Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luotu johtamaan

Kirjoitettu 08.12.13
Esseen kirjoittaja: Ida-Sofia Katajarinne
Kirjapisteet: 2
Kirja: Luotu johtamaan - 99 tapaa naisen ottaa ohjat
Kirjan kirjoittaja: Lois P. Frankel
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 4.5. Projektien johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Naiset johtajina on asia, joka nostetaan koko ajan enemmän esille. Johtotehtävissä olemme vielä vähemmistöä, mutta koko ajan nostetaan enemmän esille johtotehtävissä olevia uranaisia. Se on hyvä asia, koska niin kuin Lois P. Frankelin kirjassa Luotu Johtamaan – 99 tapaa naisen ottaa ohjat toistetaan, että naisilla ei ole tarpeeksi montaa esimerkkiä, jotka kannustaisivat naisia ottamaan osaa miesvaltaisiin rooleihin, kuten johtotehtäviin. Suomesta hyvinä esimerkkeinä meiltä löytyy muun muassa entinen ja ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen..  Naisten tapa johtaa on erilainen kuin miesten, mutta ei missään nimessä sen huonompi. Naisilla on muutenkin varsinkin johtotehtävissä enemmän painetta onnistua kuin miehillä, koska naisia pidetään epävarmoina eikä tarpeeksi jämäköinä päätöksentekijöinä. Omassa tiimissäni en onneksi kuitenkaan tunne tälläistä painetta, vaan johtajaksi nähdään kelpuutettavan sukupuolesta riippumatta. Valitettavasti ne hommat jätetään kuitenkin helpommin miehille. Oikeasti jokainen nainen on johtaja, emme vain kutsu sitä johtamiseksi, vaan näemme sen ennemminkin yhteisen päämäärän tavoitteluna. Johtamista tapahtuu niin arjessa, harrastuksissa kuin työpaikalla, enemmän kuin tulee ajatelleeksikaan.

Yhtenä ongelmana  siihen miksi naiset eivät ole päässeet johtotehtäviin niin helposti on se, että naisten ei nähdä olevan hyviä johtavia. Vaikka asia ei ole todellakaan näin. Tämän vuoksi naisten on täytynyt muuttaa käytöksensä miesmäisemmäksi, jättää tunteet sivuun, pysyä tyynenä jokaisessa tilanteessa ja olla äärimmäisen tiukkana auktoriteetin säilyttämiseksi. Koska tälläinen ei sovi naisen muottiin, on johtoasemissa olevat naiset nähty enemmänkin luonnon oikkuina, eikä heidän oikeita kykyjään ole päästetty näkyviin, vaan on yritetty muovata miesmäiseen muottiin. Onneksi nykyään on kuitenkin ymmärretty naisen taidot johtaa, yrittämättä olla miesmäisen kova ja rauhallinen päätöksentekijä. Tunteellisuus ei olekkaan huono juttu johtamisessa vaan hyvä, ihmisten ymmärtäminen ja toisten kuunteleminen on naisille luonnollista ja se myös auttaa oikeasti parempiin tuloksiin. Johtajan ei kuulu olla tiimistä erillinen käskynantaja vaan mukana toiminnassa vieden sitä kohti päämäärää. Tunnetusti miehet ottavat riskejä helpommin, mutta naiset pohtivat niitä enemmän eri kulmilta ja tuovat erilaisia ideoita keskusteluun. ”Naisten on kautta aikain pitänyt johtaa käyttäen kekseliäisyyttä, vaikutusvaltaa ja suostuttelukykyä” Nykyään onneksi naiset voivat käyttää näiden lisäksi tunneälyään ja  empaattisuuttaan johtamisessa ja se nähdään kokoajan parempana tapana johtaa. Käske ja valvo –johtajuus on nimittäin menneisyyttä.

Jouduin itsekkin hieman miettimään sitä, missä olen mahdollisesti käyttänyt synnynnäisiä johtamistaitojani. Olen isosisko, joten olen jo pienestä asti ohjannut pikkusiskoani, näyttämällä esimerkkiä – niin hyvässä kuin pahassa – ja samalla olen opettanut eri elämän perustaitoja. Olin viime keväänä NY-24h leirillä mukana ohjaajana. Siellä tehtänäni oli ohjata 10 henkinen tiimi lukion ekaluokkalaisia kehittämään liikeidea. Haasteena siinä oli saada porukka rohkeasti ideoimaan, koska alussa tuntui olevan hieman jännitettä ihmisten välillä, kun ketään ei kunnolla tuntenut toisiaan. Lopulta kuitenkin sain ohjattua tilanteen siihen että jokainen uskalsi heittää mitä hullumpia ideoitaan ja tunnelmakin rentoutui ja lopulta päästiin hienoihin tuloksiin. Uskon roolini tiimissä olleen merkittävä ohjaamaan keskittymistä oleellisiin asioihin ja saamaan tuotteen esittely kuntoon, antamatta kuitenkaan suoria ohjeita vaan enneminkin puitteet työhön. Itseni johtamista olen tehnyt varsinkin urheilun parissa, minulla on melko tarkka saliohjelma, jota seuraan ja samalla olen kokeillut eri ruokavalioita tulosten saamiseksi.

