Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Minä Zlatan Ibrahimovic

Kirjoitettu 25.09.13
Esseen kirjoittaja: Anders Bertlin
Kirjapisteet: 3
Kirja: Minä Zlatan Ibrahimovic
Kirjan kirjoittaja: David Lagercrantz
Kategoriat: 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Minä Zlatan Ibrahimovic

David Lagercrantz

Ensiksi muutama ajatus kirjasta:

Mielestäni kirja oli parempi kuin odotin. Mietin ennen kuin avasin kirjaa, että mitä hyötyä tällaisesta kirjasta voi olla bisnesmaailmassa. Miten yksi jalkapalloilija voi opettaa minulle mitään bisneksestä? Heti kirjan alussa tuli selväksi, että tällä kirjalla tulee olemaan paljon annettavaa. Kirja kertoo siitä, miten poika vaikeista lähtökohdista voi isona tienata miljoonia euroja. Niin kuin hän itse sanoo: ”voit lähtee ghetosta, mutta ghetto ei lähde koskaan sinusta”.
Moni suomalainen joka syntyy ghetossa jää myös makaamaan ghettoon. Tämä kirja kuitenkin kannusti minua siihen, että vaikka olisi millainen tausta, vanhemmat epäkypsiä, niin kuin Zlatanin tapauksessa, toinen vanhemmista alkoholisti ja toinen masentunut, se ei välttämättä estä sinua toteuttamasta unelmiasi. Hän halusi jalkapalloammattilaiseksi ja hän myös toteutti sen!

Mitä hyötyä tästä kirjasta voi olla meille tiimiakatemiassa?

Tämä kirja antoi jälleen kerran uusia näkökulmia. Zlatan puhuu paljon siitä kuinka paljon töitä joutuu tekemään unelmiensa eteen. Hauska yhteensattuma oli, kun luin tätä kirjaa Espanjan rannalla ja ohi käveli rantamyyjä. Jonkin ajan kuluttua hän tuli jälleen uudestaan ja uudestaan. Silloin aloin miettiä, että joskus työn tai unelmien eteen on tehtävä paljon töitä. Joskus meillä suomalaisilla on vähän sellainen tapa että heti kun tulee työpaikalla vastoinkäyminen tai ongelma niin olemme heti valmiita nostamaan kädet ilmaan! Mieti jos tämä rantamyyjä tekisi samoin, tai Zlatan, heti kun joku viittoo rantamyyjälle että mene pois, tai niin kuin Zlatanille kävi, sanottiin että et mahdu meidän jalkapalloseuraan, niin he luovuttaisivat. He eivät todellakaan tee niin ja siitä meidän on hyvä oppia, kun joku asiakas on ilkeä tai viittoo että lähde pois, niin jatkamme eteenpäin seuraavaa asiakasta kohti. Taistelutahtoa ja suomalaista sisua on kaivettava esille! Harva meistä syntyy bisnesmieheksi, vaan kysymys on kuinka paljon olemme valmiita tekemään sen eteen. Ei Zlatankaan ollut mikään luonnonlahjakkuus mutta hän teki kovasti töitä. Itse hän sanoo näin:

”Olin vaan yksi palloa potkivista kakaroista. Mutta minulla oli jalkapallo. Huomasin sen olevan oma juttuni ja potkin palloa kaiken aikaa; pihassa, kentällä ja välitunneilla.”

Kun joku päivä keksin mikä on unelmani, niin sen eteen on tehtävä töitä. Ei Zlatan olisi Zlatan jos hän sohvalla olisi makoillut. Ulko-oven kahvasta oli otettava kiinni, ja mentävä pihalle! Siitä tykkään Tiimiakatemiassa että saa kokeilla uusia asioita, olisiko tämä minun juttuni vai joku muu. Saa harjoitella, on treenit, on ryhmäkeskustelua, vähän niin kuin jalkapallossakin. Zlatan kertoo näin:

”Harjoittelimme kikkoja kunnes ne toimivat treenikentällä, ja sitten yritimme siirtää niitä samoja juttuja pelitilanteisiin”.

