Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luin kirjan 34 eri taidosta

Kirjoitettu 22.03.20
Esseen kirjoittaja: Liisa Jamsa
Kirjapisteet: 1
Kirja: Strenghtsfinder 2.0
Kirjan kirjoittaja: Tom Rath
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ensimmäisen puolivuotisen akatemialla pyrin menemään mahdollisimman paljon epämukavuusalueelle. Sehän on tärkeintä, koska vain sillä tavalla kehittyy. Mutta olen huomannut, että jatkuvasta itseni haastamisesta huolimatta itsevarmuuteni on hiljalleen laskenut ja hyvinvointinikin on kärsinyt.

Olen suunnannut fokusta niihin asioihin, joissa olen heikoimmillani. Tykkään yleisestikin korjata asioita, joten kenties siitä johtuen olen aina yrittänyt korjata itseäni. Tämä on saanut minut keskittymään epäkohtiini ja suhtautumaan vahvuuksiini olankohautuksella. Ja koska olen jo muutaman vuoden keskittynyt nimenomaan heikkouksiin, olen alkanut näkemään vain ne, mikä on varmasti vaikuttanut itseluottamukseeni.

Kun luin tämän kirjan johdannon, tiesin heti että on aika korjata suuntaa. Epämukavuusalueelle meno on edelleen hyvä idea, ja tärkeää kehityksen kannalta mutta kaikessa on lopulta kyse tasapainosta. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Minulla on nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa tiimi, joka täydentää heikkouksiani. Vahvuuksien hyödyntäminen myös tuo onnistumisia, jotka antavat energiaa, josta sitten riittää heikkouksienkin kehittämiseen.

Strenghtsfinder esittelee 34 erilaista taitoa, kertoo mistä ne tunnistaa ja antaa vinkkejä miten niitä voi hyödyntää. Jos nyt totta puhutaan niin eihän tämä mitään teräksen kovaa tiedettä ole (se vain on paljon monimutkaisempaa kuin että sinulla on taidot x ja y), mutta toisaalta, se auttaa ajattelua kun pukee abstrakteja asioita sanoiksi. Voin suositella kirjaa, jos et vielä hahmota omia heikkouksia tai vahvuuksiasi.

Tunnistin itseni melkein kaikista jollain tasolla, ja aloinkin miettimään että tosiasiassa kaikilla on näitä kaikkia taitoja, mutta ne pääsevät esiin vain tietynlaisessa ympäristössä. Koska haluan erityisesti kehittää keskittymisen taitoani, valitsin vain 5 joita yritän hyödyntää strategisesti.

5 vahvinta taitoani

  1. Tavoitteellisuus (Achiever)

Tarve (tekisi mieli kirjoittaa pakkomielle) saavuttaa jotain konkreettista ollakseen tyytyväinen. Konkreettiset välistepit ja tavoitteet motivoi. Niiden puute voi aiheuttaa turhautumista. Ilmeisesti tuohon ominaisuuteen liittyy korkea motivaatio ja sen tuoma energia.

Olen kyllä huomannut, että ideatasolla olevat projektit turhauttavat nopeasti. Kirja ehdottaakin, että prosessista kannattaa itse luoda konkreettisempi keksimällä välisteppejä itse. Saavutuksia pitää myös muistaa juhlia, mikä on jotain mitä en ole itse koskaan hoksannut, vaan kiirehdin keksimään heti seuraavat tavoitteet, ja tuntuu kuin joka kerta aloittaisi nollasta. Olen alkanut sanomaan ääneen tyytyväisiä ajatuksia (esim. jee), jotta saavutus tuntuu konkreettisemmalta, ja se toimii.

  1. Strategisuus (Strategic)

Suunnittelen ja mietin miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Varaudun erilaisiin lopputulemiin niin että kaikki pelittää jouhevasti eikä tapahdu mitään ärsyttävää. Ennen tätä kirjaa oisin kutsunut tätä ”maailmanlopun odottamiseksi”, mutta strategisuuttahan se tämäkin on.

Kirja antoi tähän hyvän vinkin. Kun tiimille tai projektiryhmälle sanoo ääneen jonkun mahdollisen uhan, samaan syssyyn kannattaa ehdottaa, että miten tuolta uhalta vältytään. Muuten tulee levitettyä vaan epätoivoa ja epävarmuutta kaikkiin muihinkin.

