Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Menestyksen pelikirja

Kirjoitettu 30.09.13
Esseen kirjoittaja: Jonna Pekkarinen
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Menestyksen pelikirja- Jukka Jalonen

 

Jukka Jalonen on minulle mystinen ja mielenkiintoinen persoona. Telkkarissa hän esiintyy aina niin tyynenä ja rauhallisena. Maalin tullessa saattaa kasvoilta paistaa pieni hymyn häivähdys, mutta juhlimaan hän ei lähde. Olen monesti ajatellut, että hän on todella kylmä ja tympeä persoona. Kirjan luettuani ei jäänyt epäilystä, miksi hän on valittu Suomen parhaaksi jääkiekkovalmentajaksi ja Leijonat ovat menestyneet MM-kisoissa. Rauhallisen ulkokuoren alta paljastui henkilö, joka todellakin osaa tiimijohtamisen salat ja ymmärtää yksilön merkityksen. Kirja oli kirjoitettu jääkiekkojoukkuetta esimerkkinä käyttäen, mutta samat opit ovat varmasti sovellettavissa tiimiyritykseenkin.

Mitä menestys merkitsee minulle?

Itsestään selvää on, että pitää menestyä. Mitä se sitten oikeasti tarkoittaa? Mukavaa työtä, hyvää palkkaa, onnellista avioliittoa, söpöjä lapsia ja paljon ulkomaanmatkoja? Kaikkea näitä kyllä toivoisin. Menestyksen mittarit ovat hyvinkin erilaisia. Jollekin se voi olla maailmanmestaruus, kun toiselle se on päivittäisiä onnistumisia työpaikalla. Minulle menestyminen elämässä tarkoittaa myös sitä, että voin olla tyytyväinen ja onnellinen, sekä ylpeä saavutuksistani. Tärkeänä oppina kirjasta, että menestys tulisi ymmärtää laajemmin oppimisena ja kehittymisenä. Voittaminen taas motivoi uusiin haasteisiin. ”Parasta valmistautumista hyviin suorituksiin ja menestykseen huomenna on tehdä kaikki asiat mahdollisimman hyvin jo tänään.” –Jukka Jalonen

Tiimin kannalta menestys on yksi tärkeitä asioita, joka ruokkii myös hyvää tiimihenkeä. Onnistunut projekti tai jokin muu saavutus on tärkeä asia koko tiimille. Ennen kaikkea onnistunut suoritus pitäisi olla motivaationa myös johtajalle kehittää itseään vieläkin paremmaksi.  Taas kerran sain lukea siitä, kuinka onnistumisia tulisi iloita ja epäonnistumisia analysoida. Voiko Idealeka loputtomasti olla motivoinut onnistumaan, jos koskaan ei tule palkituksi? Mitä minä voin tehdä asialle?

 

Minä johtajana

Johtajana olemisesta ei ole vielä paljoa kokemusta. Saamani palautteen perusteella olen melko jämäkkä johtaja, jonka kanssa voi olla vaikeakin työskennellä. Olen pikkuhiljaa yrittänyt tietoisesti siirtyä käskyttämisestä esimerkillä johtamiseen. Itseäni motivoi suuresti esimerkkiä näyttävä johtaja. Silloin tulee fiilis, että haluan pistää paremmaksi, tai ainakin olla yhtä hyvä. Toivoisin, että tämä sama fiilis tarttuisi myös muihin Idealekalaisiin.

Jukka Jalonen puhuu kirjassa koko ajan joukkueesta, mikä on hyvin verrattavissa meidän tiimitoimintaan. Hän avaa minulle hyvin esimerkillä johtamista. Se ei aina tarkoita sitä, että johtoportaan tyyppi näyttää esimerkkiä, joita muiden tulisi noudattaa. Pienikin rooli on yhtä arvokas, jos sen hoitaa kunnialla.  Johtaja menee edellä, näyttää esimerkkiä ja pysyy rauhallisena vaikeissakin tilanteissa. Hyvä esimerkillä johtava tekee ainakin nämä asiat:

-Noudattaa yhdessä sovittuja arvoja ja toimintatapoja

-Kehittää osaamistaan joka päivä ja osoittaa esimerkillään, että muutkin voivat tehdä saman

-Hankkii tietoja ja kehittää taitoja, sekä jakaa niitä muille!

