Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin

Kirjoitettu 08.10.13
Esseen kirjoittaja: Ida-Sofia Katajarinne
Kirjapisteet: 2
Kirja: Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin
Kirjan kirjoittaja: Ollis Leppänen
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tällä hetkellä olen lähtöviivalla yrittäjyyden maailmaan ja oiva kirja ensimetreille on aivan ehdottomasti Ollis Leppäsen Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin. Kirja perehdyttää tulevan yrittäjän tai yrittämisestä kiinnostuneen hyvin siihen, mitä yrittyyteen vaaditaan ja ennen kaikkea innostaa lähtemään kokeilemaan yrittäjyyttä. Kirja on jaettu useampaan lukuun, joissa käsitellään sitä mitä yrittäjyyteen vaaditaan. Ollis pistää lukijan konkreettisesti miettimään omaa yrittäjä luonnetta ja mahdollisen liikeidean kannattavuutta muun muassa kysymyksillä joita on joka luvussa reilusti. Esimerkit yrittäjätarinoista luovat myös mielenkiintoa ja lisäävät innostusta kirjaa lukiessa. Ajattelin käydä itse läpi kirjan ensimmäiset kappaleet pohtimalla mitä ne minussa vaikuttavat ja kerätä loppuun mieleen jääneitä pointteja.

Kirja lähtee siitä tärkeimmästä eli innosta yrittäjyyteen, ilman sitä on turha lähteä toimimaan. Itselleni into yrittäjyyteen tulee varmaankin isältäni. Vaikka isäni ei onnistunutkaan luomaan kannattavaa bisnestä, into yrittäjyyteen löytyy häneltä itseltäänkin vielä – nykyään hän toimii yrityshautomopäällikkönä. Olisi voinut luulla, että olisin pelästynyt nähdessäni kuinka paljon työtä yrittäminen vie, eikä se siltikään takaa vielä leipää pöytään, mutta toisin kävi. Sain lisää intoa ja halua siihen, että voisin tulevaisuudessa tehdä itselleni mielekästä työtä, vaikka päivät venyisikin reilusti yli neljän. Kaipaan usein haasteita elämässäni ja tiedän ettei onneen ole oikotietä, vaan rappuset on kavuttava yksi kerrallaan välillä käyden vähän alempanakin. Uskon että Tiimiakatemiassa ja työskentelemällä yrittäjänä tulen löytämään paljon enemmän uusia asioita itsestäni kuin sillä, että istuisin koulunpenkillä tai työskentelisin jollekkin muulle määrättyjen ohjeiden mukaan. Lähes rajattomat mahdollisuudet kehittää itseäni innostavat toimimaan yrittäjänä.  Mikä tiimiyrittäjänä minulle on tärkeää on tietenkin tiimin tuki, omat läheiseni ja ystävät, joiden avulla saan voimaa ja kannustusta jatkamaan. Motivoivana tekijänä ei voi tietenkään unohtaa, mutta se miksi se motivoi niin paljon on se että tiedän saavuttaneeni sen omalla työlläni, jota olen itselleni tehnyt. Ollis kysyy kirjassaan: ”Mikä on ensimmäinen pieni askeleeni, jolla heittäydyn rohkeasti uuteen?” Tähän vastaus on tietenkin jo itse Tiimiakatemialle tuleminen, mutta jos nyt täällä kuukauden oltuani pitää miettiä jotain tulevaa askelta se voisi olla kv-hommiin perehtyminen. Kansainvälisyys kiinnostaa minua todella paljon, mutta arkailen vielä toimintaan ryhtymistä.  Tiedän, että sitä pitäisi vaan lähteä selvittämään asiaa muilta akatememialaisilta ja niin se on tehtävä, koska harvoin asiat itsestään tapahtuu.

