Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Liiketoiminnan perusreseptejä

Kirjoitettu 02.12.14
Esseen kirjoittaja: Hannes Hautala
Kirjapisteet: 2
Kirja: 100 Keinoa Tehostaa Liiketoimintaa
Kirjan kirjoittaja: Timo Rope
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.03. Yrittäjyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Timo Ropen kirja ”100 Keinoa Tehostaa Liiketoimintaa” tarjoaa käytännönläheisiä lähestymistapoja liiketoimintaan. Kirjan on julkaissut WSOY vuonna 2000. ”100 keinoa tehostaa liiketoimintaa” on kuin keittokirja, koska se on rakennettu toimintaohje ja sille selitys- mallilla.

Rope sanoo kirjassaan, että monet liiketaloudelliset asiat ovat yksinkertaisia, mutta ne halutaan esittää monimutkaisesti. Tähän asiaan Rope pyrkii vastaamaan yleispätevillä resepteillään, sillä hän ei ole halunnut rajata neuvojaan jotain tietty alaa koskeviksi. Jokaisen reseptin kohdalla on muistettava Ropen oppi, että muun muassa – ”kokonaisuuden hallinta”, – ”jatkuva laskeminen”, – ”johtaminen”, ”suunnitelmallisuus”, …”yhtäläisten periaatteiden oivaltaminen…” ja yhteistyö vaikuttavat kaikissa tilanteissa liiketoiminnan tuloksentekokykyyn ja tuloksellisuuteen.

Kirjan perusajatus on että pienillä asioilla voi olla iso vaikutus kokonaisuuteen. Rope vertaa yritystä formulaan. Hän kuvailee yrityksen pyörittämisen olevan yhtä hienomekaanista toimintaa kuin formulan säätämisen. Ropen mukaan ei voida suoraan sanoa mikä tekijä vaikuttaa minkäkin verran yrityksen toimintaan. Siitä voi päätellä, että monilla pienillä asioilla on huomattava merkitys liiketoiminnan kokonaisuuden kannalta.

Tämä keittokirjaa muistuttava teos on jaettu yhteentoista osaan, joista mielestäni tärkeimmäksi nousseita asioita tuon esille referoiden.

1 Perusfilosofiat

1)Ei kannata matkia toisten toimintamalleja
– Matkiminen johtaa hintakilpailuun, joka on kaikista kilpailutekijöistä huonoin. Jokainen yritys valitsee omat toimintamallinsa ollakseen muista yrityksistä erilainen.

2)Jokainen euro on kate-euro
– Toimintaa kannattaa ajatella tulo ja meno puollella, niin että jokainen euro on merkittävä. Tuloja ja menoja kannattaa ajatella aina kokonaisuuden kautta. Jos ajattelee, että ”ei tämä pieni kuluerä ole merkittävä” voi helposti luoda periaatteita, joissa ajatellaan jonkin asian olevan merkittävä menestyksen kannalta ja joissain toisissa asioissa sitten voidaan tuhlata. Pienistä asioista, joista jokainen on periaatetasolla merkittävä, muodostuu yrityksen kokonaistulos.

3) Koita välttää kiinteitä kustannuksia

– Jos kustannuksista voidaan selvitä muuttuvien kustannusten mallilla unohtamatta hyvää laatua, kannattaa välttää kiinteitä kustannuksia. Kiinteät kustannukset ovat liiketoiminnassa se pahin menojen tekijä.

4) Pienetkin asiat ovat merkityksellisiä

– Kun hoitaa pienetkin asiat hyvin tulee samalla hoidettua isotkin asiat kuntoon, koska liiketoiminnassa on kyse kokonaisuudesta. ”Ei ole niin pientä asiaa, joka ei ole liiketoiminnassa merkittävä”.

5) Asiakasta ei kannata voittaa
– Kirjaimellisesti ottaen asiakas ei ole aina oikeassa. Kauppojen syntymisen kannalta kannattaa asiakkaan antaa olla siinä käsityksessä, että hän on oikeassa. Asiakkaalle tulee tarjota sitä mitä hän haluaa, eikä opettaa asiakasta pois siitä mitä hän pitää hyvänä. On huomioitava myös se, että asiakas on valmis maksamaan siitä riskistä, että on väärässä tai että ei hanki itselle parasta ratkaisua. Kauppojen syntymisen kannalta on tärkeämpää antaa asiakkaan elää omassa harhassaan.

