Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!

Kirjoitettu 17.02.14
Esseen kirjoittaja: Anders Bertlin
Kirjapisteet: 2
Kirja: Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!
Kirjan kirjoittaja: Ollis Leppänen
Kategoriat: 3. Yrittäjyys

Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!

Ollis Leppänen

 

Ikuinen kysymys kuuluu, onko minusta sitten yrittäjäksi? En rehellisesti sanottuna tiedä. Mutta tämän kirjan jälkeen tuntuu siltä, että voisi vaikka ollakin. Kirja antoi hyvin uutta perspektiiviä yrittämiseen. Olen aivan liian paljon miettinyt, että mikä on hyvä yritysmuoto, kun pitäisi enemmän miettiä asiakkaita. Tämän takia meitä kannustetaan menemään asiakaskäynnille ja tekemään projekteja, koska niiden avulla saa kontakteja. Silloin kun on asiakkaita ja työtä, yrityksen perustaminen ei tunnukaan enää niin raskaalta ajatukselta. Yrityksen perustaminen nollasta ei minua houkuta, vaan kyllä asiakkaat on kerättävä ensin valmiiksi. Oli kyllä innostava ja opettava kirja. Näkökulma oli tuore ja minun mieleeni.

 

Jälleen kerran tuli puheeksi epämukavuusalueet, kirjassa se käy ilmi näin:

 

”Jossittelu ei pääty koskaan, ja yrittäjyys vaatikin aluksi hyppyä epämukavuusalueelle.”

 

Itselläni epämukavuusalueet ovat asikaskäynnit sekä asiakkaalle soittaminen. Vaikka nämä osa-alueet eivät tunnu vieläkään mukavilta, olen omasta mielestäni mennyt eteenpäin. Nyt ei enää pelota niin paljon soitella asiakkaille kuin alussa. On huomannut, että asiakkaatkin ovat vain ihmisiä. Vielä kun kolme vuotta harjoittelee asiakaskäyntejä sekä soittelua, uskon voivani voittaa tämän pelon. Asiakassolun kanssa meidän pitää miettiä uudestaan asiakaskäyntitavoitetta, minun mielestäni yksi asiakaskäynti per kuukausi on liian vähän. Tällainen tavoite ei pakota tarpeeksi epämukavuusalueelle.

 

Kirjassa tuli myös hyviä neuvoja siihen, kun etsii projekteille kumppania. Tulee yleensä valittua aina samat ihmiset. Kirjassa neuvottiin näin:

 

Hae ympärillesi ihmisiä, jotka täydentävät sinun heikkouksiasi.

Keskustele kumppanin kanssa vähintään kolme kertaa ja kolmessa eri paikassa. Ympäristö vaikuttaa päätöksiisi. Jos keskustelet yrityssuunnitelmista lempikahvilassasi tai kotonasi, voi päätöksesi värittyä ympäristön luomasta tunnelmasta.

Jos yhteistyö epäilyttää tai et luota täysin toiseen, älä sitoudu yhteistyöhön. Kysy näkemystä ulkopuolisilta ja palautetta kumppanisi entisiltä työnantajilta ja kollegoilta.

Sopikaa selkeät yhteiset pelisäännöt, tavoitteet ja roolit. Käykää ne läpi säännöllisesti yhdessä keskustellen ja antakaa toisillenne palautetta.

 

Tässä tullaan taas siihen, että projektia pitäisi avata hyvin ennen kuin valitsee siihen projektiryhmän. Jatkossa meinaan tehdä niin, että teen ensin esimotorolan ja sen jälkeen vasta valitsen henkilöt projektiin. Avaa projektin hyvin ja kysyy treeneissä, ketä kiinnostaa lähteä tällaista projektia tekemään. Silloin saa varmasti parhaan mahdollisen ryhmän, eikä vaan samat naamat pyöri keskenään.

