Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Learning Circus – markkinoinnin jälkiviisastelut

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Essi Järviö
Kirjapisteet: 2
Kirja: Markkinoinnin musta kirja
Kirjan kirjoittaja: Teemu Takala
Kategoriat: 6.4. Uuden aallon markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jälkiviisas on aina helppo olla, mutta ei sillä niin väliä Kirjoitan silti tämän esseen Learning Circukesn markkinoinnista, sillä opin siitä paljon, vaikka se ei ihan putkeen mennytkään ja vaikka en ollut markkinointia tekemässä. Tulevia Tiimiakatemialle tehtäviä tapahtumia tai projekteja varten opin kyllä todella paljon vertaisille markkinoinnista.

Mitä markkinoinnilla tavoitellaan?

Mielestäni Markkinoinnin mustan kirjan teorioita olisi pitänyt käyttää LC:n markkinoinnissa. Tuntuu, että markkinoinnin suunnittelu jäi kokonaan tekemässä, ja kun reissu alkoi lähestyä, sohittiin vain sokkona jonnekin ja koitettiin laitta infotulvaa talolle. Missään vaiheessa ei pohdittu Markkinointisuunnitelma 2.0:n ensimmäistä ja ehkä tärkeintä kohtaa: Mikä on markkinoinnin tavoite? Tähän kuuluu vielä kolme eri osa-aluetta: taloudelliset tavoitteet, toiminnalliset tavoitteet ja asenteelliset tavoitteet.

Taloudellisia tavoitteita on hankala miettiä tässä kohtaa, kun tiimiyritysten maksama summa, 100€/henkilö oli vakio ja he tiesivät, että se maksetaan joka tapauksessa Rakettipäivistä.  Toki siitä mistä tuo 100€/henkilö koostuu, olisi voinut tiedottaa vielä enemmän, niin, että tiimiyrittäjät olisivat ehkä enemmän mielellään maksaneet sen.

Toiminnallisiin ja asenteellisiin tavoitteisiin olisi sen sijaan voinut miettiä tarkkaan. Millaista pöhinää, toimintaa ja fiilistä tai spirittiä olisimme markkinoinnilla halunneet saavuttaa tiimiyrittäjien keskuudessa? Tällä kertaa fiilis oli lähinnä vastarinta ja kyseenalaistaminen, toki innostumistakin oli havaittavissa. Koulutusohjelman kontaktikerroilla puhuimme reittivalintojen jakamisesta ja tiimiyrittäjien osallistamisesta sitä kautta. Toki saimme aikaan reittiseinän, mutta sitäkin olisi voinut hehkuttaa enemmän, tehdä vaikka TA-facebookiin tai LC:n omalle Facebook-sivuille lyhyitä juttuja siitä, miksi juuri tämä reitti, kulkuväline tai nämä asiakasyritykset on valittu tälle reissulle. Ehkä reittiseinän olisi voinut myös toteuttaa osallistavammin. En ole itse mikään ideanikkari, mutta jotakin vielä osallistavampaa ja räväkämpää olisi voinut keksiä.

Olisimme voineet myös tavoitella tiimiyrittäjien kannustamista asiakkaisiin, että reissubudjetit saataisiin ajoissa kuntoon. Siihen olisi voinut toimia jossain esillä oleva mittari, johon jokainen tiimi olisi saanut käydä merkkaamassa oman reissukassatavoitteensa, ja paljonko rahaa vielä puuttui omasta tavoitteesta. Toinen osallistava markkinointitempaus olisi voinut olla sellainen, jossa tiimiyrittäjät olisivat saaneet jakaa, mitä yrityksiä heillä on yhteistyökumppaneina reissussa, ja kuka on ollut mahdollistamassa heidän reissujaan.

Toiminnallisia tavoitteita olisivat siis voineet olla esimerkiksi:

  • Omien reitti- ja matkasuunnitelmien jakaminen TA-facebookissa, treeneissä ja LC-Facebookissa
  • Asiakkaisiin ryntääminen

Entä asenteelliset tavoitteet? Tietysti tiimiyrittäjien olisi pitänyt saada tuntea, että he ovat ikään kuin LC-porukan mukana suunnittelemassa reissua. Se olisi varmasti vähentänyt niin sanottua vastarintaa. Vastarintaa aiheutti erityisesti bisnespuolen puuttuminen reissusta. Ehkä olisi pitänyt toteuttaa jonkinlainen tempaus, jossa tiimiyrittäjät saavat kertoa parhaat kontaktinsa suuryrityksiin ja/tai kertoa, millaisen keissin mieluiten tekisivät reissussa asiakkaalle.

Mikä on kohderyhmä?

Kohderyhmiä oli oikeastaan kolme erilaista. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden tiimiyrittäjät. Reissun konseptia luodessamme kyselimme jokaisen ryhmän edustajilta, mitä he haluavat reissulta.

