Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Menestys ja onnellinen elämä

Kirjoitettu 08.06.16
Esseen kirjoittaja: Camilla Heikkilä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Menestys ja onnellinen elämä
Kirjan kirjoittaja: Brian Tracy
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viimeinen puoli vuotta enää akatemiaa edessä. Jotenkin helpottavaa, mutta jotenkin niin pelottavaa. Viimeinenkin puoli vuotta tulee taatusti menemään nopeasti viimeisten pakollisten kurssien, opinnäytetyön, 24H-synnytyksen ja mymmireissun/-rahojen parissa. Siinähän se koko syksyn suunnitelma oikeastaan onkin. Ja se on ohikin ennen kuin huomaankaan. Taas sitä valmistutaan yhdestä koulusta, ja pitäisi miettiä että mitä seuraavaksi.

Melkein koko kolmen vuoden ajan minulle on sieltä sun täältä suositeltu Brian Tracyn teosta Menestys ja onnellinen elämä, ja nyt sen sitten otin lukuun. Mutta huhhuh, omaan makuun kyllä aivan liikaa oli tungettu asiaa yhteen teokseen. Ei meinannut ajatus pysyä koossa ollenkaan kun tuota lueskeli.

 

Noh totta kai tässäkin kirjassa, kuten monessa muussakin eniten toitotetaan tavoitteita. Tavoitteet ovat kaikki kaikessa. Ilman tavoitteita ei voi menestyä. Ilman tavoitteita elämällä ei ole suuntaa. Pakko, pakko ja pakko olla tavoitteita että voi onnistua. Suoraan sanottuna itselläni alkaa pursuamaan tavoitteet korvista ulos. Ymmärrän kyllä täysin, mitä sillä haetaan ja tarkoitetaan, mutta oikeasti… Itselläni on jotenkin niin ristiriitaiset tunteet siitä, että elämässä täytyy jatkuvasti olla tavoitteita ja jatkuvasti pitäisi tavoitella jotakin. Kun teen projektia, markkinointia yms. niin niissä minusta on hyväkin ajatella tavoitteita ja miettiä, mitä milläkin teolla haluaa tavoittaa ja saavuttaa. Silloin sille tekemiselle tulee merkitys, ja onnistumiset huomaa helpommin. Mutta ylipäätään elämän suhteen ajatukseni tästä ovat hyvin ristiriidassa. Toisaalta ajattelen, että tavoitteet ovat jees ja hyvä, mutta toinen puoli ajattelee, että elä hetkessä, nauti tästä päivästä, lopeta onnellisuuden ja paremman elämän tavoittelu. Tietysti itsellänikin on vähän väliä omanlaisia tavoitteita omalle tekemiselle, elämälle, harrastuksille jne. ja haaveilen tulevaisuudesta. Mutta tarkkojen suunnitelmien laatiminen siitä, kuinka elämäni olisi mahdollisimman onnellista, ja kuinka saavutan tämän ihanan haavetulevaisuuteni, on vaan lähinnä ärsyttävää ajanhukkaa. Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta maalailla yksityiskohtaisesti ihanne elämääni, tai pohtia, että mitä pitää tavoitella että voisin olla onnellisempi.
Tavoitteet on oikeasti hyvä juttu, mutta varsinkin akatemian aikana koko sanasta on tullut itselleni yksi kirosana, kun sitä yritetään tunkea ja työntää joka väliin. Vaikka niiden miettiminen välillä olisikin hyödyllistä, niin itselleni on tullut tällä hetkellä niin kova kapina koko sanaa kohtaan, että pelkästään sanan kuuleminen poksauttaa muutaman verisuonen ohimolla.

Yksi kirjan harjoituksista oli muodostaa mielikuva siitä, kuinka olisin mahdollisimman onnellinen – yksityiskohtainen suunnitelma ihanne-elämästäni. No kyllähän ihmisellä aina on ajatuksia siitä, mitkä asiat tekisivät vielä onnellisemmaksi, ja kyllähän niitä minultakin löytyi. Jännä huomata, että minussakin on kaksi puolta. Toinen puoli janoaa vain vapautta, ja erilaisia avustushommia ulkomailla, joka olisi täysi unelma ja tekisi varmasti minut onnelliseksi. Sitten hyppää järki peliin, että no eihän se onnistu millään mikäli haluaa myös sen vakaan elämän, lapset, hyvän työn jolla elättää perheen jne. Se on totta, mitä monet sanovat, että unelmointi ja haaveilu ei oikeasti ole niin helppoa. Sitä pitäisi harjoitella. Ja minun pitäisi myös saada karistettua TAVOITE-mörkö pois hartioiltani.

