Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Mindset – menestymisen psykologia

Kirjoitettu 13.12.21
Esseen kirjoittaja: Jutta Järvinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Mindset
Kirjan kirjoittaja: Carol S. Dweck
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Mindset, menestymisen psykologia

 

Olen saanut monesti kirjavinkkinä Carol S. Dweckin kirjan Mindset, menestymisen psykologia, joten päätin että nyt olisi jo korkein aika lukea se. Kirjasta mitään tietämättä, pelkästään kirjan nimikin jo houkutteli minua lukemaan. Olen täysin samaa mieltä, oma asenne on tärkeintä, mikäli haluaa menestyä. Vaikka sinulla olisikin kaikki valmiudet menestyä, muttet omista tietynlaista mindsettiä, et välttämättä onnistu. Myöskin, jos sinulla on hyvä mindset ja olet valmis tekemään töitä menestymisen eteen, voi suurimmatkin unelmasi käydä toteen. Kirjan mukaan siis jokainen ihminen voi menestyä missä vain, pelkästään asenne ratkaisee.

Vaikka teoria jakaa ihmiset raa’asti kahteen lokeroon, ei todellisuudessa se ole aivan niin yksinkertaista. Voisin kuvitella, että moni ihminen voi lukeutua kumpaankin asenneryhmään ja asenteet voivat olla myös lomittain. Myöskin, jos syntyessään olet selkeästi fixed mindsetin eli muuttumattomuuden asenteen omaava henkilö, voit tietoisesti kehittää itseäsi kasvun asenteen suuntaan. Tärkeintä on mielestäni tiedostaa, millainen ihminen olet, miten opit ja millainen asenteesi on kasvua kohtaan. Kirja antaa juuri tuohon hyvät eväät, jotta ymmärrät mistä jyrkätkin asenteet saavat alkunsa ja kuinka niitä voi muokata. Se auttaa ymmärtämään, että aina löytyy myös joku toinenkin tapa toimia tilanteessa!  

 

Kirjan mukaan asenne eli näkemysjärjestelmä jaetaan kahteen luokkaan, fixed mindset (muuttumattomuuden asenne) ja growth mindset (kasvun asenne).  

 

Fixed mindset eli muuttumattomuuden asenne: Tämän asenteen omistava henkilö on ”seppä jo syntyessään”! Henkilö, jolla on muuttumattomuuden asenne, osaa tietyt taidot ja omaa tietyt ominaisuudet jo syntyessään. Esimerkiksi lapsi syntyy älykkäänä, eikä älykkyyttä pysty kasvattamaan. Stereotyyppisesti muuttumattomuuden asenteen omaavat ihmiset pyrkivät olemaan täydellisiä suorituksissaan. He eivät silti välttämättä koe tarvetta tehdä töitä onnistumisen eteen, vaan luottavat siihen, että he ovat tarpeeksi lahjakkaita. Tämä voikin olla juuri se syy miksi muuttumattomuuden asenteella ei välttämättä pääse pitkälle. Pelkästään lahjakkuus ei usein riitä, vaan yhtälön toinen palanen on sinnikäs yrittäminen. Tämän asenteen omaavat ihmiset voivat olla epävarmoja uusissa koitoksissa ja pysyvät mielellään omalla osaamisalueellaan, joka ei vaadi ponnisteluja.

Huomasin samaistuvani tähän kohtaan joltain osin. En siihen, että uskoin olevani syntyessäni täydellisen lahjakas jollain aihealueella. Päinvastoin, uskoin etten ollut hyvä, koska en vain ollut syntynyt osaamaan jotain tiettyä taitoa. Matematiikka on aina ollut vaikeaa minulle. Ehkä olen jopa tuudittautunut ajatukseen siitä, että minä nyt vain olen huono matikassa, eikä sille mitään voi. Vaikka todellisuudessa käytin sitä luultavasti tekosyynä, enkä harjoitellut tarpeeksi. Nyt hieman vanhempana ymmärrän, etteivät matematiikan taitoni olleet siitä kiinni, millaisena henkilönä synnyin, vain pelkästään omasta panoksestani. Kääntöpuolella, englanti on aina ollut minulle helppoa ja suoriuduin koulussa englannissa aina parhaiten. Ajattelin olevani synnynnäisesti hyvä kielissä, vaikka varmasti suurimman vaikutuksen teki ulkomaanmatkat ja lukuisat englanninkieliset ohjelmat ja leffat. Joten luonnollisesti opin englantia kuunnellessani ja käyttäessäni sitä paljon. Myös lapsuuteni harrastukset loppuivat melkeinpä aina siihen, että kyllästyin yrittämään, koska en osannut kaikkea heti ensimmäisellä kerralla. Baletissa kävin kerran, tanssitunneilla pari kertaa, pisimpään olenkin harrastanut ratsastusta noin 4 vuoden ajan. Mutta intoni lopahti siihenkin, sillä en tuntenut kehittyväni tarpeeksi. En pidä tästä piirteestä itsessäni, koska kaikki ei ole aina helppoa ja kivaa. En voi olettaa, että työelämässä kaikki menisi aina putkeen, mutta työ on silti tehtävä. Olen myös huomannut, että jos odottaa täydellistä hetkeä ja fiilistä tehdäkseen jotain, ei saa koskaan mitään aikaiseksi. Epämukavuuden ja tylsyyden sietokyky on tärkeää varsinkin silloin, kun tuntuu ettei mikään etene ja tämä ollut jo vuosia kehityskohtani!  

