Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luova hierre

Kirjoitettu 21.11.13
Esseen kirjoittaja: Mikko Palomäki
Kirjapisteet: 2
Kirja: Luova hierre - Näkökulmia yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen
Kirjan kirjoittaja: Jussi T. Koski
Kategoriat: 4. Johtaminen, 7. Innovointi, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Monelle tulee sanasta luovuus mieleen luova hulluus ja hullut ideat. Toki luovia ihmisiä pidetään erikoisina, mutta luovuus on muutakin, kuin hullujen ideoiden kehittelyä. Samoin se luovuus liitetään aika usein vain taiteeseen, vaikka ihminen voi olla taiteilija olematta kovin luova persoonallisuus. Myös epäluovilla aloilla tarvitaan luovia persoonia kehittämään uusia toimintatapoja.

Luova hierre on kasvatustieteen tohtori Jussi T. Kosken kirja luovuuden eri osa-alueista niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta.

Luovuus ei tarkoita pyörän keksimistä uudelleen vaan, sitä mihin uuteen pyörää voidaan soveltaa. Eli siis olemassa olevien ideoiden jalostaminen eteenpäin on luovuutta yhtä lailla, kuin kokonaan uusien ideoiden keksiminen.

Kirjan mukaan pahimmat luovuuden tappajat ovat kiire, informaatiotulva, yleiset normit, tehokkuuden korostaminen ja negatiivinen palaute.

Jatkuvan paineen alla toimiminen ja kiire ei edistä luovien ratkaisujen syntyä, vaan luovuus vaatii aina, rauhaa, aikaa ja uudelleen paneutumista. Monilla työpaikoilla halutaan olla mahdollisimman tehokkaita eli tehdä työ mahdollisimman vähin kustannuksin. Ja kuten sanonta menee aika on rahaa. Nykyisin elämme loputtoman tehokkuuden utopian vallassa. Kirjailija Jörn Donnerin mukaan jopa eduskunnassa on vallalla hetken mielijohteesta toimiminen ja kiireiseltä vaikuttamisen korostaminen. Vastakkain tulevat väkisin tehokkuus ja työnlaatu

John Naisbitt:”siellä missä ei ole hiljaisuutta ei ole tilaa ajatuksille”. Luovuus siis vaatii hiljaisuutta ja rauhaa. Mutta missä on nykyään rauhallista, kun joka paikasta tunkee niin visuaalista, kuin auditiivista informaatiota koko ajan. Me tosiaan elämme keskellä informaatiotulvaa, joka ”tukkii mielen aivan kuten roskaruoka tukkii verisuonet”. Voidaan puhua jo informaation pakkosyötöstä.Yksi luovuuden osa-alue myös kyky hyödyntää olemassa oleva informaatio.

Yhteiskunnan normit kuten konservatismi ja muut perinteiset arvot jarruttavat luovuutta. Myös sananvapauden rajoittaminen ja valtion vahva kontrolli haittaavat luovaa toimintaa. Se saattaa olla osasyynä miksi diktatuurivaltiot kaatuvat aina ennemmin tai myöhemmin.

Negatiivinen palaute varsinkin alussa ei tee hyvä millekään projektille. Sen sijaan positiivinen palaute ja etenkin rohkaisu ja tuki ruokkivat kirjan mukaan luovuutta. Siksi meidänkin pitäisi useammin tsempata toisiamme tiimin sisällä kokeilemaan uutta ja luomaan uusia ideoita. Tämän hetkinen dialogimme tuntuu sen sijaan toimivan juuri päinvastoin. Eli oudot ideat lytätään saman tien.

Luovuutta lisääviä tekijöitä ovat kirjan mukaan yhteisön heterogeenisyys eli sen koostuminen mahdollisimman erilaisista henkilöistä, mikä tietysti on hankalaa, koska samanhenkiset ihmiset luonnostaan hakeutuvat toistensa seuraan. Aktiivinen osallistuminen ruokkii luovuutta ja luovuus lähtee ihmisestä itsestään. Kirjan mukaan luovaksi ihmiseksi voi oppia, mutta siihen tarvitaan intohimoa, motivaatiota ja sinnikkyyttä. Lahjakkuus ja älykkyys eivät yksin tee kenestäkään luovaa.

Palkitseminen etukäteen porkkanalla ei kirjan mukaan lisää luovuutta vaan pikemminkin saattaa olla jopa haitaksi, koska ne vain ruokkivat motivaatiota ja tehokkuutta. Eli sen sijaan parempi tapa on palkita jälkikäteen hyvin tehty työ.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!