Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

mahtiasta Mahtiaksi!

Kirjoitettu 21.01.19
Esseen kirjoittaja:
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ryhmästä ryppääksi!
Kirjan kirjoittaja: Mikko Aalto
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin suuripiirteisesti Mikko Aalton kirjan Ryhmästä ryppääksi, joka käsittelee ryhmän muodostusta, mm. erilaisia tilanteita ryhmässä, ryhmän turvallisuutta ja yksilön tunteita osana ryhmää. Kirja sopii ehkä paremmin opettajille ym nuoriso-ohjaajille kuin tiimiyrittäjille, mutta paljon samaa voidaan soveltaa myös meidän tiimin kehitykseen. Toisaalta myös tämä kirja olisi voinut olla parempi tiimin alkutaipaleella, eikä vasta näin loppupuoliskolla. Myös valmentajille tästä kirjasta voi saada jotain koppeja, joskin tiimin kehitys akatemialla on yleensä tiimin itsensä käsissä, eikä ole valmentajan vastuulla vetää ryhmäytymisharjoituksia.

 

Mitä on turvallisuus?

Turvallinen ympäristö on sellainen, jossa henkilöllä on mahdollisimman vähän vaaraa tai uhkaa. Tämä ei tarkoita pelkästään fyysistä uhkaa, vaan myös henkistä, kuten tilanteet jotka voivät synnyttää pelkoa, häpeää tai vastaavaa tunnetta. Kirja nostaa esille myös yli- ja aliturvallisuuden. Silloin keskeiseen osaan nousee turvallisuuden tunne, eli aluksi on huomioitava, että se mitä koemme voi poiketa todellisesta turvallisuuden tilasta paljonkin

 

Yli- ja aliturvallisuus

aliturvallisuus tarkoittaa tunnetta/tilannetta, joissa olemme suhteellisen turvassa, mutta koemme tilanteen turvattomaksi. Kyse voi olla esimerkiksi lentopelosta, vaikka olemme lentokoneessa hyvinkin turvassa, tai myös turvallisesta henkilöstä, jonka seurassa emme silti koe oloamme turvalliseksi

Yliturvallisuus puolestaan tarkoittaa päinvastaista tunnetta, jossa koemme olevamme turvassa, vaikka näin ei olisikaan. Kyse voi olla esimerkiksi ryhmästä johon luotamme, mutta jonka jäsenet eivät kenties ole luotettavia.

 

Turvallisuuden osat

Turvallisuutta on syytä tarkastella paremmin, sillä turvallisuus nitoutuu läheisesti luottamukseen, ja on osa toimivan ryhmän perusrakenteita. Turvattomassa ryhmässä työskentely käy raskaaksi, eikä tiimi tällöin saavuta täyttä potentiaalia. Turvallisen ryhmän kriittiset osat ovat

-Luottamus (molempiin suuntiin)

-Hyväksyntä (Mitä vaikeampia asioita voi tuoda ryhmälle, sitä turvallisempi tunne. Turvallisimmissa ryhmissä voi jopa hakea anteeksiantoa omista pahoista teoistaan tai tuntemuksistaan)

-avoimuus (avoimuus rakentaa luottamusta, joka taas kannustaa lisääntyneeseen avoimuuteen)

-tuen antaminen

-Halukkuus yhteistyöhön ja sitoutuminen

 

Hyvä ja turvallinen ryhmä tuo esiin ihmisten hyvät puolet, turvaton taas huonot.

Jo lapsuudesta asti opimme peittämään tunteitamme, ja siihen ettei kaikki kokemamme tunteet ole hyväksyttäviä. Kun itkemme, meille opetetaan että “tosimies ei itke”, tai kun emme voi ilmaista pahaa oloamme, piilotamme sen tai se ilmenee muilla tavoin. Nämä pahat tunteet voivat olla vuorovaikutuksen esteenä.

