Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Many to many

Kirjoitettu 18.02.13
Esseen kirjoittaja: Sara Savolin
Kirjapisteet: 3
Kirja: Many to many
Kirjan kirjoittaja: Evert Gummersson
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.1. Asiakkuuden työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Markkinointi on (ollut) sanana minulle vähän ahdistava. Mieleen tulee ensimmäisenä lähinnä hirveä määrä työtä, etenkin suurenmoista luovuutta ja jatkuvaa muutosta vaativaa sellaista. Mikä taas tekee markkinoinnista minulle vielä hankalampaa, sillä en pidä itseäni lainkaan luovana tai innovatiivisena ihmisenä. No, onneksi markkinointi ei syvemmin ajateltuna ole aivan niin mustavalkoista kuin perinteisesti voisi ajatella.

Markkinointi ei ole pelkkiä tempauksia, flyereiden jakoa, internet yms. kampanjoita… Tuollaiset asiat siitä minulle ovat aiemmin kuitenkin tulleet lähinnä mieleen. Lukemani ”Many-to-many markkinointi”- kirja perustui verkoston merkitykselle markkinoinnissa, ja opin ymmärtämään markkinoinnin ”syvempää” olemusta paremmin. Ei olekaan kyse välttämättä konkreettisista teoista, vaan siitä, että tunnet jonkun joka tuntee jonkun, joka tuntee jonkun, joka…joka hyödyttää bisnestäsi.

Päätelmänä tästä on siis että markkinointi perustuu pitemmän päälle ihmissuhteille. Siten olisi siis olennaista saada brändättyä itsensä ja saada mahdollisimman paljon kontakteja. Ja kontakteja olisi hyvä olla eri aloilta laidasta laitaan, sillä usein yrityksen pyörittämisessä on monia ulottuvuuksia, enemmän kuin voisi arvatakaan. On sairaanhoidosta logistiikkaan ja nettisivujen teosta rahaliikenteeseen. Helpoin tapa markkinoida itseään ja yritystä on saada muut suosittelemaan tai edes mainitsemaan sinusta muille. Eli markkinointi voikin olla myös minun juttuni. Ainakin olen ihmisläheinen ja suhteellisen sosiaalinenkin, ainakin hiukan lämmettyäni. Asia, jossa minun pitäisi luultavasti eniten kehittyä, on uusien suhteiden luonti-tilaisuuksien käyttäminen hyödyksi paremmin, eli tarvitsisin rohkeutta avata suuni jo ensikohtaamisella, eikä niin kuin nykyisin teen, että kuulostelen ja tarkkailen ensin aikani ennen kuin viitsin ja uskallan ”sosialisoida”. Luultavasti myöskään ”hyvien tilaisuuksien vainoamis-vaistossa” olisi kehitettävää, ja todella haluaisin kehittyä siinä.

”Ole pidetty!”. Tuo lause tiivistää hyvän pohjan markkinoinnille. Ei se sen vaikeampaa ole. Sitä siis harjoittelemaan. Rentous ja charmikkuus alkaa toivon mukaan tulla esiin sitä enemmän mitä enemmän asiakaskohtaamisia karttuu.

Markkinoinnissa on tärkeää pyrkiä win-win tilanteeseen, jossa suhteesta hyötyy niin tuottajan/tarjoajan lisäksi asiakas. Pitää keksiä, miten suurta arvoa tuottamastani palvelusta/tuotteesta asiakkaalle on. Eikä se tarkoita ainoastaan suoraan sitä asiakasta jolle myyt, vaan hänen ”asiakastaan” tai läheistä. Esimerkkinä tarjoamasi tuotteen (cupcake) ostaminen lahjaksi/tarjottavaksi edelleen ystävälle. Asiakkaiden välinen C2C vuorovaikutus on yhtä tärkeää kuin B2C, sillä ehkä tämä ystävä ostaa joskus tulevaisuudessa suoraan meiltä.

Vaikeinta on ehkä hahmottaa verkostojen todellinen laajuus. Se olisi kuitenkin tärkeää, jotta voisi pysyä perässä ja tietoisena siitä, miten omaan yritykseen suhtaudutaan, onko tyytymättömiä asiakkaita yms. Se olisi tärkeää myös sen kannalta, että osaisi noudattaa tietynlaista varovaisuutta toimissaan. Hyvänä esimerkkinä se, ettei kannata pitää kokousta jostain projektista paikassa, joka on hävinnyt sinulle kyseenomaista projektia koskevan tarjouskilpailun. Onneksi jotkut ehtivät havaita tilanteen ajoissa ennen kuin tilanne ehtisi johtaa kenties yhden asiakkaan luottamuksen menetykseen… Verkostoissa on siis myös omat riskinsä.