Sitä nimenomaan tehdään myös tiimiakatemialla, me harjoittelemme, harjoittelemme ja harjoittelemme. Mitä varten? Tosielämää varten. Emme istu luokissa pulpetin takana lukemassa kirjoja, vaan olemme koko ajan liikkeessä. Ei uusia temppuja opi lukemalla kirjaa, katsomalla videoita vaan on rohkeasti otettava pallo mukaan ja lähdettävä pihalle. En ole koskaan kuullut elämässä niin paljon sitä ”että saat epäonnistua” kuin Tiimiakatemialla. Nyt ymmärrän sen paremmin. Mieti Zlatania kuinka monta kertaa hän on varmaan epäonnistunut tempun tekemisessä, kuinka pallo on karannut, hermot mennyt, mutta lopulta temppu on onnistunut! Sama meillä yritys tekee mestarin. Varmasti joskus tulee pallo karkaamaan vielä ja hermot menevät, mutta niistä oppii.

Läpi kirjan Zlatan tuo myös hyvin esille hänen persoonansa. Miten hän välillä sai raivokohtauksia ja miten hän oli aina sanavalmis ihminen. Ja persoonia tarvitaan! Hän kysyy hienosti kirjassaan että kuinka monesta tavallisesta ruotsalaisesta on kirjaa kirjoitettu? Hieno lause mikä minulle tulee aina jäämään mieleen on tämä:

”Olin aivan erilainen kuin ne pallo on pyöreä -latteuksia viljelevät tyypit”

Hienosti ilmaistu! Ole bisnesasioissa oma itsesi. Kuka muu voit olla kuin oma itsesi? Pitemmän päälle on raskasta näytellä ja siinä lopulta vain sinä itse häviät! Kaikki eivät kumminkaan tule sinusta tykkäämään, mutta kun olet oma itsesi niin jotka sinusta pitävät tulevat varmasti tekemään jatkossakin sinun kanssasi yhteistyötä. Jäät mieleen!

Muista myös koko ajan kehittää itseäsi. Joka tapahtuman ja projektin jälkeen on aika yhteenvetoon. Katsotaan millä kysymyksillä Zlatan kehittää itseään:

-Mitä voin oppia muilta ihmisiltä ympäriltäni?

-Olisiko jossain pitänyt tehdä toisin?

-Mitä puolta voin kehittää itsessäni?

-Ajattelen joka hetki epäonnistumisia ja onnistumisiani ja mietin mitä voin tehdä paremmin?

Nämähän ovat suoraan kuin meidän treeneistämme! Jos miljoonia tienaava jalkapalloilija kysyy näitä kysymyksiä niin suuremmalla syyllä meidänkin pitäisi. Tämän avulla kehitys menee koko ajan eteenpäin.

Yllättävää oli ruotsalaisessa kirjassa myös se että suomalaisesta jalkapalloilijasta puhuttiin hyvää, meidän Jari Litmasesta! Hänestä voidaan oppia myös jotain. Jalkapallo on joukkuepeli niin kuin myös tiimin pyörittäminen on joukkuepeli. Kaikkihan me haluamme onnistua, mutta millä keinoilla. Zlatan kertoo Jari Litmasesta näin:

”Pidin todella paljon siitä kaverista. Litmasella oli alusta saakka kannustava vaikutus minuun. Monet Ajaxin pelaajista olivat itsekkäitä, niiden ainoa tavoite oli tulla myydyksi suurempaan seuraan. Mutta Litmanen oli todellinen joukkuepelaaja, joka teki aina oikeita asioita.”