6) Ostopalveluissa kannattaa hyödyntää parhaita osaajia
– Laadun pitäisi tulla hintaa ennen ostopalveluissa. Lisäksi ostopalveluilla pitää olla samanlainen laatuvaatimus kuin mitä omalta toiminnaltakin vaadittaisiin. Heikko laatu tuppaa yleensä kostautumaan myöhemmin lisäkustannusten muodossa.

7) Jossain kannattaa olla periaatteellinen ja siitä kannattaa pitää kiinni
– Periaatteet ovat tärkeitä, sillä ne ohjaavat toimintaa. Periaatepäätös voi olla esimerkiksi, että tuoteryhmästä A ei anneta alennusta ja silloin kenenkään ei tulisi poiketa tästä päätöksestä.

8)) Joustavuus käytettään aina hyödyksi
– Pääsääntö on että periaatteista ei voi joustaa. Muissa asioissa voidaan taas joustaa tapauskohtaisesti. Siinäkin pitää olla varovainen, ettei joustavuus koidu tappioksi. Esimerkiksi poikkeuksellisesti asiakkaalle annettu alennus voi synnyttää asiakkaalle mielikuvan, että alennus kuuluu hänelle seuraavallakin kerralla. Toistuva lipsuminen periaatteista voi koitua vahingoksi.

9) Aina kannattaa pitää ovia avoinna

– Aukinaiset ovet henkivät asiakkaalle tervetuloviestiä. Suljetut ovet ja varattu- merkinnät kertovat eriarvoisuudesta ja asiakas voi kokea myös olevansa vaivaksi. Avoimet ovet viestittävät myös, että asioita tehdään yrityksessä yhdessä ja asiakkaan kanssa tasavertaisina.

10) Kilpailevia yrityksiä kannattaa tarkkailla siinä mielessä, että koittaa olla niiden kanssa mahdollisimman vähän kilpailuasemassa

– Kun alkaa kilpailla toista yritystä vastaan on vaarana, että oma ja kilpailevan yrityksen tulos heikkenee. Yksi huonoin tapaus mikä voi sattua on niin sanotun mustan hevosen väliin tulo. Se korjaa välistä koko potin, kun huomaa yritysten keskittyvän vain keskinäiseen kilpailuun.

11) Säännöllinen yhteydenpito kilpailijoiden avainhenkilöihin

– Kilpailija nähdään liian usein vihollisena, jonka kohtaamista pyritään välttämään. Silloin on varana luoda omissa ajatuksissa vahingollisia olettamuksia kilpailijasta. Kilpailijoihin kannattaa suhtautua kollegoina ja niiden kanssa kannattaa vaihtaa mielipiteitä. Keskusteluyhteydestä kilpaileviin yrityksiin on hyötyä, koska se poistaa turhia oletuksia.

12) Vältä täydellisyyden vaadetta

– Yrityksen toiminta elää aikaansaannoksilla. Jos vain yrittää tehdä työstään aina vain parempaa ja parempaa, voi moni kauppa jäädä tekemättä. Huonoa suoritusta ei tarvitse myydä, mutta ihmismäinen suoritus on riittävä. Jos ei ole aikaansaannoksia, millä yritys elää?

2 Liiketoimintakokonaisuus

19) Liiketoimintaratkaisuja tulee tarkastella aina rahan kautta
– Ei ole järkevää tehdä mitään sellaisia toimia yrityksessä jotka eivät hyödytä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä taloudellista tuloksentekokykyä. Toiminnalla pitää olla suora tai välillinen yhteys tuloksentekokykyyn. Tässäkin on kyse periaatteesta.

3 Yrityskulttuuri

23) Toimintatapa jossa liiketoimintaan tulevat toimet suunnitellaan kirjallisesti aina
– Jotta tehtäisiin muutakin kuin mitä mieleen juolahtaa, pitää tehdä kirjallisia tulevaisuuteen luotsaavia suunnitelmia. Jos ei systemaattisesti tee kirjallisia suunnitelmia miten menestytään tulevaisuudessa ja mitä tehdään tulevaisuudessa, ei yrityksellä ole perustaa millä menestyä.

