Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jouko Holmström

Essee

Luottamus

3 Kirjapistettä

 

 

Menestyvän tiimitoiminnan perustana pidetään yleisesti sen jäsenten keskinäistä luottamusta. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen laajentaa teoksessaan Luottamus (Otava, 2014) ihmisten välisen luottamuksen myös toimivia työyhteisöjä, yhteiskuntia ja yleistä maailmanjärjestystä koossa pitäväksi elementiksi. Pentikäinen sai itse aikoinaan lähteä päätoimittajan pestistään perusteena ”luottamuspula toimituksen johdon ja lehden omistajien välillä”. Vaikka luottamus on käsitteenä abstrakti, sen puutteen tai äkillisen murenemisen voi kuka tahansa meistä kokea hyvin konkreettisena. Joskus luottamuksen puutetta yritetään keinotekoisesti paikata laatimalla pikkutarkkoja ohjesääntöjä ja lisäämällä byrokratiaa, joka luo valheellista hallinnan tunnetta.

Periaatteen tasolla kaikki ihmisten välinen toiminta edellyttää meiltä jonkinasteista luottamusta toisia osapuolia kohtaan. Yritysmaailmassa saatetaan turvata omaa selustaa tekemällä pitkiä sopimuksia ns. Amerikan malliin, joka tosiasiassa on viesti lähtökohtaisesti heikosta luottamuksesta toiseen osapuoleen. Luottamuksen vahvistamisen sijaan sopimuksessa on enemmän kyse varautumisesta potentiaaliseen oikeustaisteluun.

Meillä on synnynnäinen tarve luottaa tuntemiimme ihmisiin, koska elämme eräänlaisessa keskinäisriippuvuudessa. Jos joutuisimme pohtimaan järkiperusteisen ratkaisun jokaiseen eteen tulevaan tilanteeseen, emme pystyisi toimiaan sujuvasti edes arkipäivän tilanteissa. Luottamuksemme toisiin ihmisiin, yrityksiin ja yhteiskunnan rakenteisiin syntyy pitkälti kokemustemme kautta. Kokemamme ohjaa sitä kuinka suhtaudumme toisiin. Jos toimimme turvattomassa ympäristössä, jossa erilaiset toimijat kerta toisensa jälkeen pettävät luottamuksemme, alamme automaattisesti välttää niitä. Luottamus perustuu ennakoitavuuteen, ja parhaimmillaan esimerkiksi tiimityössä se saa meidät toimimaan itseohjautuvasti. Silloin tiedämme toisten tukevan ratkaisujamme ja haluavan meidän onnistuvan.

Vahvakaan keskinäinen luottamus ei kuitenkaan tarkoita ns. sokeaa tai naiivia luottamusta, jolloin luotamme, vaikkei sille olisi perustetta. Tosiasioilta suljetaan silmät, eikä negatiivisia nosteta pöydälle, koska pelätään mahdollista konfliktia, jos näennäinen luottamus katoaa. Tiimin, yrityksen tai yhteiskunnan sisäistä luottamusta rakennettaessa, avoin keskustelu vaikeistakin aiheista on ratkaisevan tärkeää. Omassakin tiimissäni olemme menneet dialogissa toistemme haastamisessa melkoisesti eteenpäin, mutta edelleen toisinaan kun esimerkiksi puhumme kaikkia tiimiläisiä koskevista pelisäännöistä, keskustelu jumiutuu usein yleistasolle. Käytämme yleistason termejä ja kiertoilmaisuja tiedostamattamme, kenties koska vältämme yksittäisten tiimiläisten suoraa syyllistämistä.

Käsillä olevan syksyn alussa huomasimme oman tiimimme olevan hieman enemmän hajallaan, kuin olimme kenties lomalla olettaneet. Vaikka valtaosa tiimimme jäsenistä (minä itse mukaan lukien) olivat tehneet läpi kesän töitä Gravin projekteissa, yhteiset arkeamme rytmittävät kohtaamiset, kuten treenit, viikon aloittavat ja päättävät kokoontumiset, sekä Johtoryhmän kokoukset, olivat kaikki jääneet kesällä pois. Yhteinen tilannekuva puuttui tai oli vääristynyt mm. tiimiyrityksemme taloudellista tilanteen osalta. Yksittäisten tiimiläisten kuulumisia eivät tienneet kenties muut kuin ne, jotka olivat tehneet juuri hänen kanssaan töitä kesäprojekteissa. Puutteelliset käsitykset yrityksemme taloudesta ja projektiemme tilanteista, söivät yksilöiden luottamusta yhteiseen tiimiimme, vaikka epäilykset olivat pääasiassa melko aiheettomia. Teimme kesältä hienon taloudellisen tuloksen, ja projektimme ovat pääsääntöisesti tarjonneet tekijöilleen paitsi oppia, myös mahdollisuuden nostaa palkkaa kesäkuukausilta.

Syksyn alkuun päätimme Gravin Johtoryhmän (johon itsekin toistaiseksi vielä kuulun) kanssa tehdä välittömän korjausliikkeen, ja lähteä selkeyttämään yhteistä tilannekuvaa, sekä palauttaa luottamusta tiimiimme. Koostimme koko kesän kattavan talouskatsauksen, jonka kävimme yhdessä läpi treeneissä. Teimme suunnitelman, jolla talouden johtamista Gravissa kehitetään tämän hetkisestä menneeseen katsomisesta, entistä enemmän jatkuvan seurannan ja ennustettavuuden suuntaan. Avainasemassa on luoda kulttuuri, jossa projekteista tehdään yhdenmukaiset budjetit. Tämä luo pohjan kassavirtamme ennustettavuudelle, ja tekemämme työmme katteen nostamiselle. Taloutemme läpinäkyvyyttä parannamme antamalla jokaiselle tiimiläiselle taloushallintaan katseluoikeudet, ja siirtämällä portaittain laskujen tekoa ja vastaavaa perustason työtä talouspäälliköltä projektiryhmille. Näin Talouspäällikkömme voi Johtoryhmän kanssa keskittyä taloutemme johtamiseen ja kehittämistyöhön.