Tosiasiassa ne voivat olla myös SISÄISEN vuorovaikutuksen esteenä: emme osaa käsitellä näitä asioita itsemme kanssa, tai emme tiedä mistä tunteemme kumpuavat. Kenties emme edes tunnista halujamme ja tarpeitamme. Myös itsetutkiskelu ja omien tarpeiden tunnistaminen on tärkeää, ja edesauttaa kommunikaatiota ryhmän kanssa

 

Turvallisuuden tasot

Aalto erittelee kirjassa ryhmän turvallisuuden tasot, joista kokisin Mahtian olevan tasolla T5. Pari henkilöä ryhmästä on osoittanut myös T6 tasolle ominaista toimintaa, mutta koen samalla että osa jäsenistä (ehkä myös minä itse) kokee ryhmän T4 tasoiseksi. On huomioitavaa että tasot menevät T8 asti, eli kehitysvaraa on. Toisaalta harva ryhmä on ikinä tasolla 8

 

T1 – Pelkäävä ryhmä

Ryhmän jäsenet pelkäävät toisiaan tai jotain ryhmän voimakasta persoonaa. Keskustelu pysyy asiatasolla, ja ihmiset peittävät minuutensa osia. Mielipiteiden ilmaisu on olematonta

 

T2 – Turvaton ryhmä

Keskustelu on pääosin asiatasolla, mutta myös mielipiteenilmaisuja saatetaan yrittää. Vallitsee epävarmuus siitä, kuinka muut suhtautuvat rehellisiin tunneilmaisuihin.

 

T3 – Tuntematon perusturvallinen ryhmä

Tämä voi olla juuri kokoontunut ryhmä jossa ei vielä juuri tunneta toisia. Lähtökohtaisesti ei ole syytä pelätä toisia, ja mielipiteen ilmaisu on tunnustelevaa

 

T4 – Tuttu, turvallinen ryhmä

Tutussa ryhmässä uskalletaan ilmaista mielipiteitä ja tunteita, joskaan luottamus ei vielä ole syvällistä. Kuitenkaan toisten reaktioita omaan mielipiteeseen ei tarvitse pelätä

 

T5 – Avoin ryhmä

Avoimessa ryhmässä kukaan ei tuomitse toista mielipide tai tunnetasolla, ja ihmiset uskaltavat ilmaista itseään jopa arvotasolla. Tunteista puhutaan vapaasti

 

T6 – Heikkoutta hyväksyvä ryhmä

Uskalletaan nauraa itselle ja toisille, mutta erityisesti uskalletaan myös näyttää heikkoutta: turvattomuutta, epäonnistumisen pelkoa, avuttomuutta jne.

 

T7 – Haavoittuvuutta salliva ryhmä

Häpen tunne alkaa väistyä, ja uskalletaan näyttää sekä vihaa että surua ilman pelkoa. Kipeitä muistoja voi nousta, ja niitä voidaan tuoda esille.

T8 – Armahtava ryhmä

Ryhmässä voidaan liikkua syvissä häpeän, syyllisyyden tai arvottomuuden tunteissa. Jos T7 tasolla voidaan puhua siitä, kuinka itseä on haavoitettu, voidaan tässä ryhmässä puhua myös siitä miten itse on haavoittanut muita, ja se otetaan vastaan anteeksiantavasti. Ryhmän jäsenet ovat jo itse kohdanneet ja käsitelleet omaa pimeää puoltaan, sillä jos ei ole kohdannut omia heikkouksiaan, on vaikea kohdata kenenkään muunkaan heikkouksia.

 

Vuorovaikutustaidot

Kirjassa puhutaan paljon myös erilaisista vuorovaikutustaidoista ryhmän sisällä. Ensimmäisenä on kuitenkin vuorovaikutus itsensä kanssa, sillä se on kenties tärkein vuorovaikutustaito, ja muiden perusta. Sisäinen vuorovaikutus tarkoittaa kykyä tunnistaa omia tunteita, tarpeita, pelkoja ja tunteiden lähteitä. Esimerkiksi vihaisena on syytä käyttää hetki omien tunteidensa tarkasteluun: Miksi olen vihainen, kuka teki mitä ja mitä olisin toivonut tapahtuvan? Sen sijaan että heittäydytään vihan valtaan, voimme ihmisinä tarkastella omaa ajatteluamme ja myös perustella tuntemuksemme muille

 

Muita taitoja joita kehittää ovat:

