Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Minustako yrittäjä?

Kirjoitettu 02.11.13
Esseen kirjoittaja: Unna Ahokas
Kirjapisteet: 4
Kirja: Ollis Leppänen, Mika Mäkeläinen, Terho Puustinen
Kirjan kirjoittaja: Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin, Taivas + helvetti
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirjoitan yhteisesseen Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin (Ollis Leppänen) ja Taivas + helvetti (Mika Mäkeläinen, Terho Puustinen) kirjoista.

 

En ole ennen pohtinut kunnolla yrittäjyyttä esseissäni. Näin kolmantena vuonna aihe alkaa nostaa päätään kun päätökset omasta tulevaisuudesta lähenevät jatkuvasti.

 

Ensimmäinen kysymys kirjassa on hyvä aloitus myös tälle esseelle: mitä mielikuvia yrittäjyys minussa herättää?

 

 

Arvot

 

Arvot ovat olleet minulle aina tärkeitä ja olen aina kamppaillut niiden kanssa. teen jatkuvasti tarkistuksia omaan ajattelumaailmaani ja koitan löytää sieltä selvää käsitystä omasta arvomaailmastani. Arvot ovat siitä mielenkiintoisia, että osa niistä omaksutaan jo tavallaan äidinmaidon, eli kasvatuksen mukana, kun taas toiset me rakennamme itse omien kokemusten ja ajatusten perusteella.

 

Kun ei usko Jumalaan tai kuulu mihinkään kirkkokuntaan, omia arvoja ei voi löytää listana mistään kirjasta. Myös elämän rankin kysymys ”Mikä on elämän tarkoitus” on vailla vastausta. Tällä hetkellä elämässäni näen tärkeimpänä arvona vapauden. Oli kyse sitten fyysisestä tai henkisestä vapaudesta, en voi kuvitella mitään tärkeämpää. Vaikka ajattelemme kaikkien olevan täällä Suomessa vapaita, faktahan on että moni elää itsensä, vanhempiensa tai yhteiskunnan luomien rajoitusten mukaan. Monella ei ole halua, kykyä tai resursseja vapautua rajoituksistaan.

 

Tiimiakatemialla palaamme jatkuvasti käsitteeseen rajojen rikkomisesta ja oman epämukavuusalueen ylittämisestä. Jos jokin asia on niin syvällä epämukavuusalueella, ettet pysty sitä tekemään, et ole vapaa. Tässä vaiheessa on hyvä huomioida, että on eri asia valita olla tekemättä jotain asiaa kuin olla pystymättä tekemään sitä halusta huolimatta.

 

Moni nuori ajattelee vapauden siten, että voi tehdä mitä vaan laista tai toisista ihmisistä piittaamatta. Itsekin näin vapauden tästä vääristyneestä näkökulmasta. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan vapaudesssa on kyse siitä, että voi tehdä valintoja sen mukaan mikä on itselleen ja ympäristölleen oikein. Joskus teemme kompromissejä, mutta kun ne ovat tehtyjä omasta harkinnasta ja halusta, ei niitä voi nähdä vapaudenriistona.

 

Halusin avata ajatuksiani vapaudesta, sillä se määrittää elämääni vahvasti, ja sitä myös käsityksiäni yrittäjyydestä. Enää en ole nuori ja naiivi, vaan olen löytänyt elämäni tarkoituksen. Minun elämäni tarkoitus on olla joka päivä parempi minä. Mitä tämä tarkoittaa käytännön teoissa? Se vaikuttaa kaikkiin päätöksiini. Haluan mahdollistaa itselleni sellaiset olosuhteet, joissa kehityn jatkuvasti parempaan suuntaan. Mitä on sitten parempi? Mikä on hyvä ja mikä huono? Tämän määritän itse, ja se myös muuttuu ajan myötä. Ja on syytäkin muuttua, sillä aina pysyvä asia maailmassa on muutos. Olisi huolestuttavaa jos minulla olisi täsmälleen sama käsitys hyvyydestä nyt ja 30 vuodne päästä. Kun ihmisten tieto maailmasta kehittyy, kehittyy myös minun käsitykseni todellisuudesta.