Tuotteiden ulkonäkö on myös markkinointia tärkeimmillään, etenkin mitä tulee omaan liikeideaani alkaa cupcake-yrittäjäksi.  Cupcakeissa juuri ulkonäkö (sekä elämäntyyli) on se mikä edellä mennään, ja siinä piilee kenties niiden ero muffinsseihin. Ihmiset hakevat erikoisia ja yksilöllisiä tuotteita. Siksi yksi markkinoinnin tärkeimmistä osa-alueista, joissa haluaisin kehittyä, on oppia tekemään huomiota ja ostohaluja herättäviä luomuksia.

Minulle on aivan selvää, ettei pelkkä tietotekniikan käyttö riitä hyvään markkinointiin, eikä saa olla liian ”likinäköinen” sen suhteen. Tekniikka on hyvä lisä ja apu markkinointiin, muttei aina esimerkiksi auta kohtaamaan kaikkia tarvittavia asiakasryhmiä, eikä se poista fyysisen kanssakäynnin merkitystä markkinoinnissa. Kaikista pysyvimpiä asiakassuhteita on parhaiten mahdollista vaalia olemalla fyysisessä vuorovaikutuksessa, sillä silloin tulee paljon yksilöllisempi vaikutelma ja jää mieleen asiakkaalle.

Samoin on selvää myös se, että mittaamalla ei voida löytää kaikkia markkinoinnin hyötyjä. Osa hyödyistä voi nimittäin näkyä esimerkiksi vasta hyvin pitkällä aikavälillä, tai sitten ne ovat muuten vain ennemmin laadullisia, kuin määrällisiä tuloksia, mitä on huomattavasti vaikeampi mitata. Periaatteessa itse tykkään aina nähdä työni tulokset todella konkreettisesti, joten siksikin markkinointi on tuntunut hankalalta ja joskus epämiellyttävältä, kenties turhalta joissain tapauksissa.

 

Muita koppeja kirjasta:

  1. ”Jengiajattelun” välttäminen. Joskus tulee esimerkiksi  tunne, että Tiimiakatemialla saatetaan helposti ajatella meidän tietävän ainoan totuuden, ja että meidän tapamme opiskella on se ainut ja oikea ja varmasti kaikista paras. ”Jengiajattelu” yleensäkin supistaa näkökenttää ja vaikeuttaa muiden (esim.asiakkaden) kannalta ajattelemista.
  2. ”Markkinointi tarkoittaa yrityksen tuloja kehittäviä toimintoja ja järjestelmää, jolla yritys tekee kannattavia liiketoimia”.
  3. Kun saat yhden uuden ”suhteen”, saat käyttöösi myös hänen verkostonsa. Kaikista kannattavinta olisi mennä naimisiin esimerkiksi prinssin kanssa, jolloin todella saisi sen ”puoli valtakuntaa” osaksi omaa verkostoa.
  4. Kyselyiden teettäminen ja niistä suorien päätelmien tekeminen voi olla täysin järjetöntä, sillä asiakkaat eivät välttämättä saa vastata kysymyksiin joihin heillä olisi vastaukset. On myös hyvin todennäköistä että kyselyihin ei uhrata juurikaan ajatusta. Esimerkiksi itse täytän ”raksi ruutuun”-tyyppisiä paneelitutkimuksia ilmaisten leffalippujen toivossa samalla kun kuuntelen samalla jotakuta ja tasaisin väliajoin seuraan Facebookkia.
  5. Vaikka sinänsä jotkut yritykset ovatkin kilpailijoitasi, he voivat olla myös tärkeä ja hyödyllinen osa verkostoasi ja heidän kanssaan voi tehdä yhteistyösopimuksia molempien hyödyttämiseksi.  Äärimmäisen hyvänä esimerkkinä Tiimiakatemia. Monilla osuuskunnilla voi olla samantapaisia projekteja, esimerkiksi kahviloita, joten sinänsä olemme toistemme kilpailijoita, mutta kuitenkin toimimme tiiviissä yhteistyössä toisiamme asiakkaille suositellen ja auttaen vuoronperään.  Me leivomme projektiamme varten Rentukassa kakkuja ja teemme samalla pari ylimääräistä Rentukan porukalle rankan synnytyksen piristykseksi ja maksamme vielä vuokraakin.  Win-win:D
  6. Multilogi: ei monologia eikä dialogia, vaan monen välistä vuorovaikutusta.
  7. Sisäinen markkinointi on tärkeää, siten saadaan edistettyä palveluhaluisuutta yms. Jos joku tiimistä ottaa projektikseen myydä jotakin vaatemerkkiä, hänen kannattaa markkinoida tuote ensin myyntitiimille hyvin, jotta he taas uskovat tuotteeseen ja haluavat myydä sitä eteenpäin.

Lyhyesti, haluan siis kehittyä:

  • suhdeverkoston luomisessa
  • tuotekehittelyssä
  • oikeastaan ihan kaikessa markkinointin liittyvässä koska en siitä juurikaan mitään tiedä!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!