 

Pääkonttori-alaotsikko oli todella mielenkiintoinen, tuli monta uutta ajatusta. Samalla tuli mieleen, että oppimissopimus pitäisi päivittää. Sovin itseni kanssa aikarajaksi helmikuun lopun. Oppimissopimus on hyvä työkalu oikein käytettynä. Itse laitoin tavoitteet aivan liian kauaksi, pitäisi mieluummin keskittyä pieniin askeliin kuin monen vuoden päässä oleviin juttuihin. Kirjasta innostuneena päätin myös käydä paremmin läpi omat heikkoudet ja vahvuudet. Kirjassa oli erittäin hyviä vinkkejä tähän, tässä esimerkki:

 

”Kun olet tunnistanut omat yrittäjävahvuutesi ja tiedät, millaisen riskin olet valmis ottamaan yrittäjänä, on aika suunnata katse nykyhetkestä tulevaisuuteen.”

 

Miksi ei käyttäisi bisneksessä hyödyksi omia vahvuuksia? Minun kohdallani ne ovat ruotsin kieli, sosiaalisuus, myyntikokemus, ja olen taitava käsistäni. Tämän lisäksi olen ehdottomasti pienen riskin pelaaja, ja sen takia tämä kirja sopi äärinmäisen hyvin minulle. Meinaan todellakin käyttää nämä Tiimiakatemian hetket hyödyksi ja kehittää omaa pääkonttoriani.

 

Eli ennen kuin olen valmis yrittäjäksi, tarvitsen asiakkaita. Mistä niitä sitten saa? Kirja vastaa siihen näin:

 

”Asiakastuntuman saat vain asiakkailta. Tuntuman saadaksesi aloita vaikka yhdestä asiakkaasta. Tärkeimmät puhelut kestävät yleensä vain pari minuuttia, mutta numeron näppäilyyn menee helposti pari viikkoa. Jos juttusi on selkeänä mielessä, älä aikaile vaan tartu puhelimeen nyt. Liikkeelle kannattaa lähteä näin:

 

Listaa 3-5 nimeä, jotka edustavat asiakaskohderyhmääsi.

Käytä puhelinta tai mene suoraan heidän luokseen. Älä lähetä sähköpostia, sillä et tiedä milloin se luetaan.

Näppäile numero tai koputa oveen. Sovi tapaaminen nyt.

 

Tässä suhteessa Crazy Town on hyvä projekti. Pitää kontaktoida ihmisiä, ja vain soittamalla puhelinkammo katoaa. Ensimmäisten puheluiden jälkeen homma tuntui jo helpommalta. Joten toivon jatkossa, että tulee joku pieni asiakassoittoprojekti, niin pääsee taas epämukavuusalueelle. Kuulin vähän huhuja, että Smartum-projektissa saatetaan tarvita ruotsinkielisten ravintoloiden kontaktoimiseen apua, joten siihen yritän tarttua. Asiakaskammo ei katoa millään muulla kuin menemällä epämukavuusaluelle.

 

Asiakaskammon lisäksi on myös pelko epäonnistua. Siihen kirja antoi myös hyviä ohjeita:

 

”Sama pätee yrittämiseen: jos epäonnistut tai saat huonoa palautetta, yritä heti uudelleen. Näin voitat epäonnistumisen pelkosi. Valmistaudu siihen, että ensimmäinen kokeilu ei onnistu tavoitteittesi mukaisesti. Ota siitä opiksi ja yritä heti uudelleen.”

 

Jos vanha koirakin oppii uusia temppuja, kyllä minäkin osaan epäonnistua. Ei se voi niin vaarallista olla. Ei elämä siihen lopu vaan päinvastoin uskon, että siitä ihminen vain vahvistuu.

 

Missä vaiheessa olen yrittäjänä? Alkuvaiheessa. Vasta viime aikoina olen ottanut esimmäiset askeleet kohti yrittäjyyttä. Ennen en uskaltanut koskaan kertoa omista bisnesideoistani, mutta nyt olen alkanut tuoda niitä esille. Haluan myös alkaa tehdä kokeiluja ja tämän kautta selvittää, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Olenko sitten yrittäjä tai en, pelkojen voittamisesta on hyötyä elämässä. Nyt näitä pitäisi vain muistaa kirjata ylös oppimissopimukseen ja alkaa työstää. Se mikä ei tapa, vahvistaa!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!