Pinkut kertoivat odottavansa tiimiyttävää reissua, jossa tutustuisi omaan tiimiin syvemmin ja luottamus kasvaisi, sekä uusia, yhteisiä kokemuksia.

Toisen vuoden tiimiyrittäjät odottivat toisaalta syvempää tiimiytymistä, toisaalta heillä bisnespuoli nousi jo vahvemmin esille. Haluttiin siis tutustua kansainväliseen bisnekseen ja etsiä uusia mahdollisuuksia kotimaan rajojen ulkopuolelta.

Kolmannen vuoden konkarit odottivat bisnesreissua, joka antaisi uusia verkostoja, mahdollisuuksia ja näkökulmia valmistumisen jälkeiseen aikaan.

Kohderyhmä oli talon sisällä aika helppo määritellä, sillä kuulumme LC-tiimissä siihen kaikki itsekin.

Kuka on kilpailijamme?

Kilpailija-analyysiäkin koetimme ensimmäisellä kontaktikerralla tehdä. Oli kyllä hankalaa. Toki muita Eurooppalaisia bisneskouluja löytyi, mutta ei vastaavia hankkeita.

Miksi markkinoimme, eli mitä tarjoamme kohderyhmälle?

Tarjosimme kohderyhmälle, eli tiimiakatemialaisille Learning Circus -elämyksen, jossa neljä kulmakiveä, jotka muodostuivat valmentajien LC-vision mukaan, olivat matkanteko, verkosto, missio ja Tiimiakatemia. Näistä tällä saimme valitettavasti vain matkanteon toteutumaan, sekä ehkä verkoston todella ohuesti.

Konsepti olisi pitänyt vielä tarkemmin rakentaa näiden neljän kulmakiven keskelle, jolloin uskon, että tiimiakatemialaisetkin olisivat ottaneet työmme tulokset innokkaammin vastaan.

Kommunikaatiostrategia

Kommunikaatiostrategian avulla pohditaan, mihin markkinoinnissa keskitytään, eli mikä on fokus ja miten markkinointiviesti välitetään kohderyhmälle.

Mikä on fokus? Learning Circuksen markkinoinnissa fokusoinnin kohde oli ehkä talon innostaminen ja informoiminen.

Entä miten sen teemme? Tätä kysymystä pohdin hieman jo aiemmin markkinoinnin tavoitteista kirjoittaessani. Muutama tarkentava kysymys voisi silti olla paikallaan.

Mikä on kohderyhmä? Tähän kysymykseen vastasinkin jo edellä: Tiimiakatemian ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden tiimiyrittäjät.

Mitä kanavia kohderyhmä käyttää, eli mitä kanavaa käyttämällä markkinointiviesti menee varmimmin perille? Tavoitetaanko kanavien kautta riittävä osuus kohderyhmästä riittävän usein? Tiimiyrittäjät tavoittaa parhaiten TA-Facebookista, treeneistä ja vahvareista. Moni käyttää myös Instagramia. Mielestäni näillä kanavilla tavoitetaan riittävä osuus kohderyhmästä. Toistoja olisi pitänyt olla rutkasti enemmän. niin monta, että porukkaa alkaa ärsyttää, kun samaa asiaa jankataan monta kertaa.

Onko jokaisen kanavan markkinointiviesti sama, eli onko kohderyhmän saama info yhtenäistä, niin, että sitä ei voi ymmärtää väärin? Tässä LC-porukalla kävi pikku moka. Eri tiimien treeneissä kerrottiin eri informaatiota esimerkiksi Frankfurt-päivän pakollisuudesta. Epäyhtenäinen markkinointi ja informaatio aiheuttavat sekaannuksia ja se taas aiheuttaa epäluottamusta. Tässä olisi pitänyt olla todella tarkkana, sillä kun iso porukka alkaa välittää viestiä vielä isommalle porukalle, tapahtuu helposti niin sanottu ”rikkinäinen puhelin” –efekti. Eli viesti muuttuu aina kun eri ihminen kertoo sen ja Tiimiakatemialla se muuttuu harvinaisen nopeasti. Tämä olisi voitu välttää tarkentamalla konsepti ja markkinointiviesti koko LC-porukalle ennen markkinoinnin aloittamista.

Ovatko osallistamisen tavoitteet realistiset? Mikä saa kohderyhmän osallistumaan? Näihin kysymyksiin on todella hankala vastata etukäteen. Jälkiviisaana voin nyt sanoa, että mielestäni osallistamiseen olisi pitänyt keksiä vielä jokin muukin porkkana kuin se, että hei, muutkin saavat tietää sun reissusta ja sä saat tietää muiden reissusta. Jokin kisa tai palkinto olisi voinut olla paikallaan, sillä Tiimiakatemialla on kilpailunhaluista porukkaa.

Tässä pohdintaa LC:n markkinoinnista ja siitä, miten se olisi pitänyt minun mielestäni toteuttaa. Seuraaviin projekteihin sain tästä ainakin paljon oppeja.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!