Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Minustako fasilitaattori?

Kirjoitettu 12.11.13
Esseen kirjoittaja: Samuel Saukkonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Fasilitointi luo uutta
Kirjan kirjoittaja: Piritta Kantojärvi
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 5. Valmentaminen, 5.1. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Intro
Olen aloittanut Tiimiakatemialla ensimmäisen koulutusohjelman, Junior Team Couhin. Haluankin kehittyä tulevaisuudessa valmentavaksi johtajaksi. Ensimmäiseksi valmennuskirjaksi kouraan tarttui Piritta kantojärven kirjoittama Fasilitointi luo uutta.

Kirjassa itsessään on paljon käytännön vinkkejä työpajojen vetämiseen, missä ryhmän tulisi löytää ratkaisuja yhdessä. Eli omalla kohdalla nämä tarkoittavat treenejä, projektipalavereja ja synnytyksiä.

Mitä se Fasilitointi sitte on?
Se tulee latinan sanasta facil, joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnilla tarkoitetaankin ryhmäprosessien helpottamista. Fasilitoinnin ydin on löytää oikea työskentelytapa, jotta ryhmä pystyy toimimaan rakentavasti.

Miten Fasilitointia voi sitten oppia?
Kirjailijan mukaan sitä ei voi oppia lukemalla vaan tekemällä. Pelkästään tekemällä saattavat monet yksityiskohdat puolestaan unohtua. Kirjan tarkoituskin on toimia käsikirjana fasilitaattorille. Käsikirjana tarkoitan runsasta valikoimaa ideointi työkaluja, mitä kirja sisältää.

Energiatasot.
Kirjan yhtenä välitehtävänä oli miettiä asioita, joilla voi energisoida itseä. Välillä on oikeasti vaikea päästä takaisin positiiviseksi, jos on päästänyt itsensä siihen tilaan, ettei energiaa vain ole. Varsinkaan positiivista.
Ensimmäisen JTC kerran jälkeen kotiläksyksi tuli reflektion teko. Siinä itse asiassa kirjoitin samasta aiheesta. Suoraan lainaten:

”Minun on välillä vaikea innostuttaa itseäni, jos satun olemaan huonolla tuulella tai mikään ei kiinnosta. Haluan miettiä ratkaisua siihen. Lisäksi minun on vaikea innostua aidosti asioista, joista en ole kiinnostunut. Tämä näkyy omassa treenikäyttäytymisessä ja suhtautumisesta muiden ideoihin. Haluan löytää tavan, jolla saan itseni innostettua. Vasta sitten voin innostuttaa muita.”


Oikeastaan olin jo ruvennut kirjaamaan asioita, mitkä antavat tai vievät energiaa jo ennen kirjan lukua. Esimerkiksi vääränlaiset ihmiset ympärillä ovat kauheita energiasyöppöjä ja heitä kannattaa välttää.
Olenkin nyt entistä enemmän pyrkinyt tekemään asioita, jotka antavat energiaa ja nimenomaan välttelemään energiasyöppöjä. Kyllä se näkyy sitten tekemisessäkin ja positiivisessa meiningissä.

Miten saada parempaa laatua synnytyksiin?
Vielä ei ole coachaamis kokemusta, mutta voin peilata kirjaa jo menneisiin synnytyksiin (ideointiin). Koska niistä huomaa, ettei meidän tiimiyrityksessämme ole tarpeeksi coachaamiskokemusta. Sen verran olan tiimiä tarkkaillut, että meille ei ole vaikeuksia ideoinnin alkuvaiheessa. Vaikeinta on ideoiden kiteyttäminen, parhaan idean valinta ja sen käytäntöön vieminen. Monesti ideointivaiheessa kaikki ovat ihan innoissaan, mutta siinä vaiheessa kun idea alkaa olla siinä tasolla, että pitäisi oikeasti tehdäkin jotain, alkaa ilmapiiri muuttua negatiivisen sävyiseksi. Sitten tuleekin lista syitä, miksi ei toteutettaisi jotain juttua. Haluankin päästä omassa ja oman tiimin tekemisessä näistä tekosyistä pois. En oikeasti halua tulevaisuudessa vain myydä muiden tuotteita, vaan itse kehitellä jotain. Viedä omat ideat käytäntöön!
Jotta ne omat ideat sitten pystyisi ideointimenetelmillä viemään käytäntöön, kirjailijan mukaan ideoinnissa on kolme vaihetta, joita hän kutsuu: sytyttämiseksi, sammuttamiseksi ja savun hallinnaksi.