Millainen joukkuepelaaja itse olen? Olenko itsekäs? Onko se aina minä, minä, minä eikä kukaan muu? Hyvä välillä miettiä tätä, kun tuntuu että bisnesmaailmassa välillä näitä Litmasen-arvoja unohdetaan. Siihen asti ollaan kavereita kun toisesta on hyötyä. Ei raha ratkaise kaikkea, niin kuin myös Zlatan toteaa moneen kertaan, vaan ihmiset meidän elämässä. Voinko minä auttaa toista tiimiyrittäjää? Millaisen syötön annan toiselle tiimijäsenelle? Palaan takaisin aikaan kuin aloitin IKH:lla niin johtajalla oli aina tapana välillä kysyä että millaisen syötön annoit toiselle työkaverille? Pääsikö hän loistamaan, vai oliko se niin hankala että hänen oli otettava lokaa niskaan asiakkaalta? Ei riitä se että hoidamme omat asiamme hyvin, vaan pitää myös pystyä katsomaan että koko tiimillä menee hyvin!

Meillä ihmisillä on väillä jännä taipumus: jos teemme paljon asioita hyvin, meille iskee vauhtisokeus. Emme enää nauti siitä. Emme muista pysähtyä ja miettiä. Kirjassa se tulee hyvin esille. Zlatan tekee maaleja liukuhihnalla, niin omassa seurajoukkueessa kuin maajoukkueessa. Mutta yksi tilanne pysäytti hänet:

”Pelattiin Em-kisoja, olin tehnyt akrobaattisen maalin viisi minuuttia ennen loppua. Syöksyin nurmikolle ja kaikki muut tekivät kasan siihen päälleni. NAUTI kuulin Henken huutavan”

Sen jälkeen Zlatan pohtii tätä aika paljon! Yksi maali muiden joukossa. Mutta silloin kun onnistuu pitää välillä pystyä nauttimaan. Mieti että minä tein tällaisen asian, minä! Muista palkita itseäsi välillä kun onnistut. Se kasvattaa itseluottamusta sekä lisää onnellisuutta ja jaksamista! Varsinkin jaksamista, koska jos emme ole koskaan tyytyväisiä itseemme joudumme koko ajan vaan tekemään enemmän ja enemmän ja se voi tehdä sen että menetämme ilomme! Palkitse myös itseäsi vapaa-ajalla. Tee asioita mistä pidät. Hae niistä uutta jaksamista. Sillä voi myös siirtää ajatuksia pois työnteosta. Zlatan teki tätä kahdella tavalla, ajamalla ympäri urheiluautolla sekä pelaamalla xboksia. Näin hän kertoo toisesta harrastuksesta:

”Teidän pitäisi nähdä kuin pelaan xboksia, olen totaalisen keskittynyt. Sormet tanssivat ohjaimella.

Sain myös kirjan välityksellä uuden käsityksen siitä mitä tarkoittaa olla oman alansa huippuammattilainen. Jos Juhani Tamminen kirjassaan Teamwork kertoi koko kesän ampuneensa 500 kiekkoa päivässä niin Zlatan kertoo pyörittäneensä palloa ympäri vuorokauden. Mietin että ovatko nämä rahansa arvoisia, ovatko miljooniensa arvoisia. Eivät varmasti ole, mutta kyllä heille pitää ehdottomasti maksaa kovaa palkkaa. He myyvät koko elämänsä tietylle asialle. Niin kuin Zlatan itse sanoo:

”En minä halunnut saada mitään ilmaiseksi. Halusin haasteita ja vastuuta. Se tunne vahvistui päivä päivältä.