 

Tiimimme Karkkis lausahti jotain joka jäi pyörimään päähäni: kun tekee elämän kestävää muutosta, ei pidä rankaista itseään liian rankasti epäonnistumisista. Tämä on yrittäjyydessä ehdottoman kova juttu, muualta saa niin paljon paskaa niskaansa, että on pakko itse pysyä positiivisena.

 

Miten vapaus liitty yrittäjyyteen? Minulla se näkyy siten, että haluan valita omat työskentelytapani, oma tavoitteeni ja omat kolleegani. En halua olla muiden riepoteltavissa ja elää jonkun muun unelmaa. Haluan tehdä asioita joilla on merkitystä.

 

Valinnat ovat vaikeita, mutta jos tietää omat tavoitteensa, valinnat muodostuvat itsestäänselvyyksiksi. Jos omia tavoitteita ei ole, jokainen valinta tuntuu lottoarvonnalta ja jokainen voitto tai häviö ei ansaitulta.

 

Uskon vahvasti unelmiin. Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat menettäneet omat unelmansa, eivätkä uskalla niitä enää luoda. Minä en halua koskaan olla sellainen. Siksi onkin hirveää kun huomaan välillä itsessäni kyynisiä piirteitä. Haluan ympärilleni ihmisiä, jotka vievät kyynisyyteni ja negatiivisuuteni pois, sen sijaan että ruokkisivat liekkiä. Negatiivisuus on siitäkin vaarallista, että se ruokkii itse itseään ja myös muokkaa todellisuutta. Omalla negatiivisellä suhtautumisella voi luoda negatiivisia asioita toteen.

 

Minun on jatkuvasti etsittävä asioita, jotka tuovat minulle inspiraatioita ja innostusta, sillä minussa itsessäni ei ole siihen tarpeeksi voimia. Toisaalta minun innostamiseni ei ole vaikeaa, joten myös keinot siihen ovat helppoja. Koulutusohjelmat, seminaarit, virkistyspäivät ja Taivas + helvetti-kirjan tapaiset lukemistot ovat hyviä keinoja innostaa minua.

 

Minulla on myös tapana kadottaa hauskuun asioista, joten siihenkin tarvitsen apua muualta. Elämää ei kannata ottaa liian vakavasti, silloin saa vain sydänkohtauksen ja kuolee!

 

Kova työ

 

”Rovion menestys ei perustu tuuriin vaan helvetin kovaan duuniin.”

 

Jos haluaa tehdä jotain suurta, on ensin tehtävä helvetin paljon jotain. Minulla on kova työmoraali ja halveksun työnpakoilijoita. En pidä siitä, että asioita tehdään vähän niin ja näin, kun olisi mahdollisuus tehdä ne todella hyvin. Olen ollut työpaikoissa, joissa suorastaan rankaistaan siitä, että tekee kovasti töitä. Tällainen on mielestäni hullua, ja Euroopan lamassa näkee tällaisen ajattelutavan seuraukset. Monesti tiimissämmekin ihmiset haluaisivat palkinnon, ennen kuin työtä on edes tehty. Näin ei homma pelitä, vaan työ tulee ennen huvia.

 

Monet eivät myöskään ymmärrä, että oppiminen tulee vain työtä tekemällä. Kaikesta voi oppia, tai sitten olla oppimatta. Kun osaa pitää silmänsä auki ja katsoa maailmaa monelta kantilta, voi oppia niin sanotuista paskaduuneistakin.

 

Yrittäjyys on kovaa työtä. Se on kuitenkin työtä, joka on itsevalittua ja itseohjattua. Se on työtä, jossa näkee työnsä tuloksen. Huomasin kesällä, että rakastan tehdä myös käytännön työtä. En halua koskaan jumahtaa pelkkään toimistotyöhön, vaan haluan aina ylläpitää myös fyysistä tekemistä.