Olisi huippua, jos tämän ominaisuuden saisi ulotettua myös liike-elämään. Nyt kun tunnistan tämän taidon itsessäni, annan sille varmasti mahdollisuuden isommassa kuvassakin.

  1. Ajattelu (Intellection)

Viihdyn hyvinkin omien ajatusteni parissa. Erityisesti tykkään pohdiskella syitä asioille ja keksiä miten jotain asiaa voi soveltaa toiseen asiaan. Ongelmanratkaisua. Miten asiat toimii ja miksi. Kaikkea semmoista.

Luulin, että olen jotenkin itsekäs kun jatkuvasti analysoin omaa käytöstäni ja asemaani suhteessa ympäristöön, mutta tälle olikin olemassa oma sana: introspektiivisuus. Opin tästä sen, että en olekaan erakko ja sosiaalisesti vaikea, tykkään vaan aika ajoin hengailla oman pääni sisällä.

Kun havaitsee ongelman, löytää sen takaa kuvion ja lopulta löytää sen juurisyyn, ytimen, voi keksiä sille oikean ratkaisun. Näillä ratkaisuilla voi varmaan työllistää itsensä. Siksi startup-pöhinä kiinnostaa, ja keksin kaikkia uusia yhteiskuntaa hyödyttäviä ratkaisuja ja sitten en tee niiden eteen mitään. Tarvitsisin kumppanikseni Activatorin, eli ihmisen jolle käytännönläheinen tekeminen tulee luonnostaan.

  1. Futuristisuus (Futuristic)

Tulevaisuus ja suunnitteleminen innostavat minua, ja tästä syystä tykkään puhua ja kirjoittaa ja mietiskellä kaikkea tulevaisuuden näkökulmasta. Ja kun sitä tarpeeksi kauan ajattelee, siitä ilmeisesti tulee taito. Kun näen itse hienon vision, voin sillä inspiroida myös muita, erityisesti heitä jotka pitävät katseensa menneessä tai nykyhetkessä tai kenties näkevät tulevaisuuden vain välttämättömänä pahana.

Innostuneet unelmat ei aina kuitenkaan voita kaikkia puolelleen. Toisille niitä myydessä kannattaa käyttää tuekseen havainnollistavia piirustuksia, kaavioita, tutkimustuloksia tms. konkreettista. Kaikki vaan ei fiilaa sitä visiota sellaisenaan.

Mitä villimpi unelma, sitä tarkemmin kannattaa valita yleisönsä. Kun ainoa resurssi on innostava mielikuva, se voi tuhoutua herkästi. Minun ei siis kannata esitellä haaveitani ensimmäisenä objektiivisille ja analyyttisimmille ihmisille vaan muille futuristeille tai optimisteille (optimismikin oli muuten yksi taidoista).

  1. Kehittäjä (Developer)

Näen ihmisissa potentiaalia, ja haluan auttaa heitä kehittymään. Tämä on ollut tärkeää minulle tiimissä alusta saakka, en ole vain pystynyt keskittymään omiin taitoihin ja puutteisiin vaan kiinnitän paljon huomiota toisten pyrkimyksiin ja haluan auttaa.

Usein uskon olevani ärsyttävä ja tunkeileva yrittäessäni haastaa tiimiläisiä. Olenkohan yrittänyt haastaa heitä oikeaan suuntaan, vai väkisin koittanut puskea mukavuusalueen ulkopuolelle? Toivottavasti teen sen tästä lähtien oikein, ja otan huomioon sen suunnan jonne he haluavat mennä.

Kirja sai minut miettimään, josko valmentajan tai muun sellaisen rooli sopisi minulle. Jos vedän yhteen kaikki taidot niin… Kehitän tavoitteellisesti kohti tulevaisuuden visiota strategisesti ajatellen? Sounds like a plan.

