Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Medici-ilmiö

Kirjoitettu 09.12.15
Esseen kirjoittaja: Ville Komaro
Kirjapisteet: 3
Kirja: Medici-ilmiö
Kirjan kirjoittaja: Frans Johansson
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tein opinnäytetyöni yhdessä Jari Savolaisen kanssa ja tutkimme millaiset tekijät ja ominaisuudet vaikuttavat innovaatioiden syntyyn organisaation sisällä. Medici-ilmiö tarkoittaa huippuoivalluksien löytämistä tietynlaisessa välimaastossa. Näistä välimaastossa löydetyistä oivalluksista on myöhemmin mahdollista kehittää innovaatioita.

 

Onko menestyvillä innovaatioiden tekijöillä joitakin yhteisiä ominaisuuksia? Onko sellaisia yksittäisiä seikkoja olemassa, jollaisia löytyy jokaiselta huippuideoita kehittävältä ihmiseltä? On: menestyneimmät kehittäjät sekä innovoijat tuottavat sekä toteuttavat erittäin suuren määrän ideoita.

 

Ideoiden laadun kanssa korreloi itse asiassa vahvimmin ideoiden määrä. Kun katsoo lähemmin uusien tuotteiden, laulujen kirjojen, tieteellisten artikkelien, strategiakäsitteiden ja ideoiden lukumäärää – alasta ja paikasta riippumatta – huomaa, etteivät ne jakaudu tasaisesti. Millä tahansa luovan toiminnan alueella on tavallista, että 50 prosenttia kaikista uutuuksista on 10 prosentin kehittämiä. Jotkut yksilöt tai luovat tiimit keksivät kymmenen, sata tai jopa tuhat kertaa enemmän ideoita kuin kollegansa. Eniten ideoita keksineet antavat myös merkittävimmän innovaatiopanoksen. Esimerkiksi Pablo Picasso teki 20 000 taideteosta, Einstein kirjoitti yli 240 artikkelia, Bach sävelsi kantaatin joka viikko, ja Thomas Edison jätti ennätysmäiset 1039 patenttihakemusta.

 

On siis selvää, että on turhan optimistista ajatella keksivänsä jotain mullistavaa ensimmäisellä tai toisella kerralla kun sitä tosissaan yrittää. Ennemminkin ajatusmallin tulisi olla samanlainen kuin Thomas Edisonilla, joka ei ajatellut epäonnistuneensa satojen ”pieleen menneiden” kokeilujen jälkeen, vaan hän ajatteli että oli keksinyt satoja keinoja miten lamppu ei ainakaan syty.

 

Aivoriihi, käytetyin ideointimenetelmä

 

Aivoriihi on, Alex Osbornin kirjoittamassa vuonna 1957 julkaistussa kirjassa Applied Imagination, ongelmanratkaisuun tarkoitettu ryhmämenetelmä tiimeille. Osbornin mukaan aivoriihi lisää merkittävästi ryhmän tuottamien ideoiden määrää ja laatua. Menetelmän käyttö on yksinkertaista. Ryhmän tulee:

 

  1. tuottaa mahdollisimman runsaasti ideoita
  2. tuottaa mahdollisimman hurjia ideoita
  3. tukeutua toistensa ideoihin
  4. välttää ideoiden arvostelemista.

 

Tätä ideointityökalua on käytetty lähes jokaisessa suuryrityksessä, julkishallinnon organisaatioissa sekä ei-kaupallisissa organisaatioissa ympäri maailman. Tätä on käytetty myös Tiimiakatemiallakin varmasti jokaisessa tiimiyrityksessä.

 

Innovaatioiden lisäämiseksi monipuolisuus

Tehokas tapa lisätä luovuutta on työskennellä monipuolisten ihmisryhmien kanssa. Tämä on lähes jo itsestäänselvyys, vaikka tällaista vaihtoehtoa käytetään huomattavan harvoin yleisellä tasolla. Ihmiset pysyvät oman osaamisalan sisäpuolella sekä viettävät suurimman osan ajastaan samankaltaisten ihmisten seurassa.

 

Tiimin monipuolisuus tukee erilaisten lähestymistapojen, näkökantojen sekä asenteiden esiintuloa. Tiimin monipuolisuus on todettu myös hyväksi keinoksi lisätä satunnaisia käsiteyhdistelmiä. Väestön moninaisuuden on sanottu olevan yksi Yhdysvaltojen lyömättömän innovaatiovauhdin kulmakivistä. Tiimien monipuolisuutta kokeilleet henkilöt puhuvat yleensä monipuolisuuden puolesta sekä pyrkivät edistämään sitä.

 

Steve Miller, maailman neljänneksi suurimman yhtiön Royal Dutch/Shellin entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Jos Millerin kanssa puhuu innovaatioista vähänkään pidemmän aikaa, käy selväksi, että hän pitää monipuolisuutta niiden tärkeänä osatekijänä. Globalisaatio on pakottanut Shellin kaltaisen monikansallisen yhtiön korostamaan sitä. “Etnisyydeltään, kulttuuriltaan, taustaltaan ja kotimaaltaan erilaisista ihmisistä koostuvassa kulttuurissa syntyy joitakin todella näppäriä ideoita”, sanoo Miller. “Parhaat idea tulevat poikkeuksetta tällaisilta yhdessä työskenteleviltä projektitiimeiltä. He keksivät yhdessä vastauksen, joka on erilainen kuin mitä kukaan tiimin jäsenistä olisi yksinään keksinyt.

 

 

Tästäkin syystä esim. projektiryhmän muodostamiseen tulisi kiinnittää huomioita, ettei ryhmässä ole liian samalla tavalla ajattelevat ihmiset. Eri koulutus- sekä kulttuuritaustoista on vain hyötyä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!