Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miten rakennetaan ilmiö?

Kirjoitettu 08.11.15
Esseen kirjoittaja: Miia Huotari
Kirjapisteet: 3
Kirja: Ilmiön kaava
Kirjan kirjoittaja: Lauri Hilliaho & Johanna Puolitaival
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut

Miten rakennetaan ilmiö?, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Kukapa ei haluaisi olla rakentamassa sekä luomassa ilmiöitä. Minä ainakin haluan, ja senpä takia päätin lukea sekä tutustua Ilmiön Kaavaan, jonka ovat kirjoittaneet Lauri Hilliaho ja Johanna Puolitaival.

 

Muutama päivä sitten juhlimme Bisneran 1-vuotispäivää. Vuosi on ollut monella tavalla todella opettavainen vaikka olemmekin olleet melkoisessa pyörityksessä ja rummutuksessa koko toimintamme ajan. Ainakin itse voin myöntää, että vauhti on ollut kova sekä ollaan hääräilty vähän sitä sun tätä laput silmillämme. Nyt kuitenkin olemme pikkuhiljaa alkaneet ymmärtämään näitä Tiimiakatemian mystisiä oppimismetodeja sekä Bisneran olemassa olon syytä sekä tarkoitusta. Lyhyesti sanottuna olemme kehitelleet toimintamallin, jonka tarkoituksena on vieläkin paremmin hiota meitä yhteen tiiminä, hyödyntää kaikkien hyviä ominaisuuksia sekä potentiaalia sekä rakentaa Bisnerasta ja sen palveluista ilmiöitä.

 

 Mikä on ilmiö?

’’Ilmiö (kreik. Phainomenon, verbi phainein, ’’näkyä, loistaa, ilmestyä, olla käsin kosketeltava’’), mikä tahansa havaittava tapahtuma.’’

 

Ilmiö ei ole suinkaan yksittäinen tuote, henkilö tai kampanja vaan se on huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka

  • tiivistyy jonkin aiheen ympärille
  • erottuu selvästi muista sekä taustaltaan
  • leviää tehokkaasti ihmisten välillä
  • aktivoi ihmisiä lupauksillaan.

 

Kaikkia maailman ilmiöitä yhdistää samanlainen kaava oli kyseessä sitten minkälainen ilmiö tahansa.

 

Miten ilmiö rakennetaan?

Kuten jo aiemmin mainitsin, haluaisin kovasti itse olla luomassa ilmiöitä. Uskon, että se on mahdollista kun saamme toimintamme Bisnerassa kukoistamaan. Meillä on käytössä kahdeksat fiksut aivot, joiden avulla voimme saada tehdyksi mitä tahansa. Ensimmäisenä vain pitää oppia hyödyntämään sitä potentiaali mikä meissä jokaisessa on. Ja tietenkin mikä tärkeintä niin myös ottaa selvää asioista kuin asioista, jotta esimerkiksi osaamme rakentaa ilmiön myös omista tuotteista ja palveluista tai vaikkapa meistä itsestämme. Uuden toimintamallin avulla teemme jatkuvasti uusia kokeiluja koko tiimin voimin, ja tavoitteenamme onkin löytää hyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

 

Tarinoi intohimo

Tarinoita on kerrottu kautta aikojen, sillä tarinat viihdyttävät, antaa sosiaalista arvostusta antavat tietoa sekä opettavat. Lisäksi kertomukset, huhut ja juorut herättävät monenlaisia tunteita, ja siksi ne ovat oiva tapa luoda ilmiötä.

 

’’Mukaansa tempaava tarina on tehokkain tie ihmismieleen, tunteen ja toiminnan edellytys. Siksi tarina on ilmiön peruskivi.’’

 

Tarinan kolme kertojaa:

  • Ilmiön rakentaja

Ilmiön rakentajan tehtävänä on tarjota aineksia innostumiseen sekä tarinoiden jakamiseen sekä kerrontaan. Ja pidettävä huoli siitä, että tarina kasvaa ja kehittyy koko ilmiön olemassa olon ajan.

  • Kuluttaja

Kuluttajien tehtävä on tarttua ilmiön rakentajan tarjoamaan inspiraatioon. Heidän tehtävä on myös kasvattaa, jakaa ja levittää tarinaa eteenpäin. Ilmiö kasvaa sitä myöten kun se tavoittaa ihmisiä kokemuksien ja kuulopuheiden myötä.

