Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miten hyvä tiimi muodostuu?

Kirjoitettu 18.08.16
Esseen kirjoittaja: Tuomo Kuisma
Kirjapisteet: 2
Kirja: Menestyksen pelikirja
Kirjan kirjoittaja: Jukka Jalonen & Ilkka Lampi
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Joukkueen pystyy rakentamaan kuka tahansa, jolla on hieman tilanteesta riippuen aikaa, rahaa tai ihmisiä. Joukkueen kouliminen menestyväksi tiimiksi vaatii taas taitoa, pelisilmää ja oikeita perustekijöitä. Suomen jääkiekkomaajoukkueen vuonna 2011 maailmanmestariksi luotsannut Jukka Jalonen tietää melkoisen paljon miten menestyvä joukkue luodaan. Jalosen ohella Menestyksen pelikirjaa on ollut kirjoittamassa espoolainen yhteiskuntatieteilijä Ilkka Lampi, jolle johtaminen ja sen kehittäminen ovat tuttuja teemoja.

 

Jos kaikki menee kuten olen suunnitellut, jatkan yrittäjyyttä Tiimakatemian jälkeen. Todennäköisesti jossain vaiheessa olen tilanteessa, jossa minä toimin päävalmentajana ja muodostan omaa joukkuettani. Vaikka laji olisikin oma yritysympäristö, pätee siihen samat prinsiipit kuin jääkiekkoonkin. Etenkin Laivurin ja vuokratiimiliideri-pestin myötä aloin hatarasti hahmottaa, miten aiemmin tuntematonta porukkaa pitää ohjailla siten, että lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ja toimiva. Myös JAMKin innovaatioviikko ja –päivä auttoivat selvittämään sitä, miten hyvinkin lyhyellä aikavälillä voi parhaimmillaan saada aiemmin toisilleen tuntemattoman porukan puhaltamaan yhteen hiileen.

Kirjasta sain oikeastaan vahvistusta ja pieniä yksityiskohtia tekijöihin, joita toimiva joukkue/tiimi vaatii. Uusia ja suuria oivalluksia ei juuri tullut, mutta perustekijät on hyvä pitää mielessä jatkuvasti. Alla mielestäni tärkeimmät kohdat.

 

Tavoitteet

Yksikään tiimi ei pääse kovin pitkälle ilman selkeitä tavoitteita. Tämän olen kantapään kautta huomannut esimerkiksi Inton kanssa, jossa on ollut hankaluuksia luoda tavoitteita, johon kaikki voisivat sitoutua. Tilannetta helpottaa huomattavasti, jos pelataan suurin piirtein samaa lajia (oli se sitten jääkiekko tai myyntityö). Tavoitteen asettamisessa olennaista on, että tavoiteltava maali on haastava, mutta mahdollinen saavuttaa. Puulaakijoukkueen on vaikea pyrkiä kehittämään pelaamistaan vuodessa ykkössarjaan, mutta oman liigan mestaruus taas voi olla täysin mahdollista. Liian korkealle asetettu maali kääntyy myös helposti itseään vastaan ja motivaatio alkaa ennen pitkää luhistua.

Olennaisinta tavoitteita asetettaessa ja niihin pyrkiessä on se, että tiimin/joukkueen jokainen jäsen sitoutuu siihen. Tämä on tietysti itsestäänselvyys, mutta useimmiten se ei oikeasti toteudu. Olen huomannut itseni todella monesti pyrkimässä kohti jotain tavoitetta, mutta todellista intohimoa sen saavuttamiseen ei oikeasti ole. Tällöin tilanne on se, että töitä kyllä tekee, mutta sitä ei tee täysillä eikä innostuksella. Silloin lopputulos on usein juuri sen mukainen kun voi odottaakin – enintään keskinkertainen.

 

Luottamus

Akatemialla varmasti jokainen on nähnyt, miten hankala on pelata tiimin kanssa, jossa ei vallitse täysi luottamus. Tuloksen ja tavoitteiden kannalta epäilykset, selän takana kuiskuttelu ja epäluottamus ajavat tiimin helposti päin seinää. Ja kyllä, tässä puhuu taas kokemuksen syvä rintaääni. Eikä se ole ihme. Jos tiimin jokainen jäsen luottaa siihen, että toinen hoitaa hommansa ja tavoite on yhteinen, on lopputuloskin yleensä sen näköinen. Jos pyörit erilaisia yrityksiä läpi, oli se sitten lähikauppoja tai mainostoimistoja, aistii ilmapiiristä heti fiiliksen, mikä sisällä vallitsee. Pienenkin luottamuspulan ja kuppikuntaisuuden aistii yllättävän helposti.

Uskon, että luottamuksen rakentaminen ei loppujen lopuksi ole kovinkaan rakettitiedettä. Yhteinen tekeminen sekä työn, että vapaa-ajan merkeissä auttaa paljon. Kun yhdessä joutuu kärsimään, mutta myös nauttimaan ja rentoutumaan, alkaa porukka hitsautua tiiviimmäksi. Tätä pääsin seuraamaan läheltä Wiren VTL:nä. Jos jokainen puuhailee omiaan ja keskittyy lähinnä omaan tekemiseensä, on kunnollista luottamusta vaikea rakentaa.

 

Huumori

Huumorin merkitystä harva ymmärtää tiimin muodostamisessa. Itse pidän sitä yhtenä tärkeimmistä kulmakivistä hyvän tiimin rakentumiselle. Työilmapiiri, jossa on liian tiukka kuri tai kireä ilmapiiri, on hankala kaikille. En itse usein jaksa olla kovin tiukka ja virallinen, ja monesti jutuissa löytyy pientä tai isompaa huulenheittoa. Missään vaiheessa en ole kokenut tätä ongelmaksi. Niin pitkään kun sovitut hommat hoituvat, on enemmän kuin suotavaa viljellä huumoria työn ohellakin. Mielestäni vaikka tekeminen maistuisi puulta, pystyy huumorin kukka usein pelastamaan paskimmankin työtehtävän.

 

 

Muita yksittäisiä asioita kirjasta jäi näiden ohella paljon mieleen. Jos suunnitelmani etenee, kuten olen ajatellut, aion omassa yrityksessäni kasata oman johtaja- ja henkilöstökansion. Niihin päivitän tiedot henkilöstöstä, sekä omasta johtamisestani ja päivitän niitä mahdollisimman paljon. Tällöin rooli on helpompi siirtää tarvittaessa jollekin toiselle.

Kuten Jalonenkin, aion vaatia kovaa vaatimustasoa, sillä ilman sitä on melko turha haaveilla menestyksestä. Puolivillaisella tekemisellä on vaikea saada kovia tuloksia. Vaikka vaatimustaso olisi kova, ei se kuitenkaan tarkoita etteikö tekeminen voisi olla hauskaa, kannustavaa ja mielekästä. Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikilla on sama tavoite, ja että kaikilla on mukavaa sitä kohti pyrkiessään.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!