Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miksi tiimi?

Kirjoitettu 04.12.13
Esseen kirjoittaja: Henri Niemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tiimit ja tuloksekas yritys
Kirjan kirjoittaja: Jon R. Katzenbach, Douglas K. Smith
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Tiimin ja tiimiytymisen hyödyt

 

Tiimiakatemialla tiimihenki ja tiimiytyminen näyttelevät tärkeää osaa. Projektien toimiva läpivieminen edellyttää oikeanlaisen ryhmän luomista ja hyvää kaverijohtamista. Koska asiat hoidetaan aina ryhmänä, tiiminä, haluan hieman tuoda esille syitä miksi tiimiytyä ja ratkaisuja sen toteuttamiseksi. Ajatus tästä lähti lukiessani Jon R. Katzenbachin ja Douglas K. Smithin kirjoittamaa ”Tiimit ja tuloksekas yritys”-kirjaa. Esimerkkitapausten lisäksi kirjassa lueteltiin tiimityöskentelyn eroja verrattuna yksin työskentelyyn. Tulokset puhuvat rajusti tiimityöskentelyn puolesta.

 

Tiimit yltävät parempiin suorituksiin kuin yksi ihminen. Suurimpia syitä tähän ovat tiimissä vallitseva yhteisvastuu, jonka varjolla jokainen yksilö on tekemisistään vastuussa tiimille, mutta myös koko tiimi on vastuussa tekemisistään yksilöille jotka ovat osa sitä. Esimerkiksi projektiryhmä on vastuussa projektipäällikölle ja päinvastoin. Toimiessaan tiimityö on myös väkimäärän takia nopeampaa. Yhteiset päämäärät ja arvot tiimin sisällä luovat painetta, mutta samalla positiiviset unelmat mitä kohti pyrkiä nostavat yksilöiden intoa. Päämäärän oltava mielekäs jotta se antaa tiimille oikean suunnan ja saa jäsenet toimimaan sen saavuttamiseksi.

 

Tiimiä rakennettaessa ja ihmisiin tutustuttaessa on syytä ottaa selville jokaisen personaallisuus ja etenkin vahvuudet. Jokainen projekti vaatii aina erilaisia teknisiä ja toiminnallisia taitoja ja tiimin sisällä on syytä olla selvillä kuka hallitsee minkäkin alan parhaiten. Tässä kohtaa tiimin sisällä myös erilaisten yksilöiden merkitys korostuu mikä ei lukemani perusteella ole väärin. Haasteet niin yksilö kuin tiimin tasolla aktivoivat tiimiä toimimaan ja on hyvä huolehtia, että erilaisten yksilöiden haasteet ja tehtävät vastaavat heidän mielenkiinnon kohteitaan sekä osaamistaan. Yksilöllisyyden korostamisen ei tarvitse vaikuttaa näin ollen tiimin suorituksiin, kuten ”Tiimit ja tuloksekas yritys”-kirja antaa ymmärtää. Päin vastoin siitä voi olla hyötyä. On hyvä muistaa että jokainen tiimi tulee tarvitsemaan ongelmanratkaisu, päätöksenteko- sekä vuorovaikutustaitoja ja myös näille osa-alueille on hyvä valita henkilöt jotka uskaltavat ottaa vastuuta. Sama pätee pienempiin projektiryhmiin. Oikeiden valintojen merkitys korostuu tulevaisuudessa.

 

 

 

Oma tiimini

 