 

Kova työ saa aikaan kovan tuloksen. En tällä hetkellä ymmärrä rahasta tarpeeksi ja haluankin kehittää tätä taitoani itsessäni. Haluan pystyä tekemään tulosta, jolla saan sen elämänlaadun jonka haluan. Raha on suuri osa fyysistä vapautta ja ainakin tällä hetkellä haluan sitä. Minulla on tunne, että tulen kokeilemaan elämässäni täysin ilman rahan valtaa elämistä, mutta tällä hetkellä elän länsimaista elämää, jossa raha on jokapäiväinen osa elämää.

 

Työn tekeminen ja ilman rahaa eläminen ovat kummatkin helppoja verrattuna tavoitteiden luomiseen. Tavoitteiden luomista ja erityisesti itsensä ja muiden johtamista niihin pääsemiseen voi verrata ideoinnin vaikeuteen. Työn on välillä helppoa ja taas välillä iskee rankka vaihe. Lopputulos on kuitenkin sen arvoista. Yrittäjällä on oltava niin henkilökohtaiset kuin yritykseenkin liittyvät tavoitteet, joissa kehitytään.

 

Minulla yrittäjänä tavoitteet muodostuvat omista arvoista sekä miettimällä niitä paikkoja joissa haluan olla. Millainen ihminen ja missä haluan olla kuukauden, vuoden tai vuosikymmenen päästä?

Miten haluan päästä sinne? Afrikkaan voi lentää tai kävellä. Toimintatavat on muodotettava sen mukaan mikä on itselle oikein ja parasta.

 

Omia tavoitteitani yrittäjänä ovat:

 

  • Raha
  • Elämän hyvä laatu
  • Unelmien toteuttaminen
  • Jokainen (työ)päivä on inspiroiva
  • Teen arvojeni mukaista työtä
  • Ympärilläni on ihmisiä joita arvostan
  • Saan pitää lomia missä ja milloin haluan
  • Kehityn jatkuvasti

 

Tavoitteiden kanssa tarvitaan kannustimia. Minulle lomat, elämykset ja matkustelu ovat palkintoja. Olen oppinut kannustaan itseäni ja nyt opettelen keinoja kannustaa tiimiämme. Tälläkin hetkellä jaksan kirjoittaa tämän esseen, koska tiedän että sen tehtyäni saan vohveleita ja katsoa lempisarjaani. Tiimissämme jaksan työskennellä, koska olemme menossa maailmanympärysmatkalle. MYM motivoi ja inspiroi kovankin työn keskellä. Myös välikannustimet auttavat toiminnassa.

 

Kollegat

 

Elämää ei ole tarkoitettu yksin elettäväksi. En tarkoita, että kaikkien pitää olla parisuhteessa, vaan jokaisen on löydettävä keino olla yhteydessä muihin ihmisiin ja eläimiin. En halua tehdä töitä yksin, sillä en koe sitä mielekkääksi. Nautin muiden auttamisesta ja kehittämisestä yhtä paljon kuin itseni. Olen myös vertaisoppija, eli opin muiden ihmisten avulla. Minulle on tärkeää valita tarkkaan ne ihmiset joiden kanssa teen töitä, sillä moni ihminen vetää minua vain alaspäin. Haluan olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa voimme yhdessä nostaa toisemme parhaalle tekemisen tasolle.

 

Tiimissä ihminen jonka kanssa pidän työsteosta eniten on Mamma. Hän on aivan mieletön ihminen, jota ihailen suuresti. Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin kirjassa annettiin kolme syytä miksi yhteistyö menee huonosti. Yksi syy on, että ollaan liian hyvät kaverit. Vaikka pidänkin Mammasta, emme ole mitään parhaita kavereita jotka olisivat jatkuvasti vapaa-ajalla yhdessä. Tämä on mielestäni hyvä asia, sillä psytymme sanomaan Mamman kanssa asioita suoraan, sen sijaan että varoisimme sitä, että toinen loukkaantuu jatkuvasti. Toinen syy on, että on liikaa mukavaa tekemistä. Me Mamman kanssa kuljemme aina projekteissamme eteenpäin, sen sijaan että tekisimme pelkästään sitä mikä on kivaa sillä hetkellä. Kolmas syy on, että kommunikoidaan liian vähän. Tässä voi aina parantaa, mutta yritämme Mamman kanssa ottaa joka viikko ajan keskustella unelmaprojektistamme ja sen eteenpäin viemisestä.

