Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Munkki joka myi ferrarinsa, and stuff

Kirjoitettu 30.08.16
Esseen kirjoittaja: Sanni Oranen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Munkki joka möi ferrarinsa
Kirjan kirjoittaja: Robin Sharma
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin “Munkki, joka myi ferrarinsa” ja tässä muutama kohta joita lähdin omalta kohdalta pohtimaan.

 

Uskalla sanoa EI

 

Itse olen tässä aika huono. Haluaisin aina olla mukana kaikessa, koska kaikki kuulostaa niin mukavalta. Osaan kyllä sanoa ei, jos joku tarjoaa minulle ruokaa mistä en pidä. Mutta kun kyse on jostain uudesta mielenkiintoisesta jutusta, minun on vaikea kieltäytyä. Harvemmin ajattelen omia resurssejani, tai että viekö kyseinen asia minua eteenpäin. Olen kuitenkin alkanut parin vuoden jänteellä oppimaan tätä, mutta aina muistutuksen vuoksi on tehtävä liikaa asioita tai asioita jotka eivät edistä. Pettymyksiä ja “paskaduunia” on joskus oltava, jotta osaa arvostaa onnistumisia. Taisin juuri  tänään sanoa, että en koe, että minulla on yhtäkään negatiivista työtä/hommaa ollut akatemialla. Kaikesta oppii, jos ei muuta niin ainakin sen ettei enää ikinä halua toistaa sitä.

Koen epäonnistuneeni, jos vaikka akatemialla en saa jotain projektia alkua pidemmälle. Se suoraan sanoen hävettää. Muistan kaikki projektit mitkä ovat jääneet puolitiehen. Joskus oikein pelkään, että minulta loppuu motivaatio ja into. Tarvitsen tukea projekteille, jotta saisin ne onnistumaan. Olen tuumasta toimeen tyyppi, eikä kauaa kestä, kun saan jotain hyvinkin liikkeelle. Tarvitsen kuitenkin kaveriksi jonkun, joka jaksaa suunnitella ja miettiä pidemmälle kuin minä.  

 

Tee sitä mitä pelkäät tehdä

 

Kehittääkseen itseään ihmisen täytyy kohdata pelkojaan – täytyy mennä epämukavuusalueelle. Tiimiakatemian aikana olen varmasti ollut useita kertoja epämukavuusalueella. Muistuu mieleen esimerkiksi yleisön edessä puhuminen. Pystyn muulla tavalla esiintymään, mutta kun pitäisi ottaa mikrofoni käteen ja sanoa jotakin fiksua – niin alkaa jännittää. Asia katoaa päästäni, ja sanon jotain ihan muuta kun piti. Akatemialla olen päässyt tekemään tätä jonkin verran, ja hieman jo kehittynyt siinä. Täytyy kuitenkin ottaa tavoitteeksi tänä vuonna päästä yli mikrofonijännityksestä!

 

Anna arvoa nykyhetkelle

 

Ihmisen mieli pyrkii koko ajan ajattelemaan mennyttä tai tulevaa. Lisäksi nykymaailmassa meillä on todella paljon ärsykkeitä, jotka vievät huomion muualle kuin tähän hetkeen. Meillä on puhelin, jossa on eri sosiaaliset mediat, pelit ja viestintäkanavat. Syyllistyn itse ainakin seuraavanlaiseen tilanteeseen. Syyllistytkö sinä?

Kuvittele, että istut ystäväsi kanssa kahvilla; alat mielessäsi miettimään, että mitä ruokaa tekisit illalla, tai laitoitko varmasti hellan pois päältä lähtiessäsi. Samaan aikaan puhelimensi piippaa uudesta ilmoituksesta. Huomaat, että sinulle on tullut kolme whatsapp viestiä, yksi sähköposti ja facebook ilmoittaa “joku kommentoi jotakin”, johon et liity millään tavalla. Viereisessä pöydässä istuu lapsiperhe, joka meluaa niin ettei omia ajatuksia kuule. Yhtä aikaa sinun pitäisi keskittyä ystävääsi. Eikö olekin oikeasti ihan normaali tilanne nykypäivänä? Eikä ihmiset edes loukkaannu puhelimen käytöstä seurassa, vaan kaivavat omansa myös esiin. Eikö kahvittelu ystävän kanssa ole turhaa, jos ette edes keskity toisiinne. Paremmin saatte kontaktin toisiinne, kun snäppäilette keskenänne. Eikö tämä ole aika naurettavaa?