  • Media

Median tehtävänä on uutisoida ilmiöstä, kun jokin on suosittua, uutta ja yllättävää. Levittää sekä jakaa tietoa ilmiöstä suuremmalle kohderyhmälle.

 

Jotta ihmiset kiinnostuisivat ilmiöistä sekä osallistuisivat niihin, heille on annettava siihen syy. Minkälaista tarinaa haluamme luoda sekä kertoa kuluttajille? Miten sen teemme? Mitä kanavia käytämme? Miksi he jatkaisivat tarinan kerrontaa? Näitä kysymyksiä meidänkin tulisi miettiä kun lähdemme rakentamaan ilmiötä. Lisäksi myös kannattaa hyödyntää tarinan rakennusmateriaaleja, jotka ovat:

  • ilmiön lupaukset ja niiden viestiminen
  • kiehtova syntytarina
  • tehokkaat tunteet
  • yksinkertaiset sanat
  • tarinalliset arkityypit
  • sankari kuuluu tarinan keskiöön
  • lohikäärme – ilmiön vihollinen
  • salamyhkäisyys.

 

Sytytä innostujat

Jotta tarina voi jatkaa olemassa oloaan se täytyy jakaa ja kertoa eteenpäin. Jotta tarina lähtisi kulovalkean tavoin liikkeelle tarvitaan tarina, joka syttyy täyteen liekkiin eikä hiivu heti kertomisen. Täytyy värvätä innostujat, jotka syttyvät kertomuksesta niin, että päättävät alkaa levittämään sitä eteenpäin. Heidän tehtävänään on testata ilmiö, kertoa ilmiöstä ja sitä kautta tuottaa sisältöä ja kokemuksia, jotta muutkin voivat tarttua ilmiöön. Ei siis missään nimessä kannata aliarvioida innostujien voimaa ilmiön rakentamisessa.

 

’’Parhaimmillaan innostujat ovat joukko ihmisiä, jotka ovat oikealla tavalla verkottuneita, innokkaita ja aktiivisia ja joiden tarpeisiin ilmiön lupaukset tehokkaasti vastaavat.’’

 

Miten sitten löydetään oikeat innostujat ja paikannetaan heidät?

Tärkeä on ensimmäiseksi selventää itselleen minkälaista ilmiötä olemme rakentamassa, sitä kautta sitten etsiä oikea kohderyhmä ilmiön taakse. Lisäksi on hyvä myös tutkia ja seurata vastaavanlaisia ilmiöitä ja analysoida niiden pohjalta tarpeet ja tarkoitus ja niiden kautta löytää oikeat ihmiset ilmiön rakentamisen levittämiseksi.

 

Mikä tärkeintä on niin se, että olet itse innostunut omasta ilmiöstä ja sen rakentamisesta. On siis aika ajoin hyvä tutkailla, mikä omassa ilmiössä innostaa ja herättää intohimoa. Mutta kuitenkin pitää mielessä se, että kannattaa asioita tutkiskella myös ulkopuolisten näkökulmasta.

 

Lähipiirin merkitystä ei passaa missään nimessä unohtaa ilmiön levittämisessä, sillä he hyvin helposti jakavat asioita kun ilmiön kohde on heille tuttu. Ilmiötä luodessamme meidänkin kannattaa turvautua omiin perheisiin, ystäviin, lähipiiriin, tiimiakatemian verkostoon ja asiakkaisiin.

 

Miten saamme sitten innostettua?

  • Yhdessä tekeminen
  • Edelläkävijyys ja eksklusiivisuus
  • Palkitseminen ja muistaminen

 

Värvää vahvistajat

’’Vahvistajat lisäävät ilmiön uskottavuutta lainaamalla sille auktoriteettiaan ja levittävät ilmiön tarinaa omille seuraajilleen.’’

 

Vahvistajat ovat todella tärkeitä kun ilmiö alkaa leviämään innostujien joukosta suurempiin piireihin. Heidän tehtävänään on tiedon levittäminen ja ilmiön uskottavuuden vahvistaminen.

 

Keitä ovat vahvistajat?

  • Heimopäällikkö

Heimopäälliköitä voivat olla sellaiset henkilöt, jolla on vaikutusvaltaa oman yhteisönsä sisällä. Yhteisöjä voivat olla esimerkiksi koulut, työpaikat, harrasteporukat, tuttavapiirit.

