Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Many-to-many markkinointi

Kirjoitettu 26.11.13
Esseen kirjoittaja: Jarkko
Kirjapisteet: 3
Kirja: Many-to-many markkinointi
Kirjan kirjoittaja: Evert Gummesson
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirjassaan markkinoinnin professori Evert Gummessonin käsittelee markkinointia verkostotaloudessa. Tämä tunnetaan kirjassa käsitteellä Many-to-many markkinointi, jonka Gummesson kyseisessä kirjassa lanseeraakin. Gummesson haastaa kirjassaan monia perinteisiä markkinoinnin keinoja ja pyrkii iskostamaan lukijalle, että kuluttajamarkkinointi on pohjimmiltaan verkostojen välistä vuorovaikutusta. Verkottuminen tulee pitää mielessä kaikessa toiminnassa, muussakin kuin vain markkinoinnissa.

Markkinointia ei tule ajatella vain markkinoijan ja kohteen kahdenvälisenä suhteena. Tulee muistaa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Markkina-, nano- ja megaverkostot linkittävät kuluttajamarkkinoinnin, kuluttajien välisen markkinoinnin sekä yritysten välisen markkinoinnin yhteen. Tämä taas vaikuttaa eri rooleihimme yhteiskunnassa. Me olemme ne ihmiset ja organisaatiot, jotka muodostavat verkoston. Olemme yrityksen työntekijöitä, yrittäjiä, yksityishenkilöitä, kuluttajia ja muita ei sosiaalisten ryhmien jäseniä. Yritysjohtaja on siis se sama henkilö myös työajan ulkopuolella. Hän on kuitenkin muiden yritysten asiakas käydessään muun muassa kaupoissa vapaa-ajallaan. Olemme sekä markkinoijia, että markkinoinnin kohteita.

Kirja sai minut ymmärtämään verkostojen tärkeyden ja ennen kaikkea verkostojen laajuuden. Markkinoidessa esimerkiksi toiselle yritykselle tulee ottaa myös huomioon yrityksen asiakas, jolle tuote viimekädessä myydään. Tämän merkityksen olen huomannut Zero Point – projektissamme, jossa etsimme yritykselle jälleenmyyjiä. Meidän on tullut ottaa huomioon myös se, että kuinka uusi jälleenmyyjä markkinoi myymiämme tuotteita omille asiakkailleen. Emme siis markkinoi tuotteita pelkästään uusille jälleenmyyjille, vaan myös heidän omille verkostoilleen, uusien jälleenmyyjien asiakkaille. Markkinointimateriaalimme tulee siis olla tarkoitettu myös kuluttajille, jolloin yksinkertaisuus ja helppous ovat olleet tärkeitä.

On tärkeää luoda verkostoon win-win tilanne, jolloin toiminnasta hyötyvät kaikki siihen liittyvät. Kun loimme Pancho Villa – meksikolaisravintolalle kanta-asiakaskorttijärjestelmän, pyrimme juuri tähän win-win tilanteeseen. Kanta-asiakkaiksi liittyneet hyötyivät ravintolan tarjouksista säästäen rahaa ja ravintola hyötyi uusista kanta-asiakkaista, jotka käyvät ravintolassa useammin.

Mielenkiintoinen esimerkki kirjassa oli kertomus, joka kertoi Tupperware-kutsuista ja niiden synnystä. Tässä tilanteessa oli luotu niin voimakas verkosto, joka vain kasvoi kasvanemistaan ja jossa asiakkaat möivät tuotteita toisilleen. Kotirouvien myyntikutsut olivat loistava keksintö. He ovat itse sekä kohderyhmän, että myyjän roolissa. Menekki tuotteille oli erittäin hyvä todennäköisesti siksi, että sosiaalinen sidos kaksinkertaistaa ostamisen todennäköisyyden.

Itse näen verkostojen luomisen ehdottomana oman menestykseni kannalta. Tiimiakatemia onkin siihen loistava ympäristö, jossa voin taata tulevaisuuden liiketoimintani luomalla mahdollisimman paljon kontakteja eri suuntiin. Pyrin siis tekemään kaiken viimeisenpäälle kunnolla loppuun asti johon ryhdyn, jotta luon itsestäni mahdollisimman hyvää kuvaa ja mahdollistan jatkuvan yhteistyön eri verkostojen kanssa. Tarkoitukseni on siis luoda itselleni kattava verkosto, jota pystyn hyödyntämään kaikessa tekemisessäni.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!