Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Markkinointi sosiaalisessa mediassa

Kirjoitettu 06.02.16
Esseen kirjoittaja: Essi Järviö
Kirjapisteet: 2
Kirja: Älä keskeytä mua! Markkinointi sosiaalisessa mediassa
Kirjan kirjoittaja: Teemu Korpi
Kategoriat: 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin aikaisemmin somekirjan Sano se someksi, jossa oli paljon perusjuttuja siitä, miten some toimii markkinointikanavana. Älä keskeytä mua! on hyvää jatkoa ja sen teoriat menevät astetta syvemmälle sosiaalisen median markkinointiin. Hieman kirjassa häiritsivät kuitenkin selkeät kirjoitus- ja kielioppivirheet, mikä ei mielestäni ole uskottavaa markkinoinnin ja sisällöntuotannon oppaalle. Aloin lukea tätä kirjaa Tiimiakatemian synttäreiden aikaan, mutta nyt on jo ehkä hyvä reflektoida sitä myös Kotakahvilan kannalta.

Tiimiakatemian synttäreiden markkinointi tapahtui Tiimiakatemian virallisen Facebook-sivun kautta tehdyn tapahtumasivun kautta, ja sen tukena oli nettisivut. Tiimiakatemian virallista Facebookia seurasi jo yli 2000 tykkääjää, mutta silti tapahtumasivulle oli hankala saada osallistujia ja keskustelua, sekä seurata, miten moni tapahtumasivun osallistujista oikeasti osti lipun.

Kotakahvilan markkinointi painottuu ehdottomasti sosiaaliseen mediaan. Kanavia ovat Facebook ja nettisivut. Kotakahvilan Facebook-sivulla on jo vajaat 900 tykkääjää, ja se on asiakkaille pääinfokanava, jossa kysellään aukioloaikoja ja välinevuokrauksia. Siinä mielessä kohderyhmä tavoitetaan siis hyvin. Mutta miten tykkäyksistä tehdään rahaa? Käytännössähän asiakkaita ei sinänsä tarvita lisää, sillä niitä on nyt jo tarpeeksi, että liiketoiminta on kannattavaa. Silti Kodan markkinointi on hyvä projekti testata omia sosiaalisen median markkinointitaitoja, etsiä kohderyhmän edustajia muista kanavista ja saada heidät keskustelemaan sivulla.

Tärkeimpiä oppeja kirjasta oli, että sosiaalisessa mediassa pyritään vaikuttamaan asiakkaan ostopäätökseen nimenomaan harkintavaiheessa.

Kuvitellaan tilanne, että olisin itse ollut alumnina ostamassa Tiimiakatemian syntymäpäivien lippuja. Olen saanut sähköpostia ja minuun on otettu yhteyttä puhelimitse ja toivotettu tervetulleeksi juhliin. Olen kuitenkin vielä kahden vaiheilla, sillä tammikuu näyttää kiireiseltä ja vapaa viikonloppu kuulostaa houkuttelevalta. Sähköpostissa ja puhelimessa minua on kehotettu seuraamaan synttäreiden Facebook-sivua, sillä sinne tulee kaikki tuorein info bileistä.

Käyn huvikseni katsomassa sivua, vaikka uskon jättäväni juhlat tällä kertaa väliin. Synttäreiden Facebook-sivulta todellakin näen kaiken tärkeimmän infon. Siellä on jo paljon osallistujia, joista bongaan pari hyvää tyyppiä entisestä tiimistäni. Ohjelmanumeroista ja menusta kerrotaan houkuttelevasti ja jatkopaikka on valittu äänestyksellä. Mutta mistä voin ostaa lipun ja voiko sen myöhemmin perua? Kysyn sitä kommentissa ja jään odottamaan vastausta. Vastaus ylläpitäjältä tuleekin nopeasti ja siinä on linkki nettisivujen lipunmyynti-sivulle, mistä löydän tarvitsemani tiedot.

Sivulla on myös hauskoja haasteita, joissa saa haastaa kavereitaan osallistua bileisiin. Oho, minutkin on haastettu, enkä ole huomannut mitään! Vastaan haasteeseen tägäämällä pari muuta tiimiläistä kommentteihin. Keskustelu käy vilkkaana ja pian alan jo harkita synttäreille osallistumista uudelleen, kyllähän näiden kavereiden kanssa pitää päästä juhlimaan!

Sosiaalisen median markkinoinnin tarkoitus on siis saada ihmiset keskustelemaan ja kommentoimaan ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa niin, että asia alkaa tuntumaan omalta. Ylläolevassa esimerkissä oli siis tehty ensin suoramarkkinointia sähköpostitse ja puhelimitse, ja saatu näin tieto tulevasta tapahtumasta asiakkaalle, sekä koitettu tehdä ostaminen helpoksi. Asiakas oli siis harkintavaiheessa, kun hän meni uteliaana katsomaan facebook-sivua. Somessa oli annettu vaikutusmahdollisuus ainakin jatkopaikkaäänestyksessä, sekä haasteissa: ihmiset saivat itse yrittää vaikuttaa siihen, keitä juhliin tulee haastamalla haluamiaan tyyppejä mukaan. Lisäksi siellä sai muutenkin keskustella, kommentoida ja kysellä aiheeseen liittyen.