 

Kirjassa yrittäjäkaverin valintaan annetaan ohjeita. Yhteiset pelisäännöt, roolit ja tavoitteet ovat asioita jotka meiltä puuttuvat sillä projektimme ei ole täysin konkreettinen. Nämä haluan luoda kunhan aika on oikea. Mamma täydentää heikkouksiani ja luotan häneen. Tämä kesä tulee olemaan testi meidän yhteistyöllemme. Joko se kukkii tai kuihtuu, kummankin vaihtoehdon ollessa yhtä hyvä, sillä ei pidä tehdä töitä väärien ihmisten kanssa.

 

Minä olen ihminen, jolta on helppo saada luottamus, mutta sen särjettyä lähes mahdoton rakentaa takaisin. Mamma on yksi niistä ihmisistä, joka ei ole pettänyt luottamustani isommissa asioissa. On typerää olettaa keltään täydellisyyttä ja anteeksiannon taito on yksi jaloimmista. Kaikki tekevät virheitä, myönnän itse tekeväni jatkuvasti niitä. Mamman kanssa minulla on olo, että kumpikin näkee toisen hyvät ja huonot puolet realistisesti. Haluamme kannustaa positiivisia piirteitä ja vähentää negatiivisia. Tästähän se luottamus ja yhteistyö lähtee.

 

Tarkkaa liiketoimintasuunnitelmaa tärkeämpi on hyvä tiimi. Saman toteaa Leppäsen kirja ja olen itsekin törmännyt tähän ajatukseen usein viime aikoina. Hyvä tiimi tekee mistä tahansa kultaa ja huonompi tiimi ei edes tunnista kun sille antaa kultaa käsiin. Siksipä itsellenikin ihmisiin panostaminen nousee kokoajan tärkeämmäksi arvoasteikollani.

 

 

Mistä sytyn?

 

Mikä sytyttää minut? Ihmiset, tavoitteet, raha, mym, unelmat, intohimo ja työn jälki.

 

Millä on minulle merkitystä? Perheellä, ystävillä, elintasolla, eläimillä, onnellisuudella, vapaudella, arvoilla ja hyvillä työtovereilla.

 

Miten nämä asiat liittyvät yrittäjyyteen ja minun arkeeni? Täytyy sanoa, että tällä hetkellä työssäni on ehkä liian vähän asioita joilla on minulle merkitystä. Haluaisin tehdä työtä joka olisi lähempänä ihmisiä ja eläimiä. Tavoitteeni eivät myöskään ole tarpeeksi selkeät. Toisaalta tällä hetkellä minulla on tiimistämme paras fiilis ikinä. Tuntuu siltä, että olemme vihdoin rikkoneet jonkin sellaisen näkymättömän rajan, jota en osaa edes selittää. Tiimimme on ainoa koko Tiimiakatemian ajan kestävä projektini, joten siihen on syytäkin panostaa.

 

Minulla ei ole mitään selkeää osaamisaluetta, kuten tekniikka tai myynti. Haluan olla ammattilainen jossain asiassa, mutta en ole vielä löytänyt sellaista asiaa josta jaksaisin olla niin innostunut, että panostaisin siihen kaiken aikani ja energiani. Toisaalta osaan monesta asiasta paljon, kuten myynnistä, markkinoinnista, johtamisesta, organisoinnista, asiakaspalvelusta ja niin edelleen. En halua ottaa stressiä tulevaisuudesta, kuten liian moni tekee. Kyllä ne asiat sieltä tulevat, kun on valmis laittamaan kaiken peliin.