Mitä itse olen valmis myymään? En todellakaan koko elämääni. Arvostan vapaa-aikaa sekä perhettä. Samalla tykkään paljon haasteista ja uusista asioista. Paljon olen myös miettinyt mikä on minun vahvuuteni. Mistä voisin tehdä leipäni? Mistä Zlatan ja Tamminen tekevät leipänsä? Jaloista, käsistä ja suusta! Ei se ole avaruustiedettä. Eivät he ole keksineet ruutia uudestaan, vaan käyttivät sitä mitä heillä oli! Olemme paljon puhuneet tiimin kanssa siitä mitä meillä on annettavaa. Meillä on kaksi kättä, kaksi jalkaa sekä pää ja suu. Siitä kaikki lähtee! Sen myös hyvin huomasi kun lähdimme ”asiakkaisiin”. Rohkeasti kysyttiin että millaisia tarpeita heillä oli. Tuli vastaukseksi niin inventointia, synnytyksiä, kuin vaikka ja mitä! Kun uskaltaa rohkeasti lähestyä niin melkein jokaisella oli tarpeita mihin meillä riittää rahkeita. Aika harva kuitenkaan loppupeleissä on keksinyt ruutia vaan tekee perustyötä, josta se leipä sitten tulee.

Olen huomannut näiden muutamien viikkojen aikana että sitä enemmän kuin annat itsestäsi sitä enemmän saat takaisin. Ja kun kokeilee kaikkea niin joskus on myös erittäin hauskaa. Niin pitääkin olla! Hauskaa on myös isossa maailmassa, tässä teille vaan yksi esimerkki:

”Minulla oli sopimus Niken kanssa. Ja hauskaa se on enimmäkseen ollutkin. Teimme hauskoja mainosvideoita. Pomputtelen purukumilla ja potkaisen sen lopulta ilmaan ja nappaan sen suullani kiinni.”

Eli saa heittäytyä, saa olla oma itsensä. Siitä jopa maksetaan!

Ammattitaidon merkitys todella korostui tässä kirjassa. Ei pelkästään jalkapalloilijana vaan myös valmentaja sekä taustatyöläisenä. Asiat ei vaan tapahdu kentällä, vaan kaikki on suunniteltu etukäteen. Ihan pieniä yksityiskohtia myöten, tässä esimerkki:

”Jokainen pienikin yksityskohta oli selvitetty kolmosveskarin kengännumeroa myöten. Kaikki tieto oli kaivettu. Siitä jäi heti vakuuttunut olo.”

Sama pätee bisneksessä. Ei mennä vaan tekemään keikkaa. Ei tehdä vaan vasemmalla kädellä. Istutaan alas, ja mietitään. Mitä tehdään ja miten? Mikä voisi mennä pieleen? Hyvä suunnitelma on puoliksi tehty! Sitä enemmän kun ottaa etukäteen selvää, sen parempi on luultavasti lopputulos. Silloin kaikilla on varmempi olo, on helpompi mennä ”kentälle”. Tässä vaiheessa olen jo huomannut että jos on monta kokkia niin tulee parempaa soppaa. Vaihtoehtoisia tapoja on tuhansia. Ei se minun tapani välttämättä olekaan se paras. Sen vuoksi ei kannata koskaan painaa persoonia alas. Kuuntele ja opi!

Jalkapallossa sekä bisneksissä on hyviä ja huonoja hetkiä. Ei Zlataninkaan elämä ollut yhtä ruusulla tanssimista, päin vastoin. Itse hän sanoo näin:

”Unelmat voivat muuttua myös taakaksi ja tuhota ihmisen. Se oli totta. Tajusin sen saman tien. Unelmani olivat sekä täyttyneet että menneet murskaksi.”

Lopuksi:

Erittäin hieno kirja kyseessä! Itse olen pelannut jalkapalloa kymmenen vuotta joten urheilu todellakin kiinnostaa. En olisi uskonut että urheilu ja bisnes ovat näin lähellä toisiaan. Uskon että tästä kirjasta oli minulle hyötyä jatkoa ajatellen. Ei kannata murehtia liikaa, mutta samalla kehittää itseään uusilla ajatuksilla! Olen pitkään halunnut lukea tämän kirjan ja nyt uskokaa tai älkää niin se on tehty! Oli joka tunnin arvoinen kirja!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!