Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Mahdollisuuksien maa

Kirjoitettu 04.09.15
Esseen kirjoittaja: Tomi Kosonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: The Finnish Miracle
Kirjan kirjoittaja: Andre Noel Chaker
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Suomalaiset ovat hyviä itsensä aliarvioinnissa. Se kuuluu osaaltaan suomalaiseen mentaliteettiin, sillä harvoin sitä muuta miettii kuin tyhjyyttä ja pimeyttä tyhjyyden sekä pimeyden keskellä. Suomessa jo yli 20 vuotta asunut kanadalainen Andre Noel Chaker kertoo oman mielipiteensä suomalaisista ja heidän mahdollisuuksista.

 

Chaker tuo esiin useita Suomen huippuhetkiä sekä merkittäviä suomalaisia, jotka ovat osaltaan kasvattaneet kansakuntaamme tavalla tai toisella. Näihin kuuluvat mm. Carl Gustaf Emil Mannerheim sekä Lordin Euroviisuvoitto vuonna 2006. Kuinka usein oikeasti mietimme miten paljon suomalaiset ovat saavuttaneet pienenä 5 miljoonan asukkaan valtiona, jossa on aina pimeä ja kylmä.

 

Nokian menestystarina oli jotain käsittämätöntä 1990-luvulta noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Nykyään Rovio ja Supercell takovat loistavaa tulosta pelaamisen murroksessa. KONE, Ajo Motorsport, Wärtsilä, Marimekko ja Ponsse ovat omilla aloillaan yksiä maailman parhaista yrityksistä joitakin mainitakseni. Urheilussa kansainväliset superpalloilut lentopallo ja koripallo ovat nostaneet päätään tällä vuosikymmenellä, Suomen ollessa mukana kummankin lajin MM-kisoissa tänä vuonna, ensimmäistä kertaa.

 

Tukimuksen mukaan Suomessa tehdään maailman toiseksi laadukkaimpia tuotteita kuitenkin tänä vuonna talouden kasvu ennustetaan olevan EU:n toiseksi alhaisin. Ongelma ei ole siinä miten teemme, mutta onko ongelma mitä teemme? Se on selvää että työnhinnassa emme pysty kamppailemaan Intian, Kiinan tai useankaan EU-maan kanssa. Tällöin meidän pitäsi tehdä jotain missä pystymme tasavertaisempaan kilpailluun. Osaaltaan tämä tarkoittaa edistyneempiä tuotteita, mutta tämäkään ei välttämättä riitä.

 

Missä sitten olemme olleet maailman parhaita yleiseti ottaen? Yksi vastaus on opetus. Ilmaiset peruskoulutus, ammattiopisto ja jopa yliopisto ovat kaikkien saataville, tähän ei pysty paremmin yksikään valtio maailmassa. Opetuksen taso Suomessa on laskenut, ainakin jos sitä katsoo suoraan Pisa-tutkimuksista. Kun Suomi oli vielä 2000-luvun alun koko ajan tutkimuksen lähes suvereeni ykkönen, on laskua tullut vuoden 2013 jo sijalle 6. Sinällään tämä ei ole mitenkään mullistava ero, mutta suuntaa tulisi saada korjattua. Esimerkiksi Ruotsi on pudonnut jo OECD-maiden keskiarvon alapuolelle ja opettajakoulutus ei enää kiinnosta nuoria tarvittavassa määrin. Arvioiden mukaan Ruotsissa on vuonna 2020 jopa 43 000 opettajaa nykyistä vähemmin. Jäljelle jääneillä ei todennäköisesti pystyttäisi pitämään yllä laadukasta koulutusta.

 

Vaikka Suomessa on käynnissä suuri opetussuunnitelman pohtiminen ylemmillä asteilla, on koulutuksen taso silti maailman huippuluokkaa. Ilmaisiksi yliopistoiksi suomalaiset ovat pärjänneet kansainvälisissäkin vertailuissa hyvin, Helsingin yliopiston ollessa 100 parhaan yliopiston joukossa. Opetusmenetelmät ovat suuressa muurroksessa, kun varsinkin Ammattikorkeakouluissa painotetaan tiimityöhön ja yrittäjyyteen. Rekryjen ollessa käynnissä yli puolet painottivat jompaa kumpaa näistä. Tiimiakatemialla näitä on voinut oppia jo 21 vuoden ajan, joten menetelmät ovat tutut. Tiimityöskentely on yksi kovimmista trendeistä tänä päivänä.

