Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miksi pitää budjetoida

Kirjoitettu 17.08.16
Esseen kirjoittaja: Roosa Pihlajamäki
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johdon laskentatoimi
Kirjan kirjoittaja: Kari Neilimo & Erkki Uusi-rauva
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olen ollut aina melko huono raha-asioissa ja matemaattisloogisessa ajattelussa. Mainittakoon, että vastasin 1 kysymykseen kymmenestä liiketalouden pääsykokeissa kaksi  vuotta sitten. Se meni väärin.

Olin kuitenkin nyt aikeissa tehdä tapahtumaa, jossa tiesin pyörivän suuret summat rahaa. Näin ollen näin, että tapahtuman onnistumisen kannalta budjetin luominen oli välttämätöntä, jotta pystyisimme ennakoimaan ja seuraamaan rahaliikennettä mahdollisimman tarkasti. Koska olin firmamme ainoa edustaja projektitiimissämme ja näin ollen ainoa joka voi tilimme tietoja seurata, ei tämä vastuu voinut kaatua kenelläkään muulle kuin minulle. Tämä oli myös oma henkilökohtainen haasteeni, sillä huolimatta ongelmistani matemaattis-loogisessa ajatteluss oli minulla on kuitenkin halu oppia näistä asioista koska tiedän niiden olevan elintärkeitä liiketoiminnallisen ymmärtämisen ja osaamiseni kannalta.

 Aluksi täytyi lähteä miettimään, että mitä kaikkea tarvitsimme. Tein tästä listauksen ja heittelin summia joita en tarkasti tiennyt hieman yläkanttiin. Lisäksi budjetoin ns. ”touhutonnin”, eli koska en ole aikaisemmin vastaavanlaista tehnyt niin arvelin etten varmasti ole muistanut huomioida joitakin asioita. Yllätyksiltä välttyäkseni varasin siis hieman liikkumavaraa budjettiin.

Lähdin avaamaan aihetta tarkastellen seuraavaa kysymystä: mistä eri osa-alueista myynti muodostuu ? Kuinka pysymme budjettissa, kun mitään ennakkovarallisuutta ei ole olemassa ?

Täytyi aloittaa määrittelemieni osa-alueiden hinnoittelusta: liput, myyntipaikat, juomalipukkeet, mainospaikat, muu. Näistä tietenkin ensimmäisenä tuli hinnoitella myyntipaikat. Tarkoitus oli  myydä paikat etukäteen, jotta saisimme rahaston itsellemme kuluja varten jotka täytyi jo ennen itse tapahtumaa hoitaa, sekä puskurin yllättäviä kuluja varten. Paikat hinnoiteltiin niin, että hinta on houkutteleva, mutta toisaalta tarpeeksi suuri jotta budjettiin päästään. Lippujen hinnat tuli asettaa saman kaavan mukaan kuin itse myyntipaikat, eli houkutteleva ja helposti lähestyttävä, mutta kuitenkin niin korkea, että sillä pystyttiin kattamaan tarvittava määrä kiinteitä kuluja huononkin kelin sattuessa. Budjetti toimikin siis tavallaan käänteisesti: sen avulla luotiin rahalliset tavoitteet myyntiin.

 Budjetti helpotti myöskin vastuualueiden täsmentämistä. Sen avulla oli helppo ohjeistaa, mikä kenenkin tehtävänä oli hoitaa ja mihinkä hintaan ne tulisi saada. Tämä auttoi kilpailutuksessa ja piti toiminnan tavoitteellisena. Ei otettu sitä minkä ensimmäisenä sai, vaan käytettiin aikaa siihen että tuotteet kilpailutettiin. Pidinkin sitä, että meillä ei varsinaisesti ollut yhtään rahaa aloittaessa ennemminkin etuna kuin haittava, sillä tämä johti siihen että projektiryhmämme ei mennyt sieltä mistä aita oli matalin, koska tähän ei yksinkertaisesti ollut varaa. Rahan puute motivoi tekemään töitä.

”Strategisessa johtamisessa strategian sisältö tulee myös määriteltyä siten, että yritys määrittelee strategiansa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omistajastrategia, rahoitusstrategia ja henkilöstöstrategia. Omistajastrategiassaan yrityksen omistajat määrittelevät roolinsa yrityksen johtamisessa ja johtamisen valvonnassa. Missä päätöksentekoelimessä he ovat mukana ja mitä päätöksiä he näissä elimissä tekevät? Omistajastrategian on yhdessä organisaatiostrategian kanssa luoda yritykseen sellainen johtamisjärjestelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee reaaliprosessin toimintaa ja auttaa yritystä saavuttamaan päämääränsä ja tavoitteensa. Rahoitusstrategiassaan yritys määrittelee rahoituksen kannalta keskeiset päämääränsä ja rahoitukselliset toimintalinjaukset. Henkilöstöstrategiassa taas luodaan päämäärät ja puitteet yrityksen henkilöstöhallinnalle.”

Loppujaan budjetti ei ihan pitänyt. Kävi ilmi, että esimerkiksi tuo ”touhutonni” oli ainakin nelinkertaisesti liian pieni summa yllätyskuluihin nähden. Toisaalta taas itse tapahtumaan tuli kaksinkertainen määrä enemmän asiakkaita kuin oli odotettu. Opittavaa siis vielä on, mutta tässä voi kuitenkin todeta, että oli todella tärkeää piirtää edes suuntaa antava ohjenuora. Ensi kerralla jo paljon viisaampana.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!