Puolen vuoden aikana Tiimiakatemialla en ole vielä päässyt täysillä testaamaan ja haastamaan omia johtamiskykyjäni. Olen kuitenkin ottanut joskus ohjat tiimin sisällä ja toiminut projektipäällikkönä Mighty Jyväskylä markkinointi kampanjassa ja kehittäessämme ideaa rakettipäivillä järjestettyyn leijonan luolaan. Kumpikaan tehtävistä ei ollut mielestäni tarpeeksi haastava, vaan hyvin lyhyt aikaisia ja selkeitä. Mighty JKL:ssä toimin lähes täysin ulkoisten ohjeiden mukaan ja valokuvauspalvelun kehittäminen leijonan luolaan tehtiin vain viikossa ja siinä vastuuni oli varmistaa, että kaikki mahdollinen taustatyö tehdään ja että hommat etenee.

Millainen sitten olen johtajana tällä hetkellä. Epävarmuus asioista heikentää huomattavasti kykyäni toimia. En uskalla ryhtyä hommiin, jos en ole täysin varma siitä miten asia tulisi hoitaa ja sama pätee johtajuudessa. Jos en tiedä tarkalleen mihin tavoitellaan, en uskalla ottaa ohjia käsiin. Naisilla tuntuu muutenkin epävarmuus vaikuttavan enemmän päätöksentekoon ja riskien ottoon. Miehet taas tarttuvat asiaan ja uskovat niiden selviävän vähemmälläkin taustatyöllä ja selvennyksellä. Tykkään ottaa riskejä, mutta täysin uhkarohkea en kuitenkaan ole. Vaadin hetken aikaa asian pohdintaa eri kulmilta ennen kuin pystyn tekemään päätöksen. Tämä ei tietenkään ole huono asia, paitsi silloin kun epäonnistumisen pelko on liian suuri. Silloin liika täydellisyyden ja onnistumisen tavoittelu käy haitaksi ja hidastaa toimintaa. Riskejä tulee kuitenkin ottaa, koska liian tarkoin tehty suunnitelma moninkertaistaa tavat epäonnistua ja minimoi tavat onnistua. Hieman haastavana itselleni näen itseilmaisun. Minun on vaikea puhua asioita suoraan joissain tilanteissa, vaan naismaisesti kiertelen ja pehmennän omia kommenttejani. Tiimissä olen huomannut, että roolini on välillä varmistaa ettei asiat jää roikkumaan ja muutenkin haluan, että asiat tehdään huolella. Mielestäni tämä onkin hyvä piirre silloinkun pystyn pitämään näistä huolen, kuullostamatta kuitenkaan perfektionistiltä ja nippottajalta.

Johtajuudessa tulisi kuitenkin olla mahdollisimman selkokielinen. Se on yksi asia missä haluan kehittyä. Minulle on tärkeää että sovittuihin tuloksiin päästään ja että niihin päästään kunnolla. Tätä piirrettä aionkin kehittää itsessäni, jotta se tuntuu muidenkin mielestä hyvältä eikä siltä, että olisin orjapiiskuri. Olen mielestäni hyvä ohjaamaan ihmisiä ja toimimaan muiden parissa. Toisten kuuntelu on erityisen tärkeää ja empaattisuus, sitä kaivataankin nykyajan johtajuudessa. Kuuntelemalla muita päästään varmasti parempiin tuloksiin ja samalla on helpompikin ohjata muita. Luonteeltani olen melko kiltti ja haluan miellyttää useimpia, sinisilmäisyyttäkin minusta löytyy. Kuitenkin tilanteissa, jossa minun pitää ottaa ohjat käsiin pystyn tehdä päätöksiä ja ohjeistaa ihmisiä, myös tiukemminkin jos tilanne sen vaatii. Johtajana otan hieman erilaisen roolin itsestäni, joka mielestäni tuntuu toimivan ihan hyvin. Pysyn tiukkana kun tiedän, että asia on täysin vastuullani ja kykyni johtaa vaikuttaa tulokseen ja voin yrittää jättää pelon pois.

Ensi keväänä aion toimia projektipäällikkönä jossain haastavammassa projektissa. Haluan kehittää johtamistaitojani, eikä se tapahdu pelkästään kirjoja lukemalla. Se vaatii kuitenkin pientä rohkeutta minulta lähteä heti alusta alkaen kantamaan sellaista vastuuta, mutta joskus on vain parempi heittää itsensä mukaan paljoa miettimättä. Haluan myös päästä kantamaan enemmän vastuuta tiimissäni. Vaikka meillä ei olekkaan joryä, löytyy useita tehtäviä joissa jonkun on otettava vastuu.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!