Aloittelevana tiimiyrittäjänä ja tiimityöskentelijänä minua kiinnostaa myös, kuinka oma tiimimme tulee kehittymään. On lueteltu, että tiimiytymisessä on seuraavanlaisia vaiheita: työryhmä, valetiimi, potentiaalinen tiimi (tehokkuudessaan samalla tasolla työryhmän kanssa), todellinen tiimi ja viimeisenä huipputiimi. Tällä hetkellä koen, että oma tiimimme Ideaosuuskunta Dynaamia on käynyt läpi ns. ”työryhmävaiheen”. Olemme suorittaneet pakolliset velvollisuudet kuten osuuskunnan rekisteröinnin ja kaupparekisteriin liittymisen. Tällä hetkellä kuljemme jossain valetiimin sekä potentiaalisen tiimin välillä, ehkä jo enemmän potentiaalisen tiimin puolella koska pian alamme käynnistelemään suunniteltuja projekteja. Olen kirjassa mainitun kuvauksen mukaan samaa mieltä tehokkuustasostamme: välissä oli pieni notkahdus, ”valetiimi” jonka aikana kuvittelimme kaiken olevan hyvin ja että kaikki rullaa niinkuin pitääkin. Todellisuudessa emme tehneet yhtään mitään konkreettista. Pienen turhautumisen jälkeen olemme kuitenkin alkaneet osoittaa ”potentiaaliamme” ja haalineet kasaan asiakkaita ja startanneet mm. pop-up liikkeen. Seuraava vaihe eli todellinen tiimi on tosiasia vasta, kun ensimmäiset koko tiimin projektit on saatu suoritettua. Uskon, että meneillään olevat Fredriksonin, sekä Smartumin kanssa suoritettavat projektit luovat laajuutensa takia tiimillemme yhteishenkeä ja tavoitteita, koska niitä tarvitaan projektien läpiviemiseksi.

 

Tjotta tuloksia saataisiin aikaan, se edellyttää siis jokaisen tiimiläisen henkilökohtaista sitoutumista. Projektin- tai tiiminvetäjän on uskottava tiimiinsä, kerrottava avoimesti tavoitteet ja toimintamallit ja pitää ne mielekkäinä. Suurimpia esteitä tiimityöskentelyn onnistumiseksi on mainittu olevan juuri innostuksen väheneminen, avuttomuuden tunteet, tarkoituksettomuuden tunteet yksilötasolla, johdon sormella osoittelu yms. Nämä ovat asioita jotka ovat ratkaistavissa yhteisten pelisääntöjen, sekä liidereiden positiivisuuden kautta. Koska oman tiimin kanssa elämme tietynlaista ”murrosvaihetta” jossa siirrytään jaarittelusta tekoihin, on tärkeä aloittaa asiat heti hyvällä mielellä. Yhteisiin tavoitteisiin päästään jokaisen henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja muiden tsemppaamisen kautta. On hyvä myös muistaa, että muiden tekeminen vaikuttaa omaan toimintaani, sekä oma toimintani muiden tekemiseen. Tästä syystä tiimityöskentely on mielestäni tehokasta, koska se luo positiivista painetta.

 

 

 

Mitä muuta opin?

 

”Tiimit ja tuloksekas yritys”-kirjasta sain myös joitain mielenkiintoisia oppeja ja faktoja. Ensinnäkin kirjan nimen perusteella voin vetää johtopäätöksen, että tiimiyritys voi olla hyvinkin tuloksekas. Aktiivinen henkilöstö yrityksessä, eli omassa tapauksessani tiimin jäsenet, ovat avain numero 1, kun tavoitellaan menestysta ja hyviä tuloksia. On hyvä myös tiedostaa oma kilpailuetunsa muihin yrityksiin tai tiimeihin nähden esimerkiksi aiemmin mainituissa yksilöiden teknisissä taidossa. Näin on helpompi puntaroida onko järkevää lähteä tarjoamaan jotain palvelua, jos joku toinen on siinä parempi tai jos itse on ainut kuka sitä osaa tuottaa.

 

Avoin kommunikointi ja tiedonhallinta yhdistettynä visiopohjaiseen johtamiseen luo positiivisen kierteen asiakkaiden ja yrityksen välille. Toiminnan on siis oltava avointa joka suuntaan mahdollisimman paljon ja usealla sektorilla. Avoimuus synnyttää luottamusta, mitä ei voi tiimin sisällä sekä asiakkaisiin liittyen olla liikaa. Visiopohjaisena johtamisena ymmäärän sen, että tiimin johtoryhmä luo aiemmin mainitsemiani mielekkäitä tavoitteita ja päämääriä jotka ovat tarpeeksi kaukana, mutta tarpeeksi kiinnostavia jotta niiden eteen tultaisiin tekemään paljon opettavaista työtä.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!