Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Madventures

Kirjoitettu 13.12.13
Esseen kirjoittaja: Aleksi Saarinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Madventures - Kansainvälisen seikkailijan opas
Kirjan kirjoittaja: Tuomas Milonoff, Riku Rantala, Ari Lahdenmäki
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kerran viisas mies sanoi että täällä Suomessa meillä ei ole mitään syytä perustella meidän tekemättömyyttä eikä itseasiassa ole varaakaan. Muissa maissa tekemättömyys saattaa johtua siitä ettei siihen anneta edes mahdollisuutta esimerkiksi taloudellisista tai hallinnollisista syistä. Sanoma heräsi uudelleen mieleeni kun lukaisin Rikun ja Tunnan Madventures niteen.

Tällä hetkellä, kun tiimiakatemiakin on levittäytynyt jo useampaan maahan on syytä miettiä mitenkä pelkkä lokaatio voi vaikuttaa akatemian läpivientiin tai menestymiseen. Täällä Suomen norsunluutornissa on helppo olla ja helppo hymyillä sekä on erittäin helppo tyytyä nyky tilanteeseen. Sähkö virtaa aina, on lämmin jos sitä vain tahtoo ja ruokaa sekä vettä piisaa mielin määrin. On ihanne tilanne yrittää Suomessa. Ei tarvitse kovin montaa kilometriä esimerkiksi itään matkustaa kun homma muuttuu päälaelleen ja vielä radikaalisti. Suomen demokratian lämpimässä sylissä avoimia ovia riittää. Meidänkin asiakaskäynnit on tehty helpoksi. Senkun nostat puhelimen kouraan ja pirautat viereisen megamarketin kauppiaalle että sopisiko sitä tulla käväisemään ja siinä sivussa voi hörpätä pienet iltapäiväkaffeet. Matkalla tapaamiseen voit 500m taipaleen taittaa vaivatta 2007 vuosimallin bmw-mallisella autolla missä on ilmastointi ja nahkapenkit. Paikan päällä kauppias miettii mihin saada rahaa palamaan joten palkkaa sinut ja tiimisi inventoimaan urheiluosastoa ihan vaan sen takia ettei tarvitse vuoden lopussa maksaa niin paljon veroa. Kirjaa lukiessani ja tätä teksti kirjoittaessani tajuaa kyllä itsekkin että meille on ojennettu kaikki aseet, jotta voimme yrittää ja kokeilla uusia juttuja. Ei ole varaa valittaa mistään. Välillä toki on saanut nukuttua vain 6,5h yössä ja aamulla vähän väsyttää, miksi siis vaivautua mihinkään ”raskaaseen koitokseen” kuten markkinointisuunnitelman värkkäämiseen?

Tiimiakatemia on ottanut kansainvälisen linjan ja sillä on kansainvälinen visio vuoteen 2018 mennessä. Itseänikin kiinnostaa vallattomasti kuinka tällainen konsepti toimii esimerkiksi Kiinassa ja omana tavoitteena onkin olla näkemässä kun tiimiakatemia perustetaan Shanghaihin. Kansainvälisyys on upea asia ja olen tiimiakatemian puolesta jopa ylpeä että tiimiyrittäjät ovat onnistuneet luomaan jutusta niin suuren että sitä arvostetaan jo globaalisti. Mitä haasteita kansainvälistyminen voi tuottaa tiimiakatemian kehitykselle? Akatemia lähtökohtaisesti on kuitenkin Suomalainen konsepti ja mietin vain että onko tiimiakatemia edes mahdollista toteuttaa siinä määrin muissa maissa kuin se toteutuu Suomessa? Madventures kirja toki antaa joistain paikoista erilaisen kuvan, koska suurin osa kirjan tarinoista tapahtuu ulkopaikkakunnilla eikä mitenkään sivistyksen keskittymissä. Esimerkkinä Kiinassa tiimiakatemialaisella on hieman eri lähtökohdat yrittää kuin Suomessa. Kommustisessa valtiossa kaikki on tiukasti valvottua ja kansakunnassa virallisesti elää vain yksi aate. Toki Kiina on tällä hetkellä kaiken teollisuuden syli ja sen uskoisi avaavan paljonkin eri mahdollisuuksia, mutta näiden teollistuvien kommuunien hyödyntäminen tiimiakatemian näkökulmasta tuo ensinnäkin haasteen siitä mitä työtä niille yrityksille voidaan tarjota, koska tällä hetkellä kaikki henkilöstö työt suoritetaan orjapalkalla ja johtajat keräävät massit päältä. Maassa jossa pelataan upporikasta ja rutiköyhää on vaikeaa löytää keskikentän paikkaa. Markkinointia ei tarvita, koska kaikki maat tuntuvat nytkin keskittävän kaiken Kiinaan jo suorastaan automaattisesti halvan työvoiman perustein.

Mitenkä suuret kulttuurierot voidaan toisaalta käyttää hyödyksi? Suomessa on perinteistä erittäin nöyrä ja sisäänpäin suuntautunut käytös kun taas muualla maailmalla ihmiset hymyilevät ja ottavat rohkeammin kontaktia tuntemattomiinkin ihmisiin ja ovat valmiita jakamaan asioita muiden ihmisten kesken. Meillä täällä pohjolassa pidetään kaikki asiat omana tietona, avun pyytäminen hävettää ja tuntuu pieneltä kuolemalta. Siinä on meillä oppimisen paikka. Kulttuurierojen vahvuuksien yhdistäminen mahdollistuu kansainvälisessä toiminnassa. Meidän mahdollisuudet ynnättynä ulkomaalaisten positiiviseen asenteeseen aukaisee lukemattomia ovia kaikkien kehittymiseen ja mahdollistaa samalla omien heikkouksien tunnistamista ja parhaassa tapauksessa omista heikkouksistaan voi oppia ulos.

Kirja ei välttämättä kerro mitenkä kulttuuri eroja pystyy hyödyntämään käytännössä jotenka loin kirjan pohjalta omat päätelmät. Muuten kirja herätti erittäin voimakkaan matkakuumeen ja halun pyrkiä siihen ultimaattiseen päähänmäärän, joka meillekkin täällä tiimiakatemialla noin vakiona on asetettu eli maailmanympärysmatka. Ei muutakuin tekemään hommia tämän saavuttamiseksi.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!