Toisessa luvussa Ollis puhuu pääkonttorista ja sen kuntoon laittamisesta. No missä kunnossa minun pääkonttorini on sitten. Inhimillinen pääoma eli osaaminen ja kokemus. Jatkuvasti huomaan ajattelevani taitojani kartoittaessa törmääväni ajatukseen: ”Olen vasta 18 ja tulen suoraan lukiosta, ei mulla ole vielä mitään osaamista taikka kokemusta niin kuin muilla.” Nyt tarpeeksi monta kertaa niin ajateltuani olen alkanut ymmärtämään, että kuinka potaskaa koko lause on. Osaamistahan löytyy minulta vaikka mitä, ehkei työelämästä mutta muualta. Olen ollut pienestä asti kiinnostunut urheilusta ja harrastanut tanssia ja lentopalloa viimeisempänä, kuntosaliharjoittelu ja muutenkin kehon toiminta urheiluun liittyen on kiinnostanut minua viimeaikoina ja olen siitä itse paljon opiskellut. En ole kesätöissä ollut muualla kuin juustopuodissa, mutta olen oppinut sieltä paljon, juustoista tietenkin, mutta myös asiakaspalvelusta ja myynnistä. Yksityiselämän vaikeuksien kautta olen oppinut löytämään kaikista vaikeuksista jotain hyvää, ja uskonkin jokaisen sulkeutuvan oven avaavan monta uutta. Olen oppinut pitkäjänteisyyttä ja löytämään keinot pois vaikeuksista, enkä nää niitä mahdottomina. Sosiaalinen pääoma, eli verkostot. Perheeni, ystävien ja tiimini lisäksi minulla on Tiimiakatemia. Asiakassuhteita olen jo muutaman ehtinyt luomaan ja odotan innolla, että pääsen verkostoitumaan lisää eri alojen ihmisten kanssa. Verkostot on kuitenkin yksi tärkeimmistä mitä yrittäjällä pitää olla. Psykologinen pääoma eli yrittäjä asenne. Siitä olenkin jo puhunut aiemmin, mutta sisu, halu tehdä itselleni töitä, itsensä haastaminen ja mukavuusalueiden ulkopuolelle meno ja sitä kautta itsensä löytäminen lisäävät sisäistä paloa päästä toimimaan yrittäjänä.

Oman jutun löytäminen tuntuu olevan tällä hetkellä se haastavin asia. Innostus ja halu yrittäjyyteen löytyy muta mistä se idea löydettäisiin. Jos en olisi Tiimiakatemialla, en varmastikkaan lähtisi näin helposti haaveilemaan saatika kokeilemaan yrittäjyyttä. Mahdollisuus kokeilla kaikkea mitä ikinä keksiikin motivoi toimimaan ja toivottavasti sitä kautta löydän itselleni kiinnostavan bisnesidean. Olen iloinen, ettei sitä vielä tarvitsekkaan tietää mitä haluaisi enemmän tehdä, enkä nää siihen mitään kiirettäkään. Useat aikuisetkin ovat sanoneet, etteivät he vielä tiedä mitä haluaisivat tehdä, joten miksen rauhassa kokeilisi hyvinkin erilaisia töitä kannustavassa ympäristössä löytääkseeni sen oman jutun. Tällä hetkellä minua kiinnostaa urheilu, johtaminen ja kansainväliset hommat, mutta se ei vielä anna ideaa siihen mitä haluaisin tehdä. Olisihan se mahtavaa jos saisin nuo kaikki sanat yhdistämällä löydettyä ideaa, mutta ei niiden yhdessä tarvitse olla ja voi olla, että pian löydän taas uudet innostuksen kohteet. Sen tiedän, että haluan olla menestyjä, jonkun muunkin kuin äitini silmissä.

Olliksen kirja perustuu hyvin itsensä ja oman ideansa pohdiskeluun, mutta siitä löytää myös paljon hyviä tärppejä bisnesmaailmaan, joita aion myös viedä käytäntöön. Se mitä itselleni mieleen jäi oli omien ideoiden jakaminen. Hyvän idean paljastamista ei kannata pelätä, jakamalla ideansa niitä voi kehittää paremmiksi ja niiden kanssa on helpompi päästä menestykseenkin. Asiakaskontaktin luominen jo ennen tuotteen valmistumista on myös hyvin tärkeää ja sidoksissa ideoiden jakamiseen. Itselle voi muodostua idea siitä miten jonkun kuuluisi toimia, mutta se ei välttämättä vastaakkaan asiakkaan tarpeita millään tavalla. On myöskin turha yrittää myydä kaikkea kaikille, vaan segmentti ryhmä on rajattava tarkasti. Tärkeimpänä mieleen jäi kirjan punainen lanka, uskalla yrittää ja näytä intosi myös muille! Äläkä pelkää epäonnistumia, ne on kuitenkin korjattavissa.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!