Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Läsnäolon voima

Kirjoitettu 25.05.16
Esseen kirjoittaja: Aleksi Suomala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Läsnäolon voima
Kirjan kirjoittaja: Eckhart Tollen
Kategoriat: 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Läsnäolon voima

Olen joskus aikaisemminkin lukenut tämän kirjan monta vuotta sitten, tämä jättää aina omanlaisen ajattelu maailman pitkäksi aikaa. Läsnäolon voima on henkisenkasvun klassikko teoksia, jonka tulen lukemaan vielä moneen kertaan. Kirjasta aina löytyy jotain uutta ajateltavaa, mitä ei edellisessä kerralla tullut mieleenkään. Kirjaa ei ole helppo lukea, koska se vaatii erityistä keskittymistä ja rauhoittumista sen pariin.  Ennen kaikkea siitä on vaikea kirjottaa esseetä. Kirjasta nousee muutama pointti, mitkä on saatava omaan ajattelu maailmaan mukaan.

 

Menneisyys

Kirjan perus idea on keskittyä nykyhetkeen täysillä. Menneisyyden ja tulevaisuuden ajatteleminen ja murehtiminen luo psykologista kuormaa turhaan. Menneisyys perustuu kokemuksiin, joiden vatvominen on ihmisten lempi harrastuksia, mutta onko siitä hyötyä. Reflektointi on hyödyllistä tiettyyn pisteeseen asti, mutta milloin on aika päästää irti? Kun puhutaan ihmisen mielestä ja aivoista, on käsittämätöntä ajatella että käytämme vain pientä osaa ajattelu kapasiteetistamme. Alitajunta imaisee kokemuksia jatkuvasti ja ne ovat siellä hyvin tallessa, ei niitä tarvitse koko ajan erikseen ajatella. Kokemukset luovat pelkoa tulevaisuutta kohtaan, yksi huono kokemus vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, jos annat sen vaikuttaa ajatuksiin. Tätä on helppo peilata omaan maailmaan. Olemme tehneet porukalla asiakaskäyntien buukkauksia, jotka ovat menneet sanalla sanoen huonosti. Monet tuskastuvat huonoon vastaan ottoon nopeasti. Muutama huono puhelu ja kaikki ovat maansa myyneitä eivätkä viitsi soittaa enää, koska pelkäävät jo valmiiksi sitä kyrpänaamaa joka sanoo, että ei kiinnosta, äläkä soita enää ikinä. Näitäkin on yllättävän paljon olemassa. Se tosi asia ei vaihdu mihinkään, että heitä on olemassa, mutta omat fiilikset tulevat puhelimen läpi ja huono asenne soiton aikana pilaa usein puhelun. Olen kirjasta saanut hyviä oppeja tilanteen nollaukseen, eli huonon puhelun jälkeen pitää lyödä peli hetkeksi poikki ja antaa ajatusten hävitä.  Mitä enemmän tätä harjoittelee, sen paremmaksi siinä tulee.

 

Tulevaisuus

Sitten kun, joskus olen siellä, niin olen kyllä tyytyväinen. Tuntuu siltä, että ihminen ei saisi olla missään nimessä tyytyväinen nykyhetkeen, ja onhan asia näin. Nykymaailma romahtaisi, jos ihmisille sanottaisiin, että olet riittävä juuri noin. Tämä on ärsyttävä ajatus, koska se on niin totta. Kaikkihan sen tietää että maailma talouspyöriin turhan materialismin ympärillä, jolla ei ole juurikaan tekemistä ihmisen onnellisuuden ja tyytyväisyyden kanssa. Se mitä jatkuva tulevaisuuteen haikailu tekee ihmiselle, ei ole hyväksi. On masentavaa katsoa perus duunaria joka painaa 45 vuotisen työuran pelkkä eläkkeen kiilto silmissä. On helppo kuvitella miten se nakertaa vuosi kerrallaan ihmistä sisältä päin. Olen itsekin melkoinen haaveilija, mutta miten haaveista ja unelmista tehdään tehokkaita työkaluja? Olen lukenut ainakin viisi hyvää kirjaa aiheeseen liittyen. Viimeisimpänä Napoleon Hillin kirja Ajattele oikein ja menesty. Unelmat saadaan syvälle alitajuntaan tehokkaiden toistojen kautta, eikä jatkuvasti paapomalla ja valittamalla nykyhetkeä. Lyö tavoite paperille ja laita paperi sängyn päätyyn ja katso sitä aamuin illoin hetki. Haaveile niin perkeleesti hetki! Sitten taas nykyhetkeen ja töihin. Alitajunnan voimaa ei voi yliarvioida, asiat alkavat loksahdella paikoilleen, kun tavoitteet ovat alitajunnassa eikä mielessä. Nauti matkasta eli nykyhetkestä.

 

Älä valita!

Jos jotain olen oppinut tiimiakatemian aikana lukemistani kirjoista, niin se on kyllä seuraava toteamus, älä valita. Kaikessa kauneudessaan käsky on loistava. Elämässä tulee tilanteita jotka vaativat toimenpiteitä ja taas sellaisia tilanteita jotka vain ovat, pärjäile sanoisin itselleni. On todella helppoa alkaa kiristelemään hampaita kun paska osuu tuulettimeen, mutta kun on ottanut täyden vastuun omasta elämästä niin sitä joko kääntää toisen posken tai siirtyy paikalta. Se on läsnäoloa parhaimmillaan. Voin pahoin, kun katson ihmisiä jotka valittavat kaikesta, he antavat asioille merkityksen. Ihmisten pahaolo huokuu kilometrin päähän ja täysin turhasta.

Kirjassa verrataan läsnä olevan ihmisen sielun maisemaa tyyneksi meren pinnaksi, tyytyväisyys ja rauha hehkuu siitä. Kun tulee tilanteita joissa alkaa mieli järkkyä, on helppo tuntea kuinka aallot lähtee liikkeelle ja pilaa sen tyytyväisyyden. On vain kaksi vaihtoehtoa, joko annat asian olla ja ”antaudut” tai sitten teet asialle jotain, älä valita! Otan omasta elämästä pinnalla olevat esimerkin. Tämän kevään kirjapisteet ovat jääneet vähän laahaamaan, tiedän että minulla on iso ja hikinen urakka edessä. En ressaa asiasta, ei se auta. Jos ei kiinnosta lukea kirjaa niin en lue, mutta sitten kun on pakko, teen sen napisematta ja luotan itseeni, homma hoituu joka tapauksessa. En valita.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!