 

Olen huomannut, että olen parhaimmillani tilanteessa, jossa on selkeä haaste, jonka ratkaisuun tarvitaan rohkeutta, kovaa työtä ja intoa. Olen erittäin vaativa johdettava, ja johdan mielummin itse, jos johtajuus vaikuttaa vähänkin häilyvältä. Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin kirjassa puhuttiin erilaisista yrittäjätyyleistä. Minä olen elämäntapayrittäjä, eli yrittäjyys on minulle tapa toteuttaa omia unelmia ja haaveita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos satun törmäämään työpaikkaan jossa minulle mahdollistetaan samat asiat, saatan tarttua siihen. Yrittäjyys itsessään ei siis ole arvo, vaan yrittäjyys on keino toteuttaa arvoja.

 

 

Mikä se yrittäjä on?

 

Kun luin Taivas + helvetti-kirjaa, huomasin mielenkiintoisen jutun. Vaikka kaikki yrittäjät olivat varustettuja eri taustalla, eri liikealalla ja eri ympäristöllä, samat asiat toistuvat riveillä ja niiden välissä. Usko itseensä, halu muuttaa maailmaa tai vaikka vain tiettyä alaa, kova tekemisen meininki ja rohkeus nousivat esiin tarinoissa. Yrittäjä on ihminen, mutta kyllä yrittäjä on myös tietynlainen ihminen. Nuorena yrittäjäksi lähtenyt Teemu Nikkanen totesi, etteivät kaikki hänenkään kaverinsa pysty hommia tekemään. Kaikkia ei ole luotu tekijöiksi, eikä varsinkaan yrittäjiksi.

 

Markkinoijan tiessä sain palautetta ja minä uskon, että jos joku on ottanut ajan antaa palautetta, on siitä otettava kaikki irti. Yksi sana siellä jäi mietittymään: jääräpäinen. Tämä on sellainen piirre, jonka löysin monesta Taivas + helvetti kirjan yrittäjästä, ja joka liitetään vahvasti myös esimerkiksi Steve Jobsiin ja Walt Disneyhin. Kun on visio, on pystyttävä jääräpäisesti viemään sitä eteenpäin. Haluan pystyä käyttämään jääräpäisyyttäni vetovoimana, jolla vien asiat vaikka harmaan kiven läpi. Tämä sana nähdään monesti negatiivisessa sävyssä, sillä muut ihmiset haluaisivat saada oman näkökantansa läpi ja jääräpäisen ihmisen mielen muuttaminen ei olekaan niin helppoa. Tuuliviiristä ei minun mielestäni ole yrittäjäksi, sillä yrittäjän on pystyttävä vetämään jotkin asiat loppuun asti. Mieluummin olen jääräpäinen ihminen, joka saa asiat aikaan kuin muiden mielipiteisiin nyökyttelijä ja ikuinen seinäruusu.

 

Yrittäjä haluaa näyttää. Jotkut haluavat näyttää kollegoille, jotkut paskanjauhajille, jotkut maailmalle ja kaikki itsellensä. Että tähän minä pystyn, tähän mihin muut ei uskonut mutta minä tiesin aina pystyväni. Minäkin haluan näyttää, en halua vastata kysymykseen mitä teet ”olen kaupan kassalla.” Se on hyvä työ, mutta se ei aiheuta sitä ’wau’-efektiä jonka haluan saavuttaa. En pysty olemaan onnellinen jos pysyn paikallani ja en haasta itseäni, ja se on yrittäjän piirre. Yrittäjä ei tyydy koskaan ja haluaa aina enemmän. Se ei tarkoita sitä ettei ole tyytyväinen, vaan se tarkoittaa sitä, että on jatkuva jano suuruuteen. Kukaan Taivas + helvetin yrittäjistä ei puhunut siihen sävyyn, että nythän tässä voi jäädä lepäämään laakereilleen. Yrittäjä jatkaa matkaansa hautaan asti, sillä se matka on se pointti eikä määränpää. Määränpäät ovat tapoja päästä matkalla eteenpäin, eivätkä suinkaan symbolisoi loppua vaan pelkkää välietappia. Edes yrityksen konkurssiin meno tai myynti ei ole loppu, vaan alku uudelle seikkailulle yrittäjän elämässä.