4 Johtaminen

– ”Johtaminen on sitä, että joku saa organisaation toimimaan tuloksellisesti, ilman että kukaan sanoo hänen tekevän mitään.”

30) Delegoinnin taito
– Johtajan on nöyrryttävä kaikkitietävyys- ja minulla on parhaat ratkaisut- asenteesta. Jos ei uskalla delegoida ei saada käyttöön edes sitä osaamiskapasiteettia, mitä ihmisellä on, puhumattakaan, että ihminen pääsisi kehittämään osaamistaan. Delegoinnilla kasvatetaan kykykapasiteettia ja aikaansaannoksia.

5 Henkilöstö

39.) Henkilöstölle kannattaa kertoa kehitysnäkymistä ja liiketoiminnan tilasta
– Avoimuus on tärkeätä sitoutumisen kannalta. Kun työntekijät tietävät missä mennään, on heidän helpompi nähdä työnsä tulos ja oma merkityksellisyys yrityksessä. Tällöin myös onnistumiset tulevat paremmin esiin ja se sitouttaa työntekijöitä. On myös tärkeää puhua ongelmista jotta ne voidaan ratkaista yhdessä toinen toistaan kannustaen.

6 Suunnittelu

49.) Mitä jos ei- ratkaisut käyttöön aina suunnittelussa
– Nyrkkisääntönä on, että suunnitelma ilman varasuunnitelmaa ei ole suunnitelma. Jokaiselle suunnitelmalle pitää olla varasuunnitelma. Varasuunnitelman yhtenä tarkoituksena on myös estää aikaa vievä lamaantuminen kun jokin suunnitelma pettää.

7 Laskeminen

59) Tunnuslukumittaristo esittää yrityksen kehittymisen ja liiketoiminnan tuloksellisuuden

– Hyvällä tunnuslukujärjestelmällä voidaan selvittää toiminnallisten tulosten menestysperustoja. Tunnusluvut voivat olla esimerkiksi seuraavan laisia: soitot/tapaamiset, tapaamiset/tarjoukset ja niin edelleen.

62) Asioita tulee tarkastella aikaansaannosten kautta eikä panostamisen pienuuden kautta

– ”ongelmana on usein se, että panos-tuotos-suhde ei kehity lineaarisesti.” Mikä toiminta suhteessa panokseen johtaa parempaan tuotokseen?

8 Markkinointi

63) Imago kuuluu yhteen liiketoiminnan avainalueista
– Imago pitää rakentaa. Jos imagoa ei tietoisesti rakenna ja kehitä on vaikeaa menestyä markkinoilla. Imagon perusteella syntyy ensimmäinen kauppa ja toinen tyytyväisyyden perusteella. Näin ollen imago on se jonka pohjalle yrityksen menestys pitkälti rakentuu.

9 Asiakassuhteet

72) Demokratiamalli ei päde asiakassuhteiden hoidossa
– Kaikkia asiakkaita tulee kunnioittaa ja asiakassuhteita tulee hoitaa. On kumminkin priorisoitava niin, että harkitusti panostetaan enemmän niihin asiakkaisiin joiden voidaan olettaa tuottavan pitkällä aikavälillä eniten.

10 Kehittäminen

81) Uudet toimintamallit tulee miettiä miksi ei- kysymyksiä hyödyntäen
– Menestyvän yrityksen perustana on tehdä niitä asioita, joita muut eivät ole ennen tehneet. Jos joku keksii uuden toimintatavan/idean, tulisi sitä tarkastella miksi ei-kysymysten kautta. Jos realistista vastausta ei löydy, niin miksi ei…

11 Oma kehittyminen

94) Pelkojen voittaminen toimii karaisu keinona
– Yleensä pelätään sellaista mitä ei ole aikaisemmin tehnyt tai kokenut. Kun tekee uusia asioita rohkeus kasvaa. Kun tekee vaikeita asioita, osaaminen kehittyy. Vain tekemällä uusia ja haastavia asioita voi voittaa pelkoja ja kasvattaa rohkeutta. Yrityksen menestys on aina kiinni myös uusien ja erilaisten asioiden tekemisestä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!