  • Arvojohtajat

Arvojohtajia ovat julkisuuden henkilöt, eri tieteenalojen tutkijat ja asiantuntijat sekä poliitikot. Tyypillistä heille on se, että heille on suurempi kuulijakunta ja medianäkyvyys.

  • Media

Medialla tarkoitetaan joukkotiedotusvälineitä.

 

On tärkeää kun valitaan vahvistajia ilmiön taakse miettiä tällaisia kysymyksiä. Kuka nauttii luottamusta ja arvostusta oman kohderyhmän parissa? Tavoittaako vahvistajat ilmiön todellisen kohderyhmän? Ruokkivatko heidän kannanottonsa keskustelua?

 

Kun sopivat vahvistajat on löydetty niin heidät täytyy voittaa ilmiön puolelle, koska muuten ilmiöstä ei tule ilmiötä jollei heitä saada mukaan siihen. Monia tapoja kannattaa miettiä, jotta vahvistajat saadaan liikkeelle. Tällaisia tapoja voi esimerkiksi käyttää:

  • jalkautuminen
  • palkkaaminen tai yhteistyö
  • tapaamiset
  • palkitse
  • valmistaudu huolella
  • ole kärsivällinen
  • innosta
  • ole ajoissa liikenteessä
  • kerro mitä haluat
  • tuoreus
  • yllätyksellisyys
  • selkeys
  • relevanssi
  • toistettavuus

 

Juurruta ja uudista

Ilmiö leviää entistä laajemmalle ja suuremmalle yleisölle vahvistajien myötä, mutta siltikään ei tule unohtaa sitä, että ilmiöiden eteen on tehtävä töitä, jotta ilmiö jatkaa elämää. Välillä kuitenkin kannatta miettiä olisiko tarpeen antaa ilmiön eläköityä vai pitäisikö kenties yrittää uudistaa ilmiötä uudella tavalla.

 

’’Ilmiö täytyy saada vaikuttamaan ja jäämään mieliin – jopa muuttamaan pysyvästi yhteiskuntaa ja kulttuuria. Ilmiön lopullinen menestys ja vaikutus riippuvat täysin siitä, miten saavutettu suosio ja huomio saadaan käytettyä hyväksi.’’

 

Jotta ilmiö jatkossakin pystyisi elämään ja kukoistamaan niin on tärkeää juurruttaa ilmiö ihmisten mieliin. Näiden keinojen avulla ilmiö saadaan juurrutettua ja nämä tavat kannattaa myös ilmiön rakentajan pitää mielessä.

  • Materialisoiminen – oheistuotteet ja -palvelut
  • Sanaston luominen
  • Perinteet – Tapahtumat, juhlapäivät
  • Loisiminen – uusiin ennalta odottamattomiin asia yhteyksiin
  • Omistautujat – ydinryhmän ylläpitäminen

 

Loppusanat

Kirja antoi paljon vinkkejä sekä hyviä kysymyksiä siihen, miten kannattaa lähteä rakentamaan ilmiötä. Itse ainakin sain paljon hyviä neuvoja, miten sen ehkä tulevaisuudessa tiimini kanssa tulen tekemään. Kirjan lopussa oleva ilmiöidean happotesti oli kerrassaan loistava, ja aionkin siihen palata myöhemmin uudelleen kun olemme keksineet sen mistä haluamme lähteä luomaan ilmiötä. Minulla on kaikin puolin kova luotto omaan tiimiini ja siihen, että kun saamme vihdoin uuden toimintamallimme käyttöön ja rullat rullaamaan niin meistä on vaikka mihin ja ehkä ensi kerralla voin paremmin kertoa käytännössä siitä, miten me rakennetaan ilmiö.

 

’’On löydettävä rohkeutta seisoa asiansa takana ja ottaa tarvittaessa rehellisesti turpiin – oppia kömmähdyksistä ja lähteä sitten rakentamaan uutta ja parempaa.’’

 

Vielä lopuksi muistilista neljästä asiasta, jotka kannattaa pitää mielessä kun ilmiötä rakennetaan.

  1. Suunnittelu
  2. Benchmarking
  3. Ilmiön rakentaminen
  4. Ilmiöiden arviointi ja suunta kohti uutta

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!