Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miten hyödynnämme tiimissä jokaisen yksilöllisen osaamisen

Kirjoitettu 11.12.13
Esseen kirjoittaja: Tapio Auvinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia
Kirjan kirjoittaja: Timi Lehtonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Meidät jaettiin tiimiakatemian alussa tiimeihin belbinin testin avulla. Testin tarkoituksena oli saada mahdollisimman erilaisia ihmisiä jokaiseen tiimiin. Timo Lahtonen on Tiimiakatemia kirjassa jaotellut ihmiset kahdeksaan eri luokkaan. Nämä kahdeksan ihmistyyppiä ovat diplomaatti, keksijä, tiedustelija, arvioija, viimeistelijä, tekijä, takoja, kokooja.

Diplomaatti sitoo ihmisiä yhteen, keksijä ideoi aina uutta, tiedustelija innostaa aloittamaan, arvioija tyrmää huonot ideat, viimeistelijä huolehtii lopputuloksesta, tekijä on mielellään mukana järjestämässä, takoja hoitaa hommat nopeasti ja kokooja organisoi koko paketin kasaan. Me emme voi omata näitä kaikkia luonteenpiirteitä. Yksi edellä mainituista piirteistä korostuu meissä kaikissa toista piirrettä enemmän. Tiiminä meidän tulisi oppia arvostamaan toistemme luonteiden eroja ja oppia käyttämään niitä hyväksi parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Tiimiyrittäjyys on siksi mahtava asia, että voimme oppia toisiltamme, voimme hyötyä toisen vahvuuksista ja opimme luottamaan myös toisten työhön. Lehtonen esittelee kirjassaan ”Tiimiyrittäjän voimakentän. Kenttä koostuu luovuudesta, puuhastelusta, tiimistä, käytännöstä, innovaatiosta, bisneksestä, yksilöstä ja teoriasta. Tämä voimakenttä on paremmin selitettävissä vanhemman version mukaan, joten käytän sitä. Vanhemmassa voimakentässä muutama osaalue on nimetty eri tavalla, mutta periaate on silti sama.

Yksilö ja tiimi tukevat toisiaan. Raha ja innostus saavat ihmisen liikkeelle. Mielenmallit ja vapaus toteuttaa työtään niiden mukaan ei rajoita tekemistä. Teoria ja käytäntö tukevat toisiaan. Aina kun nämä vastinparit kohtaavat syntyy flow-tila. Tässä tilassa työskentelemme parhaiten ja innovatiivisimmin. Jos enne pääse tähän tilaan työ ei palkitse meitä henkisesti. Rahan hankkiminen ilman innostusta on puuduttavaa. Tiiminä työskentely ilman yksilöiden panosta on mahdotonta. Omia mielenmalleja vastustava toiminta on ahdistavaa. Mutta jos nämä kaksikot toimivat yhdessä on työ mielekästä ja kaikin tavoin palkitsevaa. Kun työskentelemme innokkaasti, pääsemme helposti tiimin tavoitteisiin ja koemme työmme tärkeäksi. Jos oikein muistan, lähes kaikkien tiimiläistemme tavoite oli tehdä työtä, joka ei tunnu työtä. Työtä jota tekemään haluaa herätä joka aamu ennen kahdeksaa ja työtä, jonka tekemisen haluaa lopettaa vasta kun nukahtaa pystyyn.

Jotta voimme saavuttaa tällaisen tilan tulee meidän ottaa tiimimme jäsenet huomioon yksilöinä. Meitä on Lehtosen mukaan kahdeksaa eri sorttia. Me emme toimi samalla tavalla. Yksilön pitää tukea tiimiä ja tiimin yksilöä. Tällöin saamme yhteisen flow-tilan. Meidän tulee tukea toisiamme juuri sellaisena kun he ovat. Meidän pitää jakaa työt niin, että jokainen saa käyttää lahjojaan ja haluaan oppia koko tiimin hyväksi. Jos työ tuntuu toisesta puulta, kannattaa kysyä treeneissä kiinnostaako tehtävä ketään muuta.

Jokaisella on oma roolinsa. Ensimmäiset tykkäävät hankkia projekteja, toiset tykkäävät pohtia niitä ja kolmannet toteuttaa. Tietenkin on hyvä kokeilla jokaista vaihetta, jotta tietää millaista on toimia missäkin vaiheessa. Keksijä tarvitsee omaa rauhaa, viimeistelijä hioo timantin jokaisen kulman ennen myyntiä, tiedustelija haluaa olla aluksi mukana ja kokooja ahdistuu, jos joutuu työskentelemään yksin. Meidät eroteltiin kolmeen tiimiin belbinin testin avulla, joten jokaisessa tiimissä on todennäköisesti ainakin yksi jokaista ihmismallia edustava ihminen. Tiimeistä löytyy siis kahdeksaa eri mielenmallia, joka tarkoittaa kahdeksaa eri tapaa tehdä töitä.

Miten tiimiyrittäjän tulisi toimia? ”Hymyile, nauti ja heittäydy.” ”Opi hallitsemaan kaaosta.” ”Vapaus tuo vastuuta ja siksi emme syytä toisia vaan ainoastaan itseämme.” Nämä kolme lainausta ovat Lehtosen mukaan tiimityöskentelijän perus arvoja. Syyttämällä itseämme opimme eniten, heittäytymällä saamme kokemuksia ja hallitsemalla sekamelskaa opimme johtajuutta. Näiden toimintamallien avulla tiimityöskentely sujuu helposti. Syyttämällä itseään epäonnistumisesta jokainen oppii ilman suurempaa koulutusta. Näin kehitymme.

Hymyilemiseen ja nauttimiseen tarvitsemme sen, että tiimiyrittäjän voimakenttä toteutuu. Työn täytyy olla mielekästä, jotta siitä toi nauttia ja sen kimppuun tekee mieli heittäytyä. Ongelmana nyt on kuitenkin se, että tyydyttäydymme etsimään ”paskaduuneja”, jotka eivät palkitse kuin rahallisesti. Jos käyttäisimme saman ajan vaikka synnytysten tai markkinointi palvelujen myyntiin saisimme kokemusta oikeasta yrittäjäntyöstä ja hankkisimme sekä tuotteistaisimme samalla omaa osaamistamme.

Mielestäni olemme siis lähdössä aivan väärään suuntaan. Rahan puutteen ei pitäisi mielestäni olla innostus sille, että lähdemme kolaamaan lunta. Sen pitäisi olla innostus sille, että myyme omaa palveluamme enemmän ja paremmin. Vaikeita aikoja tulee jatkossakin. Toimimmeko me silloin samalla tavalla? Hankimmeko me mymmi rahat inventoimalla? Mielestäni uuden kehittämisen ajatusmalli pitäisi ottaa käyttöön jo ihan ensimmäisellä askeleella. Vapaus tehdä omaa juttua antaa meille vapauden toteuttaa meidän mielenmalliamme. Tällöin olemme innostuneita, eli teemme töitä hyvillä mielin. Tällöin saamme itsestämme parhaan tuloksen. Huolella ja mielellään tehtyä tuotetta usein seuraa myös raha. Mielestäni tätä rahaa meidän tulisi nyt lähteä etsimään, kuten hiiri etsii juustoa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!