Jos mietin nyt omaa otettani synttäreiden Facebook-markkinointiin, niin mielestäni siellä olisi vielä enemmän voinut kysyä palautetta ja antaa keskustelunaiheita ihan alusta asti. Lisäksi projektiryhmä olisi voinut näkyä enemmän julkaisuissa, jolloin niistä olisi saatu henkilökohtaisempia ja välitetty omaa persoonaa enemmän markkinointiin. Alussa kirjoitin julkaisut aika jäykästi, mutta loppua kohden tajusin, että oman persoonan pitää näkyä ja tyyli rentoutui. Muissa Tiimiakatemian verkostoissa olisin voinut julkaista enemmänkin, esimerkiksi Proakatemian, Tiimiakatemian ystävien, Partuksen ja kansainvälisten verkostojen omissa kanavissa olisi voinut olla enemmän juttua synttäreistä. Se ei olisi vaatinut muuta, kuin yhteistyötä kanavien ylläpitäjien kanssa ja vähän enemmän sisällön tuotantoa.

On siis tärkeää tuoda oma persoonansa esiin tekstissä, sillä persoonaton ja tylsä teksti ei kiinnosta ketään. Mielestäni hyvä esimerkki tästä ovat Ellan sometekstit, joista kuuluu selkeästi läpi Joensuun murre ja kuplivan iloinen luonne. Toinen hyvä esimerkki on Jounin kaupan kyläkauppias Sampo, jonka julkaisuista näkyy murre, persoona ja joissa negatiivinenkin palaute palkitaan Kyläkaupan omalla pipolla. Hyvistä tyypeistä tykätään ja heiltä halutaan ostaa. Kun antaa oman persoonansa peliin, pystyy helpommin sitouttamaan asiakkaita ostamaan.

Mitä päivitysten kirjoittamisessa tulee ottaa huomioon? Persoonallisuus on tullut jo esiin, mutta julkaisujen on oltava myös ajankohtaisia ja hyödyllisiä asiakkaille. Kotakahvilan julkaisuissa painottuu esimerkiksi viikonlopun keli ja jään kunto, sillä suurin osa asiakkaista on ulkoilijoita ja jäällä liikkujia. Hyvä esimerkki on myös Jyväskylän sataman pysäköintiohjeet, joista autotie.fi tehnyt artikkelin, jonka julkaisin Kotakahvilan Facebookissa.

Pari viikonloppua sitten kymmenet autoilijat olivat saaneet sakot satamassa pysäköityään autonsa väärin, lukuisista ohjemerkeistä huolimatta. Homma paisui ja sai julkisuutta, kun ulkoilijat närkästyivät ulkoilupäivän pilanneille pysäköinnin valvojille. Jopa Keskisuomalainen teki aiheesta jutun, joka keräsi paljon kommentteja. Aleksi vinkkasi lopulta autotie.fi –sivuston jutusta minulle, ja sanoi puoliksi vitsillä, että tän vois julkaista Kotakahvilan Facebookissa, niin osaisivat ihmiset pysäköidä autonsa oikein. Ehdin jo ajatella, että ei me nyt voida alkaa ihmisiä mollaamaan ja viisastelemaan, mutta sitten tajusin, että artikkelihan olisi vain hyvää asiakaspalvelua ja ajankohtaisen aiheen huomioimista. Julkaisu sai lopulta hyvää palautetta pysäköintisääntöjen selvennyksestä ja tavoitti yli 1400 henkilöä.

Sosiaalinen media ei siis ole vain markkinointikanava. Se on myös asiakaspalvelun kanava. Yhteydenottoja tulee Facebook-sivun kautta jatkuvasti, sekä viikonloppuisin, että viikolla. Ihmiset kyselevät välinevuokrista, aukioloista ja välillä myös muista Jyväskylän palveluista. Hyvä asiakaspalvelun avulla tykkäykset voi muuttaa rahaksi.

Mitä vien käytäntöön Kotakahvilan markkinoinnissa?

  1. Seuraan ajankohtaisia, kiinnostavia ilmiöitä Jyväskylässä ja muuallakin, ja julkaisen niistä juttuja
  2. Rakennan puitteet palautteen antamiselle ja keskustelulle. Esim. millaista tapahtumaa tai herkkua tarjoiluvalikoimaan Kotakahvilalle kaivataan.
  3. Kotaporukka enemmän esille: kuvia tyypeistä, jotka ovat juuri tänään vuorossa
  4. Yhteys markkinointiyhteistyöstä Jyväskylän matkailuun ja muihin vastaaviin toimijoihin, mistä matkailijat ottavat selvää Jyväskylästä. Hiihtolomakausi lähestyy.

Muista hauskuus!

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!