Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Matkanopas

Kirjoitettu 11.04.13
Esseen kirjoittaja: Essi Ruuskanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Matkanopas
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen & Risto Kuulasmaa
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ennen kun aloitin lukemaan Saku Tuomisen ja Risto Kuulasmaan kirjaa Matkanopas, en tiennyt mitä se tulisi pitämään sisällään. Kirjan takakansi, saati sitten sisällysluettelo eivät kertoneet juuri mitään tulevan lukukokemuksen sisällöstä. Millio on suunnitellut jo pidemmän aikaa ulkomaanmatkaa ja ajattelin saavani kirjasta vinkkejä suunnitteluun ja rohkaisua lähtöön. Juu ei. Mutta oli muuten pirun hyvä kirja!

Matkanopas kertoo pääasiassa liiketoiminnan kansainvälistämisestä: miksi kannattaa lähteä viemään yrityksen toimintaa ulkomaille ja mitä haasteita siinä on. Kirjassa on haastateltu monia mielenkiintoisia henkilöitä, joiden kansainvälistymistarinoita on käytetty opettavaisina esimerkkeinä. Haastateltavana ovat olleet kymmenien toimijoiden joukosta muun muassa Peter Vesterbacka, Harri Koskinen, Hans Välimäki, Hanne Sarén, Riku Rantala ja niin edelleen.

Kirjassa esitettiin yksi, erittäin yksinkertainen teoria, jonka ympärillä koko kirjan sisältö pyörii: ”Menestyäkseen kansainvälisesti, tuotteen tai palvelun tulee olla tavoitellun kohderyhmän mielestä hyvä ja kiinnostava.”

Million tavoitteena on tuskin kehittää liiketoiminnastamme kansainvälistä (ainakaan tässä vaiheessa), mutta kyseinen teoria pätee aivan hyvin myös pelkästään Suomessa toimiville yrityksille. Teoriaa havainnollistamaan on kehitetty nelikenttäkaavio:

Mitä on olla hyvä?
Hyvä on odotetun mukaista ja sitä parempaa toimintaa. Hyvän toiminnan eteen on nähty paljon vaivaa, jonka seurauksena toiminta on vaivatonta ja helppoa. Hyvässä palvelussa tai tuotteessa tarkka kohderyhmä on selvillä sekä hinta-laatu-suhde kohdallaan.

Mitä on olla kiinnostava?
Kuten myös hyvässä, kiinnostavan eteen on nähty paljon vaivaa. Kiinnostava on poikkeava ja erilainen, joka ottaa riskejä. Hyvä toiminta on yleisesti kestävää, kun taas kiinnostavuus on kuin katoava voimavara, joka voi hävitä todella nopeasti. Kiinnostavuutta täytyy siis pitää jatkuvasti yllä erilaisin menetelmin.

Kirjassa lueteltiin kolme reittiä sekä hyväksi että kiinnostavaksi:

  1. On mahdollista kehittää aluksi omaa osaamista: hioa, hioa ja hioa ja alkaa vasta sen jälkeen lisätä omaa kiinnostavuuttaan.
  2. Toinen ääripää on mennä kiinnostavuus edellä ja alkaa vasta sen jälkeen lisätä ammattitaitoa, tekemisen laatua.
  3. Kolmas vaihtoehto on hyvän ja kiinnostavan osa-alueiden samanaikainen kehittäminen.

Miten kehittää Milliosta hyvä ja kiinnostava?

Mielestäni Millio pystyy kehittämään sekä kiinnostavuuttaan että hyvyyttään samanaikaisesti, kuten kohdassa kolme sanotaan. Tiimissämme on vielä 20 henkilöä, joten resurssit molempien aspektien samanaikaiseen kehittämiseen riittävät hyvinkin. Voisimme tehdä toiminnastamme päivityksenomaisen synnytyksen, jossa toinen puoli tiimistä miettii kiinnostavuutta kehittäviä asioita toisen puolen miettiessä hyvän toiminnan perustaa. Näin saisimme toimintamme jälleen yhtenäisemmäksi ja selkeämmäksi.

Mitä se vaatii?

  • Tunne kilpailijasi
  • Laadi tavoite
  • Tiedosta haasteet

Jotta voimme erottua asiakkaillemme positiivisella tavalla, on kilpailijoiden tunteminen tärkeää. Mitä tarjottavaa meillä on, mitä muilla ei ole? Onko palveluissamme sellaisia ominaisuuksia, joita muut eivät ole vielä ymmärtäneet käyttää? Näiden asioiden ääreen meidän tulisi keskittyä varsinkin palveluidemme tuotteistamisessa. Sama pätee myös tavoitteisiin. Milliolla ei ole vielä selkeitä tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Yhteisten tavoitteiden synnyttäminen vaatiikin jo sitten enemmän panostusta koko tiimiltä. Kirjassa on esitetty seuraavanlainen apuväline konkretisoimaan tavoitteita:

Saadaksesi suunnan selville täytyy ainoastaan täydentää seuraava lause:
Haluamme olla hyvä ja kiinnostava

a) ____________ b) ____________ c) ____________

jossa a) on toimiala, b) kohderyhmä ja c) alue

Kirjan oppien mukaan tavoite täytyy pukea mahdollisimman konkreettiseen muotoon, jotta sitä on helpompi tavoitella ja toteuttaa.

Suomalaiset ovat tunnetusti ujoja juntteja, jotka tarvitsevat kunnianhimoisempaa väriä toimintaansa, varsinkin yrittäjyyden kannalta. Tuominen ja Kuulasmaa ovat listanneet 10 haastetta, jotka ovat kansainvälistymisen kannalta kriittisiä. Nämä haasteet pätevät kyllä monien pelkästään Suomessa toimivien yritysten haasteisiin:

  1. Meillä ei ole jäänsärkijöitä
  2. Meillä on korkea lähtemisen kynnys
  3. Meillä on katteettoman suuret luulot itsestämme
  4. Pelkäämme epäonnistumisia
  5. Emme tunne ketään
  6. Olemme jumissa tukirahojemme kanssa
  7. Emme tao kun rauta on kuumaa
  8. Olemme aivan liian vaatimattomia
  9. Inhoamme myymistä
  10. Emme ole riittävän kunnianhimoisia

Tunnistan kyseisiä haasteita myös meissä. Tarvitsemme hieman kunnianhimoisempia haasteita tekemisellemme, emmekä jää ainoastaan tuttuun ja turvalliseen tekemiseen. En väitä, että inhoamme myymistä, mutta onhan se muutamille tiimimme jäsenistä vielä tässä vaiheessa vieras tilanne myydä aggressiivisesti tiettyä tuotetta, varsinkin puhelimessa. Tässä olemme kuitenkin kehittyneet valtavasti, sillä monen puhelinpelko on hävinnyt tai ainakin vähentynyt jatkuvan soittelun myötä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää tiedostaa omat haasteensa ja kehittää suunnitelma niiden selvittämiseksi.

Essi Ruuskanen,
Osuuskunta Millio

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!