Kaikki ominaisuudet on taitoja, jos käytät niitä oikein

Kirjassa on myös vähemmän tyypillisiä taitoja, jotka monet varmasti mieltävät enemmän ominaisuuksiksi tai jopa heikkouksiksi. Esimerkiksi individualismi, harmonia ja perfektionistinen ”maksimoija” ovat mielenkiintoisia taitoja. Onhan se totta, että kaikelle on käyttöä jossain; taidot, joitä pidämme nyt tärkeinä ovat yleensä niitä joita juuri siinä tilanteessa eniten tarvitaan (tai joita on totuttu tarvitsemaan, esim. aktiivinen johtajatyyppi muutoin tylsistyneessä ja hiljaisessa luokassa), mutta eivät itsessään erityisiä.

Kirja sai minut suhtautumaan ihmisten ärsyttäviinkin ominaisuuksiin mahdollisina taitoina. Jos joka on esimerkiksi kärsimätön, saattaa hänellä olla ”tekijän” taito. Jos joku vaikuttaa pelottavan määräävältä, hänellä on vain luontainen määräysvallan tai itsevarmuuden taito.

Jotkut joutuvat kasvamaan varjossa

Minulle tuli monen taidon kohdalla selkeästi mieleen joku tiimin jäsen. Oli kuitenkin enemmän niitä, joille en osaisi nimittää mitään erityistä taitoa. Tuntuu, että joillakin on vahvoja taitoja, ja vaikka toisellakin olisi se sama taito, se jää helposti toisen varjoon.

Tiimin arjessa huomaa usein, että tiettyä ihmistä ehdotetaan tiettyyn hommaan. Yleensä on hyvä, että ihmisiä kannustetaan seuraamaan omaa taitoa tai kiinnostuksen kohdetta. Mutta entä ne yksilöt, joita voisi kiinnostaa myös, mutta jotka jäävät varjoon?

Kehumisella ja huomioimisella voi olla käänteentekevä vaikutus. Toivoisin, että muutkin tarkkailisivat toisiaan ja nostaisivat esille hiomattomia taitoja. Ulkopuoliselle monet ominaisuudet voivat olla itsestäänselvyyksiä, mutta itse itsestään jotain taitoa on vaikea hahmottaa, jollei ympäristö siihen reagoi millään tavalla.

Kaikki taidotkin ovat heikkouksia, jos käytät niitä väärin

Taidoista voi olla myös haittaa. Ajattelevuuden taidon kääntöpuolena voi olla yliajattelu ja siten keskittymiskyvyn menetys. Olenkin huomannut, että yksin ollessani ajatukseni juoksevat villisti. Ajatuksia on paljon, ja hyviä ideoita tulvii hallitsemattomasti. Tämä on ikäänkuin raaka kyky, jota pitäisi opetella käyttämään oikein… Toisin sanoen, keskittymään.

Siksi omien vallitsevien taitojen tunnistaminen on niin tärkeää. Kun tiedämme ne, voimme hakeutua tietynlaiseen sosiaaliseen tai fyysiseen ympäristöön, jossa pääsemme kehittämään juuri niitä taitoja.

Omat taidot sokaisevat myös helposti. Minulle on usein vaikeaa ymmärtää muiden taitoja, ja helposti keskittyy arvostamaan sitä, mitä itse milloinkin tarvitsee. Kuten aiemmin mainitsin, tekeminen on minulle haastavaa. Yritän kompensoida tätä heikkoutta yliarvottamalla tekeviä ihmisiä. Tämä voi tuntua ikävältä niistä, joille suunnittelu ja analysointi ovat vahvuuksia.

Koppia tästä: ole oma itsesi

Yhteenvetona en voi kuin todeta, että kaikilla meistä on uskomattomia taitoja, mutta valitettavasti emme näytä niitä, sillä emme ymmärrä niiden arvoa. Akatemialla arvostetaan päämäärätietoista tekemistä, ja pohdiskeleva harmonikko, joka voisi potentiaalillaan saada aikaan vaikka maailmanrauhan, voi ajautua kehittämään vääriä taitoja ja päätyä ”tasapäiseksi” ookoo-tyypiksi.

Mieti joku asia itsessäsi, mikä sinua ärsyttää. Voisin väittää, että kyseessä on taito – ehkä väärässä ympäristössä tai projektissa. Siinä on sinulla valmis ase, jolla voit kammeta itsesi huipulle. Jos vaan opit käyttämään sitä.

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!