 

Mikä tekee sitten suomalaisista sellaisia kuin olemme? Chaker on listannut syitä tähän niin hyvässä kuin pahassa.

 

Sauna

 

Chakerinkin mielestä suomalaisten ehdoton vahvuus. Kuinka on mahdollista, että yleensä niin yksinäinen ja pidättyväinen kansa on valmis heittäytymään alasti ihan kenenkä tahansa kanssa kunhan lämpötila on oikea. Jokin saunassa kuitenkin saa suomalaisen rentoutumaan aivan toisella tavalla kuin missään muualla, tämä taito on varmasti niistä äidin maidosta opittuja. Onhan lähes jokainen suomalainen käynyt saunassa ennen kuin täyttää kuukauden.

 

Raivokas tasa-arvoisuus

 

Suomalaisille on vaikea ajatella, että olisimme jotenkin edellä kävijöitä tässä. Toki naiset ovat saaneet äänestää täällä jo vuodesta 1906, mutta palkoissa miehen euro on edelleen naisen 70 senttiä. Chaker lähtee kuitenkin liikkeelle hän-pronoministä, mikä kuvastaa kyllä paljon. Eikä suomalaisena sitä edes tule ajatelluksi. Naisten lisäksi tämä kuitenkin tarkoittaa myös työhenkilöstöä, jossa on täysin tavallista että työntekijät arvostelevat johtajiaan.

 

Luottamus

 

Heti palaa vain mieleen Unkarin matka ja parkkipaikalla tapahtunut asuntoauton ryöstö. Suomessa tuollaisen ajatteleminenkin on silkkaa turhuutta. Jos olet tiputtanut lompakkosi päivän mittaan, on täysi mahdollisuus että se palautetaan poliisin kautta rahat tallella. Itse olen yhden lompakon löytänyt Intersportin pukukopista, rahat jätin kyllä sinne, vaikka sitä pilkotti sieltä runsaastikkin. Toinen hyvä esimerkki tapahtui muistaakseni vuosi sitten Siilinjärvellä, missä venäläismies oli unohtanut ABC:n vessaan lompakkonsa. Rehellisenä suomalaisena löytäjä oli antanut sen nätisti kassatädille, vaikka sisällä oli ollut noin 15000 euroa. Jotenkin en vain enää usko, että moisia voisi tapahtua monessa muussa maassa, ainakaan itäisessä Euroopassa.

 

Rationaalisuus

 

Kaksi teräinen miekka. Suomalaiset ajattelevat suurelta osin kaiken järkiperäisesti. Kaikeen toimintaan on usein pitkätkin tutkimukset ja puhdas tieto. Usein ei anneta tilaa yritykselle ja erehdykselle. Tämä on osasyynä esimerkiksi Nokian pyllähdykseen puhelinmarkkinoilla: ei uskottu kosketusnäyttöpuhelinten tuloon ja lopputulos on kaikkien nähtävissä. Tiimiakatemia on tässäkin asiassa edelläkävijä Suomessa. Heti taloon tulessa kehotetaan yrittämään ja erehtymään, tueksi saa pari esimerkkiä surullisen kuuluisista projekteista ja niiden tekijöiden/tiimin kehitystarinan. Tiimiakatemia – Tervetuloa epäonnistumaan!

 

Yrittäjyyden puute

 

Chaker kuvaa Suomen yrittäjähenkisenä, mutta silti yrittäjyyttä on keskiarvoa vähemmän Suomessa. Yhdeksi syyksi hän esittää suuren yritysten vetovoiman näinkin pienelle valtiolle. On varmaa, että Nokian kokoinen yritys haluaa parhaat päältä pois varsinkin kotimaassaan. Tähän osuuteen kuuluu varmasti paljon yrittäjyyshenkisiä ihmisiä. Kuitenkin viime vuosien irtisanomiset ovat vapauttaneet näitä ihmisiä jälleen vapaille markkinoille. Esimerkiksi vuonna 2012 ex-nokialaisten perustamia yrityksiä oli jo 220, mikä on huima määrä Suomen kokoiseen maahan. Muutenkin yrittäjyys on ollut kuuma sana myös oppilaitoksissa ja omasta mielestä yleinen mielipide mediassakin on kääntymässä yrittäjyyteen kannustavaksi.

 

 

Tomi Kosonen

Osuuskunta Nimion

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!