 

Ärsykkeitä pystyy vähentämään, kunhan ne tiedostaa. Tekee esimerkiksi kaverin kanssa sopimuksen, että laittaa puhelimet äänettömälle ja pois näkyviltä koko tapaamisen ajaksi. Kun tietoisesti keskittyy tähän hetkeen, silloin mieli pysyy vakaampana, eikä ajatus harhaile. Mieltäkin pitää harjoittaa. Läsnäolo tehostaa tekemistämme. Tämä pätee kaikkeen mitä teemme, ei pelkästään sosiaalisiin tilanteisiin. Kun teemme ruokaa, niin teemme ruokaa emmekä viikkaa pyykkejä ja imuroi olohuonetta. Meillä ei saa olla niin kiire, ettemmekö voisi keskittyä yhteen asiaa kerralla. Loppujen lopuksi se vie kuitenkin vähemmän aikaa.

 

Itse olen luopunut televisiosta sen takia, että se ajaa huomion helposti väärään paikkaan. Pidän myös usein puhelintani äänettömällä. Tästä ihmiset kuitenkin helposti hätääntyvät, jos et ole samantien tavoitettavissa. Tuntuu, että pitää ilmoittaa kaikelle kansalle (facebookissa), jos aikoo “puhelinlakkoon”. Välttääkseen sen, että joku soittaa poliisin kotiovelle tarkistamaan, että onko kaikki kunnossa.

Miten ennen pärjättiin ilman matkapuhelimia? Hyvin. Miten pystyttiin tekemään samoja asioita, kuin nykypäivänäkin? (esim sopimaan treffit kaverin kanssa)  Missä niistä sovittiin? Tavoitettavuus on yksi asia, minkä haluaisin palaavan 80-luvulle. Uskon, että matkapuhelimet ja internet (lue:tavoitettavuus) ovat osasyy siihen, että ihmiset ovat niin kiireisiä nykypäivänä.

 

Älä ole liian ankara itsellesi

 

Omalla kohdallani olen huomannut, että on parempi vähentää kuin kieltää kokonaan.

Arvostan hyviä elämäntapoja; ei liikaa alkoholia, ei liikaa sokeria, vaan terveellistä ruokaa, riittävästi urheilua, joogaa ja mindfullnessia. Minä en itsekään hallitse vielä koko pakettia, mutta mitä väliä. Ei sitä tarvitsekaan koko aikaa elää “täydellistä” elämää. On ihmisyyttä välillä repsahtaa.

 

On hyvä kuitenkin tavoitella asioita – ja asettaa tavotteita. Siihen löytyi tästä kirjasta hyvä menetelmä.

Vaiheet menevät näin:

 

  • Muodosta selkeä kuva toivotusta lopputuloksesta.
  • Luo itsellesi positiivista painetta asian suorittamiseen, esim. tee asiasta julkinen.
  • Tavoitteella pitää olla aikataulu. Tarkka aikataulu vauhdittaa tavoitteeseen pääsemistä.
  • Kirjoita tavoite paperille.
  • Toista uusi tottumus/tavoite 21 kertaa/päivää.

 

 

Vanhasta tavasta pois totuttaminen vie noin 21 päivää. Esimerkiksi jos haluat ottaa rutiiniksi meditaation, niin sinun täytyy 21 päivää keskittyä siihen, että tekisit sen joka päivä. Tämän jälkeen sinun täytyy vain jatkaa tätä tapaa.

 

Itse olen ajatellut ottaa elämääni päivittäisen rentoutumis/meditaatiohetken. Tässä kirjoittaessani tajusin, että voisin kokeilla tätä viiden kohdan menetelmää.

Miksi meditaatio?

Olen lukenut niin monesta paikkaa, että se vähentää stressiä ja rentouttaa – laskee jopa perus sykettä.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!