Eri mieltä olemisen taito. Tässä tärkeää on dialogin perusteet, eli sen sijaan että intämme vastaan, koitamme ensin ymmärtää miksi toinen on sitä mieltä kuin on. Jos ymmärrämme häntä, olemme paljon antoisamman keskustelun äärellä

 

Toisen pahan olon helpottaminen ja hyvään oloon osallistuminen

 

Oman pahan olon ilmaiseminen

 

Oman virheen (ja onnistumisen!) myöntäminen

 

Korjaavan palautteen antaminen

 

Korjaavan palautteen vastaanottaminen

 

Myönteisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen

 

Sanoisin että kaikkiaan Mahtian vuorovaikutustaidot ovat hyvällä pohjalla. Tiimi kokoontuu tiiviisti 2 kertaa viikossa, ja viikolla näemme jatkuvasti arkipäivisin. Kuitenkin näkeminen jaa työtasolle, tiettyihin projekteihin ja tiimin haasteisiin, eivätkä yksilöiden kiinnostukset nouse täysin esille. Osaamme olla eri mieltä, ilmaista halujamme ja tarpeitamme, mutta vain muutama näyttää heikkouksiaan. Myöskään itsellä ei ole kiinnostusta jakaa heikkouksia, tarpeita tai fiiliksiä tiimille ainakaan yleensäottaen, mutta viettäisin mielellään tiimin kanssa myös enemmän “vapaa-aikaa”.

 

Vapaa-aikaan tai reissuihin on syytä panostaa, sillä koen että erityisesti Himoksen reissu lähensi meitä tiiminä. Kuitenkin 10 henkilöä on iso ryhmä, ja usen osa tulee myöhässä, lähtee ajoissa tai sitten on muuten erillään, ja asialle on vaikea tehdä mitään. Tärkeää olisi löytää tarpeeksi mielekästä tekemistä, johon kaikki haluavat osallistua.

 

Listasin myös muutamia harjoitteita kirjasta, joita voisimme kokeilla Mahtian kanssa. Kirjasta löytyy yhteensä 202 harjoitetta 303 variaation kanssa, eli jos kiinnostusta löytyy niin täältä voi hakea ideoita. Toisaalta osa harjotteista vaikuttaa itselle hiukan köykäisiltä, enkä usko jokaisesta jaksaa innostua.

 

Eroharjoitteet

Kirjassa on useampia erohajotteia, joita voimme tehdä vuoden lopuksi esim. valmistujaisten yhteydessä. Koen että esineet sisältävä harjoite voi olla vaikea, koska parhaista muistoista meillä ei välttämättä ole esineitä muistuttamassa. Valmistujasten jälkeen voisimme ryhmän kesken käydä “surupuheen”, jossa jokainen pitää valmisteluajan jälkeen ryhmälle jäähyväispuheen. Tätä vastaava harjoite olisi “jään kaipaamaan”, jossa kerrotaan mitä jäämme kaipaamaan, samalla kun lasketaan esim. ruusu . Variaationa voimme kertoa että “tätä eroa helpottaa”.

Moni varmasti haluaa myös muiston yhteisestä ajasta, ja voisimme esim kirjata “diplomit”, joihin kirjataan kaikille positiivista palautetta kaikilta, tai vaikka yhteinen muisto. Tai sitten teemme patsaan

 

Muita harjotteita

Geometriset kuviot (yhteistoimintaharjoite)

Ryhmä muodostaa sokkona narusta geometrisiä kuvioita (neliö, kolmio, etc)

 

Paperitorni (yhteistoiminta)

Ryhmän pitää rakentaa mahdollisimman korkea torni 20 paperiarkista (ei apuvälineitä)

 

Sokea kana (yhteistoimita)

Toinen pareista sokeana alueella muiden sokeiden kanssa, josta etsii esineitä

 

Yhdessä harjoitteessa voimme tehdä ostoslistan, ja lähdemme “kauppiaalta” (parilta) ostamaan ominaisuuksia joita haluamme (esim.20% lisää sympatiaa, 15% lisää johtamiskykyä). Maksuna tarjoamme jotain josta voimme luopua (10% äkkipikaisuus).

 

Harjotteita löytyy enemmän kuin tarpeeksi, mutta en usko että muu tiimi haluaa käyttää kauheasti aikaa treeneistä tällaiseen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!