Mitä se sytyttäminen on sitten omien ideointien kohdalla?
Aivan sama oliko kyseessä uusi projekti, synnytys, ideointipaja tai vaikkapa lomamatka. Kaikkia näitä yhdistää sama tekijä. Alkuinnostus. Se on sitä sytyttämistä. Ideointi on alussa hauskaa, kun ideoita vain tulee, eikä niitä tuomita huonoiksi. Ilmassa on kannustuksen ja innostuksen ilmapiiri. Niiden alas ampuminen ei kuulu vielä tähän vaiheeseen. Tärkeintä on avoimen ilmapiirin luominen.

Sammuttaminen
Tämän jälkeen tulee sammutusvaihe. Ideoita ruvetaan arvioimaan tarkoituksenmukaisesti. Ympäristö ja resurssit otetaan tässä vaiheessa huomioon. Ideoita ruvetaan jalostamaan ja vahvistamaan, ennen kuin ne heitetään pois. Keskittyminen on siinä, mitä halutaan ja tarvitaan.

Savun hallinta
Tämä on se vaihe, mihin ilmapiiri monesti laantuu. Savun hallintavaiheessa ideoita on valtavasti ilmassa, asiat ovat epäselviä ja kaoottisia. Tilanne on epämukava, kun erilaiset näkökulmat ja ajattelutavasta törmäävät. On vaikeaa löytää yhteisymmärrystä.

Elävä esimerkki tuli Rakettipäivien tuotteiden ideoinnissa. Ideoimme alkuun uutta tuotetta pitkään, mutta päädyimmekin tuttuun ja turvalliseen Tour De Filmiin. Mikään uusista ideoista ei vaan tuntunut hyvälle, eikä innostusta ollut. Meiltä puuttui ideoinnin synnytyksessä selvästi fasilitaattori. Alkuun kaikki meni hyvin lapputalkoilla, mutta se ei vaan johtanut sitten mihinkään. Yhteisen turhautumisen jälkeen oli taas helppo tyytyä turvalliseen ratkaisuun.

Kirjan mukaan Fasilitaatttorin tulee suunnitella työkalujen käyttö siten, että tuli syttyy kunnolla, savua tulee riittävästi ja riittävän pitkään, että tuli sammuu sopivasti ja jäljelle jää kipinä, joka vie eteenpäin prosessin seuraavaan vaiheeseen. Helpommin sanottu kuin tehty. Täytyy ottaa seuraavassa synnytyksessä vetohaaste ja vastuu ja kuitenkin kunnolla yrittää!

Millainen on sitten ihanne fasilitaattori?
Alla näkyy lista fasilitaattorin hyvistä ominaisuuksista. Jaoin ne omalle kohdalle niihin, missä olen mielestäni ainakin kehityskelpoinen ja niihin, missä enemmän parantamisen varaa.

Jatka samaan malliin:
– Puolueeton: ei manipuloi, hyväksyy ryhmän tekemät päätökset, ei arvostele
– Aktiivinen kuuntelija, käyttää avoimia kysymyksiä
– Auttaa päätöksenteossa, selkeyttää, tekee yhteenvetoja ja kiteyttää
– Joustava: prosessit harvoin toteutuvat täsmälleen suunnitellulla tavalla. Muuttaessaan prosessia tai työskentelytapaa kommunikoi, miten se vaikuttaa lopputuloksiin.
– Käyttää ryhmämuistia ja huolehtii dokumentoinnista
– Suunnittelee prosessin, jolla päästään tavoitteisiin käytettävissä olevan ajan puitteissa

Enemmän kehitettävää:
– Läpinäkyvä: Kertoo mitä havaitsee ja mitä aikoo tehdä
– Neutraali sisällön suhteen: keskittyy prosessiin ja antaa vastuun sisällöstä osallistujille, ei kerro omia ideoitaan
– Käyttää tehokkaita ryhmätyömenetelmiä kaikkien osallistujien aktivointiin
– Saa kaikki ryhmän jäsenet keskittymään samaan asiaan samaan aikaan
– Pitää ryhmän energiatason sopivana
– Antaa selkeitä ohjeistuksia, kommunikoi välitavoitteet ja tarvittaessa perustelee, miksi mitäkin asiaa käsitellään tietyllä tavalla

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!