Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

lts roskakoriin

Kirjoitettu 25.11.13
Esseen kirjoittaja: Miikka Niininen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Liiketoiminta suunnitelma roskakoriin
Kirjan kirjoittaja: Ollis Leppänen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Ollis Leppäsen Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin opuksen ja tässä kasa hajanaisia ajatuksia mitä mieleen nousi kirjasta.

Yrittäjyys lähtee itsestäsi. Ainakin näin väittää Ollis. Eli liikeidea ei ole kaiken a ja ö, vaan asenne ja tahto yrittää. Liike alkaa kokeilusta ei liiallisella suunnittelulla. Sorrumme varmaan koko Tiimiakatemia tasolla liikaan jahkailuun, sen sijaan että voisimme oikeasti kokeilla toimiiko idea vai ei. Ja jos on halua yrittää tehdä liiketoimintaa, niin kaikki lähtee tekemisen asenteesta. Olliksen sanoma kirjassa on malliin että jos haluat yrittäjäksi tee edes jotain mistä asiakas on valmis maksamaan. Eli yrittäjyys tai yrittäjä mainen toiminta on asenteesta kiinni ja alkaa tekemisestä. Mutta miten Mittavan saa tekemään? Itselläni on ainakin ollut sellainen tunne, että osa tekee ja osa vaan puuhastelee. Ja ne jotka tekee saavat tuloksia aikaan, esimerkiksi Anun viime kesä. Verrattuna omaan puuhasteluun…

Rupesin miettimään kirjaa lukiessa onko minusta yrittäjäksi, tulin siihen tulokseen, etten ainakaan yksinyrittäjäksi ole vielä valmis, koska itsekuri ja itseni johtaminen on niin heikolla tasolla. Tiimiakatemia on kumminkin siitä hyvä paikka, ettei täällä tarvitse yksin yrittää vaan on tiimi tukena ja paikkaamassa minun heikkoa itseni johtamista vaatimalla kaikennäköistä, muun muassa että pitäisi oikeasti tehdä välillä jotain ja tehdä kirjapisteitä… Mutta en vielä ole ainakaan valmis yksinyrittäjäksi. Ja en kyllä missään muotoa haluakkaan yksinyrittäjäksi, sillä minun on vaikea toimia yksin ja koen luonnolliseksi tavaksi tehdä asiat porukalla.

Kirjassa Leppänen kertoo vanhan tiimiakatemialla kuluneen fraasin, että tuotteesi pitää viedä mahdollisimman pian asiakkaalle. Ja jatkaa tuotteen kehittämistä asiakkaan kanssa, eikä suunnitella ja jahkailla toimistolla. Tämäkin asia kuulostaa niin yksinkertaiselta, mutta mikä siinä on niin vaikeaa oikeasti mennä esittämään asia jollekin asiakkaalle ja pyytää palautetta ideasta. Itsellänihän tätä ongelmaa ei ole, kun ei kyllä ole uusia ideoita, saati sitten tuotteita tai palveluita. Pitäisiköhän huolestua? Mutta toisaalta voisinhan itsekin mennä kysymään mahdollisilta asiakkailta, että oisiko heillä jotain kivoja ideoita, joita voisi heidän kanssa lähteä kehittämään. En tiedä, aika pahalta kuulostaa tommoinen mahdollisen asiakkaan luona käyminen.

Kirjassa Leppänen antaa yksinkertaisen keinon välttää tylsän perinteisen liiketoimintasuunnitelman tekemisen, Olliksen mukaan riittää, että käy seuraavat kysymykset läpi. Itse mietin nämä samat kysymykset Mittavan tekemiseen:

–          Mitä teemme varmasti?

  • kokeillaan jotain uutta
  • järjestetään street hockeyn sm osakilpailuja yhdessä Idealekan kanssa
  • tehdään tiiminä jotain hauskaa, jossei muuta niin ainakin kunnon pikkujoulut.

–          Mitä teemme mahdollisesti?

  • Luodaan yhteinen visio/päämäärä
  • Lähdetään reissuun, (jossei muualle niin ainakin NBF:n on kaikille liput ensi vuodeksi) mutta mielummin jonnekin muualle

–          Mitä emme ainakaan tee?

  • Inventaarioita
  • konkurssia
  • jämähdetä paikalleen

Tässähän olisi siis ollut tarkoitus käydä mahdolliset työtehtävät mitä voisimme ehkä tehdä. Mutta tätä voisi ehkä myös käyttää koko tiimin tasolla esimerkiksi treeneissä, jossa voisimme katsoa koko tiimin tasolla, mitä teemme ja mitä haluamme tehdä…

Miikka Niininen

Osuuskunta Mittava Innovations

miikka(a)mittava.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!