-On järjestelmällinen ja johdonmukainen

-Osoittaa, että kykenee kantamaan vastuun

-On rehellinen itselle ja muille, myös epäonnistumisissa

-Pysyy rauhallisena kaikissa tilanteissa

 

Listaa katsoessa itseltäni löytyy kehityskohtia. Koska lukeminen ja kirjoittaminen ovat erittäin haastavaa, teoriatiedon tuominen tiimille on vähäistä tällä hetkellä.. Auttaakseni itseäni kehittymään, olisi tärkeää saada lukemisesta rutiini. Yleensäkin teoriatiedon hyödyntäminen niin projekteissa kuin treeneissäkin on melko vähäistä.

Toisena tärkeänä asiana pidän rauhallisena pysymistä. Itselläni pinna tahtoo kiristyä ja stressikäyrä nousta huippuunsa helposti. Usein se sitten purkaantuu huonona ja epäasiallisenakin käytöksenä. Luonne vain sattuu olemaan sellainen, että asiat sanotaan suoraan ja tunteet näytetään välittömästi. Kuinka sitten voisin harjoitella rauhallisena pysymistä? Minun täytyy laittaa itseni kunnolla likoon, tilanteisiin jossa rauhallisuus oln valttia. Myös toisen hermoheikon kanssa työnteko voisi opettaa paljon.

Jokaisella johdettavalla ja johtajalla tulisi olla jokin osaamisalue, jossa on keskitasoa parempi. Tämä vahvuusalue tulee olla myös jokaisen tiimiläisen tiedossa. Tärkeää on, että itse tunnistaa vahvuutensa ja osaa hyödyntää sitä. Johtajan on tärkeää tunnistaa jokaisen vahvuudet ja pyrkiä kehittämään niitä. Se on jopa tärkeämpää, kuin heikkouksien vahvistaminen. Itse en tiedä monenkaan tiimiläisteni vahvuuksia ja erikoistaitoja. Kuinka voisimme toiminnassamme sitten hyödyntää vahvuuksiamme? Ensin pitää jollain keinolla löytää vahvuudet. Voidaan lähteä siitä, että projektiryhmät valitaan oikeasti vahvuuksien perusteella.

 

Johtajan ja valmentajan erot

”Johtaminen on päätösten tekemistä ja niiden toimeenpanon johtamista. Se on tavoitehakuista toimintaa.”

Valmentavan johtajuuden tarkoituksena on saada erilaiset ihmisen onnistumaan YHDESSÄ ja paremmin kuin yksin. Valmentajan tehtävä on auttaa johdettaviaan kehittämään taitojansa huipputasolle.  Toisin kuin perinteisessä johtamisessa, valmennettavien alaisten motivaatio pitää lähteä itsestä liikkeelle. Näkisin myös, että valmentajan tehtävä on pitää tämä motivaatio ja tekemisen meininki yllä. Valmentaja antaa palautetta, mutta osaa myös ottaa sitä vastaan. Palautteen pohjalta valmentava johtaja osaa ja haluaa kehittää itseään. Valmentaja ei kerro suoria vastauksia, vaan yrittää saada valmennettavat ratkaisemaan ongelmat itse ja luomaan uutta.  Valmentava johtaja jakaa myös vastuuta ja luottaa valmennettaviinsa. Mielestäni valmentajamme Riikka on onnistunut tässä tehtävässään todella hyvin. Riikalta löytyy juuri näitä ominaisuuksia ja heikkouksiaan hän kehittää koko ajan. Sen sijaan nykyisessä työelämässä keskiverto toimitusjohtaja, Pertti 54v tukahduttaa viimeisetkin motivaation rippeet omalla käytöksellään ja pompottavalla johtamistyylillään. Tämä arvio perustuu ihan omiin työkokemuksiin, mutta tuskin olen aivan väärässä.  Onkohan nämä Pertit koskaan ajatelleet, että omalla käytöksellään voivat mahdollisesti heikentää koko yrityksen tulosta? En ole ennen Tiimiakatemiaa edes tajunnut, että valta-asemaan perustuva johtaminen ei todellakaan ole se vaihtoehdoista parhain. Heiltä monelta puuttuu kyky nostattaa ryhmän motivaatiota, antaa ja ottaa palautetta vastaan, tietynlainen tsemppaava asenne, luottamus omia tiimiläisiä kohtaan, sekä keskustelutaidot.

 

Tämä essee selvensi minulle valmentajan ja perinteisen johtajan eroa. Sain myös suuntaviivaa siitä, minkälainen tiimiläinen ja mahdollinen joryn jäsen haluaisin olla.

 

Jonna Pekkarinen

Osuuskunta Idealeka

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!