eikä lopputulosta nopeasti ole näkyvillä, jolloin miehet sitten turhautuvat. Kysymysten herättely on usein jäänyt valmentajalle.

Missä ne avartavat ja herättelevät kysymykset, joiden avulla saadaan ongelmaan uusia sfäärejä ja näkökulmia on? Useimmiten ne ovat jääneet valmentajalle ja ne ovat olleet tosi hyviä. Ehkä juuri siksi, että ne on ns ulkopuolisen esille tuomia, jolloin niissä voi ilmetä jokin asia joka on täysin sivuutettu. Joskus joku tiimiläinenkin niitä kyllä pistää hieman ilmoille, mutta koska on se ihmeellinen kiire saada asia selväksi niihin ei aina tartuta, koska nehän taas pitkittäisi prosessia. Treeniaikataulu on yksi kirous, jota joskus tuijotetaan liian tiukkaan. ”Koitetaas nyt saada tähän ratkaisu, että päästään seuraavaan asiaan” on hyvin tuttu lause. Ei tietenkään kaikesta voi keskustella ja jaaritella ikuisuuksia vaan on purkitettava nopeammin, mutta joillekkin asioille täytyisi jättää enemmän aikaa. Tykkäisin hyvin paljon käydä läpi ongelmallisimpia asioita oikeasti perusteellisesti ja etsiä ratkaisuja jotka kaikki sisäistäisivät vaikka eivät täysin hyväksyisikään.

Mitä Nimionin tulisi siis oppia, on se antaa asioille aikaa ja syventämään asioita kysymysten avulla ja ottaa vastaan tulevat kysymykset avoimesti. Varmasti monien muidenkin ongelma ja kehityskohde on myös asioiden tarpeeksi laaja tarkkailu, lapsenomaisesti oman maailman avartaminen. Oikeiden kysymysten löytäminen, niillä asioiden syventäminen ja niiden avulla paremman ratkaisun löytäminen.

Dialogia voi varmasti syventää hyvin Venkulan seuraavien konfliktien selvittämiseen liittyvien eriteltyjen kysymysten avulla vaihe kerrallaan.

  1. Mistä kaikki lähti, faktat ja pohjatieto? Mitä kaikkea me tiedämme jo asiasta? Mielestäni on myös hyvä pohtia mitkä menneisyyden asiat voivat liittyä tähän. Siihen myös liittyen miten on edeltävillä kerroilla toimittu ja minkälaisin seurauksin. Näitä olemmeki pohtineet kiivaissa keskusteluissa siitä miksi jotkin tavoitteet eivät ole onnistuneet. Menneisyyden ja muun olemassa olevan tiedon tarkasteleminen avaa jo hyvin paljon. On ihan turha käydä samaa asiaa uudeelleen läpi, vaan löytää siihen tälläkertaa liittyvät avain aspektit.
  2. Kun on selvitetty pohja on hyvä tulla lähemmäs nykyhetkeä ja miettiä miten ongelmat etenivät. Mitä tapahtui seuraavaksi ja miten asiat etenivät? Usein esimerkiksi vain muutaman henkilön välisessä konfliktissa muilla ei välttämättä ole täysin selkeää kuvaa tai se voi olla jopa

vääristynyt muiden puheiden kautta. Tämän vuoksi on hyvä käydä yhteisesti läpi miten nykytilanteeseen on tultu. Sen avulla kaikki pääsevät viimeistään ongelmaan kiinni ja pystyvät helpommin olla ratkaisussa mukana.

  1. Kun kaikki ovat samalla kartalla, alkaa syvempi pohdiskelu siitä miksi se tapahtui. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan haeta syyllisiä. Varsinkin henkilöiden välisissä konfliktitilanteissa syyllisen etsimisen välttäminen on hyvin vaikeaa, koska se on niin helppo sanoa että ”toi teki näin ja siks nyt mä olen vihainen”. Etsiessä vastausta kysymykseen miksi se tapahtui täytyy alkaa tarkastelemaan asioiden kulkua vielä syvällisemmin, mutta silti varoa ettei katso kuitenkaan tilannetta liian kapea katseisesti.
  2. Syy ja seuraus. Mitkä ovat kaikki vaikutussuhteet? Miten laaja-alaisesti ongelma on vaikuttanut, heijastaako se asiaankuulumattomiinkin? Tiimissä kahdenvälinen ongelma ei koskaan vaikuta pelkästään heidän väliseen suhteeseen, vaan vaikuttaa kaikkiin väistämättä.

Näiden eri asioita herättävien kysymyksien avulla saadaan mielestäni hyvin käynnistettyä konfliktin selvittäminen, mutta ratkaisuun se ei vielä riitä. Nyt tiedetään vasta itse ongelma, mutta näiden avulla on luotu laaja-alainen pohja, joka mahdollistaa mahdollisimman hyvän ratkaisun löytämisen. Mielestäni myös se miten hyvin ylläolevat kohdat käydään läpi vaikuttaa ratkaisun löytämisen helpottumiseen ja myös onnistumiseen.

Ongelmakentän hahmoittamisen jälkeen on hyvä luoda ydinkysymys, joka on selkeä ja selittää itseään. Samalla myös selkeyttää se mihin halutaan ratkaisussa päästä. Usein jää keskustelun aikana miettimättä se millaiseen lopputulokseen haluamme päästä, jonka vuoksi ratkaisua ei myöskään tunnu löytyvän. Keskustelu pyörii ympyrää ja ihmiset alkavat turhautua, sitten vaan pitää saada asia käsiteltyä loppuun ja paketointi jää huolettomaksi eikä välttämättä saa ratkaisua. Eihän maaliin voi löytää jos ei tiedä missä se sijaitsee. Tämä on myös ehkä syy miksi asioita joudutaan käsitellä useampaan kertaan, ratkaisu ei vastakkaan todellista ongelmaa ja sen vuoksi se nousee uudelleen pinnalle niin pitkään kunnes oikeat kysymykset löydetään. Oikeiden kysymysten avulla ollaan jo hyvin lähellä ratkaisua. Kun ratkaisu löytyy se on vielä kertaalleen kerrattava ja koottava dialogista ne ratkaisun avaimet ja muodostettava siitä yhteinen. Visualisointi helpottaa tässä kaikkia ja selkeyttää lopputuloksen ymmärtämistä.

Yritän seuraavilla kerroilla kun tulee sopivia tilanteita tuoda mukaan käsittelemiäni asioita ja oppia herättelemään asioita kysymysten avulla. Haasteena on juuri se, että helpolla luotan muiden sanomaan, enkä lähde ajattelemaan edes asiaa muulta kantilta, tai uskalla sanoa sitä. Tämän vuoksi tämä on oikein hyvä kehityksen kohde omassa dialogi käyttätymisessä. Samalla toivon myös, että oman esimerkkini avulla saan muitakin opetettua syventymään asioihin ja luomaan kysymysten kulttuuria tiimiimme, jotta saamme monipuolisempia ratkaisuja ja syvällisempiä keskusteluja.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!