 

Growth mindset eli kasvun asenne: Tämän asenteen omistava henkilö voi oppia uusia taitoja ja kehittyä ihmisenä rajattomasti. Epäonnistumiset koetaan kehityksen kannalta hyvänä asiana, eikä niitä pelätä. Haasteet koetaan mielekkäänä ja ne otetaan hyvin vastaan. Tämä henkilö haluaa oppia uutta ja kehittyä ihmisenä. Teorian mukaan synnynnäisillä ”lahjoilla” on loppujen lopuksi hyvin vähän tekemistä sen kanssa, missä voit olla hyvä.

Haluaisin ainakin uskoa, että omaan nykyisin kasvun asenteen. Tiimiakatemia on opettanut minulle, että jos jotain ei osaa niin sen voi ja se kannattaa opetella! Ystäväni sanoi minulle lukion jatko-opintopäivänä sopivani opiskelemaan bisnestä, myyntiä ja markkinointia ja vielä silloin koin, etten osaisi enkä sopisi siihen hommaan. Siitä hetkestä on nyt noin 5 vuotta ja tuntuu että olen päästänyt irti turhasta pelosta ja epävarmuudesta! Jos eteeni tulee uusia haasteita, voi se vähän jännittää, mutta olen myös valmis yrittämään ja oppimaan uutta. Edessämme on enää vuosi Tiimiakatemialla, ja olemme tiimini kanssa miettineet, miten voisimme hyödyntää jäljellä olevan ajan parhaiten. Olen oppinut mm. markkinoinnista, myynnistä ja verkkokaupoista, mutta mitä kaikkea muutakin voisimme vielä kokeilla. Ensimmäisenä mieleeni tuleekin tapahtumat! Taisin jo opintojeni alussa hehkuttaa eniten tapahtumanjärjestämistä, mutta en ole siihen vieläkään ryhtynyt. Odotan innolla uusia haasteita ja oppeja, joita viimeinen vuoteni tuo mukanaan, ja yritän ottaa tästä kaiken irti. Täällä sitä kuitenkin voi kokeilla uusia juttuja aivan eri tavalla, kuin Tiimiakatemian ulkopuolella.

 

En usko, että toiset ihmiset olevat synnynnäisesti lahjakkaita ja toiset eivät. On silti epärealistista ajatella, että jokainen ihminen olisi samalla lähtöviivalla. Lahjakkaat luultavimmin vain ovat saaneet erilaiset valmiudet kotoa, he ovat käyttäneet tunteja kehittyäkseen, ja heiltä löytyy hyvä mindsetti. Jos ala-asteen jääkiekkopelissä yksi lapsi loistaa taidoillaan ja muut vasta kokeilevat luistelemista, tulee helposti ajateltua, että hän on lahjakas jääkiekossa. Tosiasiassa tämä lapsi on voinut kasvaa himo jääkiekkoharrastajien parissa, luistellut vuosia ja saanut tarvittavat välineet harrastukseensa. Hän on silti aloittanut jostain ja kehittynyt lajissa, ennen kuin valtaosa saman ikäluokan lapsista on edes kokeillut luistimia jalkaan. Jostain on aloitettava, eikä pidä menettää motivaatiota, vaikka olisikin taitamattomampi kuin muut. Kärsivällisellä ja johdonmukaisella tekemisellä sekä hyvällä mindsetillä kaikki on mahdollista!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!