 

Akatemia aikana olen ollut aika kova stressaamaan. Siinäkin mielessä akatemia on ollut itselleni todellinen kasvun paikka, sillä kolmen vuoden aikana on pitänyt yhtäkkiä osata hallita vaikka minkälaisia tunteita. Ja varsinkin alkuaikoina tuntuu, että olin jatkuvasti epämukavuusalueellani, joka sai minut älyttömän stressin ja ahdistuksen partaalle. Tämän takia luku 8 kiinnittikin suurilta osin huomioni.

 

MIELENRAUHA – ylin päämäärä
Onnesi ja menestyksesi riippuvat olennaisesti siitä, kuinka hyvin kykenet käsittelemään elämäsi jokapäiväisiä stressinaiheita.”

Stressihän ei siis aina ole huono asia, on myös hyvää stressiä. Myönteinen stressi antaa usein lisää puhtia ja tarmokkuutta tekemiseen, kun taas kielteinen stressi väsyttää, ärsyttää ja saa tuntemaan, että hukkuu töihin. Valitettavasti tunnistan tuon jälkimmäisen itsestäni ehkä liiankin usein. Brian Tracyn mukaan stressistä voi kuitenkin oppia pois. Kaikki stressireaktiot opitaan kokemusten ja ehdollistamisen myötä. Minäkin olen ehkä liiaksi oppinut reagoimaan tietynlaisiin tilanteisiin aina stressaantumalla, mutta näihinkin voi oppia reagoimaan myönteisemmin ja rakentavammin.

Se on totta, mitä kirjassakin sanottiin, että yleensä suurinta mielenrauhaa ja tyydytystä kokee niillä alueilla, joilla kokee hallitsevansa tapahtumia tai on kykenevä vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu. Ne alueet taas, jotka eivät tunnu olevan hallinnassa lisäävät stressiä. Tracyn mukaan tietoisen hallinnan menetelmä on kaikista tehokkain. Eli reaktion tunnistaminen ja päättäminen kuinka siihen reagoi.  Esimerkkiharjoituksena hän antaa seuraavanlaisen:

”Tutkaile elämääsi ja nimeä yksi alue, jolla koet stressiä tai ahdistusta. Kirjoita selkeä kuvaus stressaavasta tilanteesta. Laadi sitten luettelo kaikista niistä asioista, joita voit tehdä heti lieventääksesi tätä tilannetta. Ajattele asioiden kohtaamista sellaisina kuin ne ovat ja joidenkin myönteisten toimenpiteiden tekemistä. Ole aktiivinen äläkä passiivinen”

Tiedän ja olen huomannutkin, että oikeastikin kaikki lähtee omasta päästä liikenteeseen. Se on ihan totta, että sitä pystyy säätelemään, kuinka reagoi tilanteisiin, ja antaako negatiivisille tunteille liikaa valtaa vai korvaako ne positiivisilla ajatuksilla. Välillä minulla on ikään kuin sellaisia kausia, että ihan tiedostetusti päätän, että en jaksa enkä halua stressata asioista ja päätän suhtautua kaikkeen rauhallisesti. Mutta sitten taas välillä stressireaktiot ajavat minut totaaliseen väsymykseen, ärtyneisyyteen ja alakuloisuuteen.

Brian Tracy luettelee seitsemän pääsyytä, joista lähes poikkeuksetta joku on aina stressin aiheuttaja. Kun oppii tunnistamaan näitä stressin aiheuttavia tekijöitä ja käsittelemään niitä, niin sen jälkeen pystyy suhtautumaan myönteisemmin ja iloisemmin kaikkeen mitä tekee.

 

  1. Huolet kuluttavat sinut loppuun
    -Ihmiset murehtivat 40% asioita, jotka eivät koskaan toteudu, 30% menneitä tapahtumia, 12% turhia terveyshuolia, 10% mitättömiä pikkumurheita, 4% asioita, joille ei ole mitään tehtävissä ja 4% oikeasti sellaisia asioita, joihin oikeasti voi vaikuttaa.
    Tunnistan tästä itseni täysin… Murehdin ja mietin aivan älyttömän paljon sellaisia asioita, joihin en ainakaan juuri sillä hetkellä voi vaikuttaa millään tavalla. Tätä kun oppisin kitkemään itseltäni pois, ja suunnata ajatukset muualle, niin stressitaso laskisi huomattavasti.