Luonnollisesti uudenlaisen kulttuurin, jolla talousasioihin suhtaudutaan, juurruttaminen lähtee tiimiämme johtavasta Johtoryhmästä. Gravissa Johtoryhmä ei ole oikeastaan aiemmin toiminut koskaan niin hyvin, kuin sen asemansa puolesta olisi pitänyt. Keskeiset päätökset on yleensä tehty koko tiimin kesken treeneissä, mutta 12 hengen orkesterissa tämä luonnollisesti on aiheuttanut ajoittain päätöksenteon tehottomuutta. Kirkastaessamme tavoitteitamme alkavalle syksylle, ja oikeastaan lopulle ajallemme Akatemialla, tiimissä nousi vaatimus tiimin sisäisten prosessien kuntoon laittamisesta. Edelle mainittu talousprosessimme esimerkkinä, Johtoryhmällämme on velvollisuus vaatia pelisääntöjen noudattamista, ja näyttää itse esimerkkinä. Myös omalla vastuullani on, että vähintäänkin niissä projekteissa, joissa itse olen mukana jatkossa, budjetit laaditaan aiempaa huolellisemmin, ja taloutta seurataan aktiivisesti.

Yhtä lailla minulla on edelleen annettavaa vuoden mittaisen markkinointipäällikön pestini aikana liiketoiminnastamme jälkeen jääneen, Gravin oman markkinoinnin kuntoon laittamisessa. Markkinointimme ei ole tukenut riittävästi asiakas- ja myyntityötämme, jolloin se on näyttäytynyt tiimin jäsenille kannattamattomana, ja aikaa asiakasprojekteista vievänä ylimääräisenä työnä. Koen, että tärkeää on selkeyttää oman markkinointimme tarkoitus, asiakkaillemme suunnattuna toimintana, joka tarjoaa gravilaisille alustan kokeilla ja oppia vapaasti. Koen, että oman markkinointimme kehittäminen on meille myös mahdollisuus dokumentoida yhteisiä saavutuksiamme, viestiä niistä ulkomaailmalle, ja kertoa tarinaamme. Näyttämällä esimerkkiä ja antamalla oman panokseni markkinointiimme, voin vahvistaa koko tiimin luottamusta omaan tekemiseemme, sekä kenties tarjota uusia tapoja juhlistaa saavutuksiamme. Turhan maltillinen voittojen juhlinta nousee jostain syystä aina esille, kun pohdimme tiimimme heikkoja kohtia.

Keskinäisen luottamuksen vahvistamisen ohella, tiimimme tavoitteena on syventää myös asiakassuhteitamme. Kuluneena kesänä vastasin itse projektipäällikkönä yhteydenpidosta useammankin asiakkaamme suuntaan. Asiakkaan ja projektitiimin välinen luottamus alkaa rakentua käytännössä nollista, aloittaessamme työn uudelle tuntemattomalle ihmiselle. Erään asiakkaan kanssa luottamus rakoili yhteistyömme alussa, kun aikailimme turhaan sovitun digimarkkinointi-palvelun aloittamista. Opimme miten tärkeää uuden markkinointiasiakkaan kanssa on heti alussa katsoa yhdessä kuntoon kaikki toimintaan tarvittavat tunnukset ja järjestelmät, sekä sopia yhteisestä viestinnästä. Toisaalta oli myös hienoa nähdä, kuinka omalla osaamisellamme vakuutimme asiakkaamme, ja pääsimme keskustelemaan avoimesti miten kehittämme yhdessä hänen firmansa markkinointia laajemana kokonaisuutena. Nyt asiakas on yksi Gravin kuukausiasiakkaista, ja luultavasti yhteistyömme laajenee jatkossa.

Oli kyse sitten tiimin sisäisestä luottamuksesta, yritysten välisestä luottamuksesta, tai vaikkapa ihmisten yleisestä luottamuksesta ympäröivään yhteiskuntaan, samat periaatteet pätevät aina. Henkilöstä joka on menettänyt kirjoittajan luottamuksen, luonnehditaan Joona Takkulan LinkedIn-postauksessa Luottamuksen menettäminen dramaattisin sanoin: ”En silmiin voi enää katsoa”. Vaikka kyseessä on kulttimainetta tiimimme sisällä nauttiva kirjoitus, on siinä kenties myös totuuden siemen. Luottamuksen rakentaminen voi kestää kauan, vaatien paljon kärsivällisyyttä, mutta silti se on mahdollista tuhota yhdessä hetkessä korjaamattomaksi. Vahva luottamus kestää toki moniakin eriasteisia kolhuja, ja sitä on mahdollista vahvistaa ja ylläpitää pienillä arkipäiväisillä teoilla. Puhummekin luottamuspääomasta, jota on vaikea mitata, mutta joka voi olla mittaamattoman arvokasta yhteistyön mielekkyyden kannalta. Korkea luottamuspääoma mahdollistaa tehokkaamman ajankäytön, luovuutta ruokkivan ilmapiirin, sekä yleisen hyvinvoinnin kasvun. Siksi sen tavoitteluun kannattaa tiimiyrityksessäkin panostaa taloudellisen menestyksen ohella.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!