 

Miten yrittäjäksi?

 

En tiedä vielä haluanko olla yrittäjä. Mietityttää, että mitä se vaatii ja kestänkö sen? Ehkä eniten pelottaa yksinäisyys. Se, ettei ole selvää tukiverkostoa kuten nyt Tiimiakatemialla. Nyt tiedän aina, että voin kysyä valmentajalta tai toiselta tiimiyrittäjältä apua. Pitäisi pystyä luomaan verkosto, joka jatkuu Akatemian jälkeenkin. Tämä on minulle vaikeaa, mutta se on keino alkaa yrittäjäksi. Sillä sieltähän ne hommat ja kaupat tulevat, verkostosta. Sähköinen viestiminen ei ole minun vahvoja alojani, joten tarvitsen vielä paljon harjoitusta.

 

Jo aiemmin mainitsemani kollegat ovat ehdottoman tärkeitä minulle, sillä yksin yrittäjäksi minusta ei ole. Tälläin tasolla verkostoon panostaminen on tärkeää, jotta löydän niitä ihmisiä joiden kanssa tehdä töitä.

 

Olen valmis sijoittamaan aikaani ja oikeastaan lähes kaiken elämästäni yrittäjänuralle, mutta silloin sen täytyy olla sen arvoista. Silloin täytyy olla se visio ja missio ja tavoitteet. Moni ei tähän pysty vaan haluaa turvallisen elämän. Verkoston lisäksi tarvitsen siis selkeän suunnitelman siitä mihin haluan ja miksi. Tällä hetkellä se mitä haluan on ravintola Turkkiin. Sen lisäksi haluan maailmanympärysmatkalle, mikä tuo ravintolalle paineet menestyä rahallisesti.

 

Kun on verkosto ja suunnitelma, alkaa kova työ. Aikaa ja työtä sijoitetaan, jotta luodaan jotain suurempaa. Aina kaikki asiat eivät mene putkeen ja siksi onkin tärkeää tehdä asioita joista oppii. Oppeja ei kukaan voi ottaa pois vaikka yritys menisi konkurssiin. Oppien avulla menestytään.

 

Oppiminen ja itsensä kouluttaminen on sellainen asia, joka on oltava kokoajan taustalla kun lähtee yrittäjän tielle. Ainakin itse näen näin, enkä kyllä osaa kuvitella yhtään asiaa missä itsensä kehittäminen olisi huono asia. Paitsi ehkä jos on työpaikassa tai elämäntilanteessa jossa ei voi hyödyntää tietotaitoaan, silloin voisi ärsyttää kun ei pääse sitä käyttämään. Onneksi kunnioitan itseäni niin paljon, että en päädy sellaiseen tilanteeseen.

 

Yrittäjäksi voi lähteä montaa polkua, ja joskus sitä vain huomaa olevansa yrittäjä vaikkei sellaisia aikomuksia ollutkaan. Yrittäjyys ei ainakana minulla ole koskaan pois pöydältä, vaan aina vaihtoehtojen joukossa.

 

Miten tästä eteenpäin?

 

Nyt olen pohtinut yrittäjyyttä monelta kantilta. Olen löytänyt huonoja puolia, kuten yksinäisyys ja hyviä puolia kuten oman intohimon toteuttaminen. Olen varma siitä, että teinpä mitä tahansa elämässäni, olen vähintään sisäinen yrittäjä. Siihen vaaditaan itsensäjohtajuutta, tavoitteiden luomista ja niihin pääsemistä, verkostoa, intoa tekemiseen, omien arvojen noudattamista ja oikeita valintoja.

 

Aion tehdä töitä luodakseni oman kohtaloni. En aio antaa sitä muiden käsiin, vaan varmistaa, että saan sen mitä haluan ja ansaitsen. Sillä se minkä opin Taivas + helvetti-kirjasta on, että ei ole kyse kohtalosta, tuurista tai Jumalan suunnitelmasta. On kyse ihmisestä, hänen unelmistaan ja raa’asta työstä.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!