 

Ratkaisut:

–> Elä päivä kerrallaan

-”Yksi parhaista tavoista lopettaa huolehtiminen on elää päivä kerrallaan. Suuri osa stressistä johtuu siitä, että kannetaan huolta tulevista tapahtumista.” No näinpä juuri. Tätä yritän itsekin noudattaa, mutta tuntuu, että enemmänkin paine tähän tulee ulkopuolelta.

 

–> Murheenmurskain

-Nelivaiheinen prosessi, joka auttaa poistamaan huolia tehokkaasti;

1.Kuvaile ensin murhetilanteesi kirjallisesti.

  1. Kuvaile pahin mahdollinen asia, joka sinulle tuon tilanteen tuloksena saattaisi tapahtua
  2. Päätä hyväksyä se, se saa tapahtua.
  3. Ala samantien tekemään työtä sen hyväksi, että pahin mahdollinen tapahtuma ei tapahdu äärimuodossaan, vaan lievempänä.

 

  1. Mielekkyys ja tarkoitus
    -Elämästä puuttuu mielekkyys ja tarkoitus. Työelämässä stressiä aiheuttaa ajanhallinta. Yksi keino on listata itselleen kymmenen asiaa, jotka haluaa saavuttaa seuraavan vuoden aikana. Tämä innostaa ja luo merkitystä tekemiselle.

 

  1. Keskeneräisyys
    -Keskeneräiseksi jäänyt työ tai tehtävä. Tämän tunnistan itsestäni myös erittäin monessa tilanteessa. Haluan tehdä työt hyvin loppuun ja aikataulussa, mutta silloin kun en jostain syystä pysty tekemään niin, se aiheuttaa minulle valtavaa stressiä. Sama pätee siinä, jos huomaan jonkun muun aloittavan jotakin jonka tiedän olevan tärkeää, ja se jää kesken. Pyrin aina hoitamaan kaiken kerralla loppuun, niin ne ei jää kaivertamaan mieltä, mutta silti tämä on sellainen seikka joka itseasiassa on aika usein stressiä aiheuttava tekijä.

    Hiertämään jäänyt ihmissuhde on myös yksi keskeneräisyyden muunnelmia. Stressiä aiheuttaa ihmissuhde, joka on kenties ohi, mutta siihen jää syystä tai toisesta roikkumaan. Suhde, jossa jotakin on jäänyt keskeneräiseksi, ja se kaivertaa mieltä. Tästä tunnistan myös itseni. Minulle ihmissuhteet ovat tärkeitä, joten pienetkin asiat saattavat saada mieleni ja ajatukseni täysin sekaisin.

 

  1. Epäonnistumisen pelko
    -Tähän liittyy vahvasti osaamattomuuden tunne. Se voi tuhota kunnianhimon ja päättäväisyyden. Yksinkertainen tapa kuitenkin yrittää voittaa nämä pelot, on toistaa itselleen ”minä pystyn siihen!” sen jälkeen tee se asia mitä pelkäät. Kohtaa pelko.

 

  1. Hylätyksi tulemisen pelko
    -Liika huolehtiminen toisten hyväksynnästä.

 

  1. Tosiasioiden kohtaaminen
    -Tämä saattaa aiheuttaa valtavaa stressiä tilanteissa, joissa elämässä on jokin alue, joka ei suju hyvin. Asia kielletään, ja teeskennellään että kaikki on hyvin. Itse tunnistan syyllistyväni myös tähän melko useasti. En kovin usein näytä ulospäin, mikäli minulla menee jokin asia huonosti, tai jokin vaivaa mieltäni. Yritän vain olla mahdollisimman normaali. Tämä on oikeastaan yksi voimakkaimmista oireilevista stressitekijöistä. Kun tällaiset asiat aiheuttavat minulle stressiä en saa nukuttua, olen alakuloinen ja ärtynyt jatkuvasti. Tunnistan itseasiassa montakin mennyttä tapausta, jolloin juuri tämä on ollut stressitekijänä, ja vaikuttanut minuun suht voimakkaasti.

 

  1. Onnen tuhooja
    -Viha.

 

Ennen näitä seitsemää stressitekijää, kerroin Tracyn harjoituksesta, kuinka stressiin pystyy itse vaikuttaman myönteisesti. Koska olen erittäin ahkera ihminen stressaamaan, aion ottaa tämän työkalun itselleni käyttöön jatkossa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!