Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Näkemykseni jaetusta visiosta Tiimiakatemiassa

Kirjoitettu 12.12.13
Esseen kirjoittaja: Alexander Pocknell
Kirjapisteet: 3
Kirja: Fifth Discipline
Kirjan kirjoittaja: Senge
Kategoriat: 4.1. Johtavat ajatukset

Näkemykseni jaetusta visiosta Tiimiakatemiassa, 1.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 1.0/5 (1 vote cast)

Alexander Pocknell
11.12.2013
Osk. Nimion

Jaettu visio

 

Tiimini Nimion on tiimi vailla päämäärää. Tiimi, joka velloo ja on tehoton. Vallitseva tilanne perustuu ryhmään toisille vieraita ihmisiä, jossa luottamus ja innostus eivät vielä saavuta jalansijaa. Puhutaan tiimin orientoitumisen vaiheesta, kun kukin tiimin yksilö suorittaa henkilökohtaisen orientoitumisen vaihetta! Ei voida puhua tiimin visiosta, jaetusta visiosta, kun suurimmalla osalla ei ole edes oma visio selvillä. Ei ole minullakaan. Jäsenemme eivät ole vielä aitoja toisilleen, ovatkohan vielä itsellekään? Nämä asiat perustuvat itsensä johtamiseen ja henkilökohtaiseen mestariuteen, jotka muodostavat Sengen viiden käyttäytymistä ohjaavien sääntöjen ensimmäisen kohdan.

 

Mitä jaettu vision on ja mitä se tuo tullessaan

Jaettu visio vastaa kysymykseen mitä. Mitä me haluamme saavuttaa. Missio, eli tarkoitus, vastaa kysymykseen miksi. Miksi me haluamme saavuttaa. Arvot vastaavat kysymykseen miten. Miten haluamme saavuttaa. Siispä jaettu visio on visio, johon moni ihminen on aidosti sitoutunut, koska se heijastaa heidän henkilökohtaisia visioitaan.

Kun ryhmällä ihmisiä on yhteinen visio, he kokevat luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Yhteisten tavoitteiden myötä he kokevat yhteyttä ja sitoumusta toisiinsa. Se tuo keskittymistä ja energiaa. Yhteisestä visiosta muodostuu voima heidän sydämiinsä. Tällainen ryhmä yhteiselle visiolle sitoutuneita ihmisiä ovat pysäyttämätön voima, joka voi saavuttaa mitä tahansa.

Tärkeää ei ole vision olemassaolo, vaan se, mitä se saa meidät tekemään!

Miten jaettu visio saavutetaan

Vision luomiseen ei ole kaavaa. Se pohjautuu ihmisten henkilökohtaisiin visioihin. Visiot eivät perustu seinälle kirjoitettuihin lappuihin, vaan syntyvät yhteisestä tunteen palosta ja yhteen hiileen puhaltamisesta, eli ihmisistä. Visioiden syntyminen perustuu jatkuvaan keskusteluun, jolla pyritään vastaamaan kysymyksiin mitä, miksi ja miten. Tällainen keskustelu on alati jatkuvaa, eikä pääty koskaan. Aitojen yhteisten visioiden syntyminen vie aikaa.

Käytäntöön vieminen

Olen tiimiakatemialla. Kello on puoli kahdeksan illalla. Kävin jututtamassa ystäviäni jokaiselta eri vuositasolta, kysyen kunkin ystäväni kokemuksista liittyen tiimin jaettuun visioon. Ensimmäisen vuoden tiimiyrittäjät myönsivät olevansa samassa vaiheessa, ettei heillä ole päämäärää. Yhdessä pohdiskellen keskustelimme siitä, kuinka tiimeissämme on aika iso määrä ihmisiä. Näistä ihmisistä monet ovat eri energialla mukana, osa heistä ei ole vielä löytäneet itseään. Tällaiset tekijät, kuten iso määrä ennalta tuntemattomia ihmisiä, joilla on menossa henkilökohtainen orientoitumisen vaihe ja heistä tiimin muodostaminen vaikuttavat vahvasti yhteisen vision syntymiseen. Toisen vuoden tiimiyrittäjät olivat jo todenneet tämän ja kertoivat arvionsa siitä, ettei se ole heille vielä ajankohtainen. He tuumivat kunkin tiimin jäsenen henkilökohtaisen vision löytämisen yhteisen vision löytämistä tärkeämmäksi. Vaikkakin he myönsivät toisinaan havaitsevansa tarvetta yhteiselle energialle, niin ajatukset epäaidon vision sopimisesta tiimin kanssa saivat aikaan puistatuksen. Kolmannen vuoden tiimiyrittäjä kertoi heillä olleen tiimin yhteisiä visioita, jotka olivat matkan varrella unohtuneet. Siispä he toimivat toisinaan ilman päämäärää. Pian valmistuva tiimiyrittäjä kertoi heidän tiimillä olleen pari visiota, jotka olivat myöhemmin osoittautuneet ei toimiviksi. Lopulta konkreettisena asiana visioksi oli muodostunut maailmanympärysmatka yhdessä.

Senge kirjoittaa jaetun vision heijastavan yksilöiden henkilökohtaisia visioita. Toisen vuoden ystäväni lienevät siis oikeassa, asettaessaan enemmän arvoa henkilökohtaiselle, kuin tiimin visiolle.  Senge käyttää esimerkkeinään kaikkea muuta kuin osuuskuntia, joissa kaikki tekevät erilaisia asioita. Pohdin, mistä tällainen tunteen palo yhteistä visiota kohtaan tulee. Ajatukseni siirtyvät omaa yhdistystäni ja sen herättämien tunteiden suuntaan. Yhdistyksemme syntyi kahden ihmisen ajatuksesta, visiosta. Yhdessä aloimme tekemään töitä visiomme eteen. Matkan varrella olemme kokeneet valtavaa energiaa ja keskittymistä tavoitteidemme saavuttamiseen. Omat ja yhteinen visiomme loivat voimakkaan tunteen, jonka voimin olemme menneet eteenpäin. Yhdistykseni myötä olen kokenut juurikin niitä asioita, joita olen poiminut Sengen kirjasta kirjoitelmani alkuun. Pointtini on, että yhdistyksessä, kolmen ihmisen voimin työskentelimme tietyn osa-alueen parissa. Toimintamme oli lähtöisin visiosta. Nyt meillä on kaksinkertainen määrä hallituspaikkoja, parikymmentä aktiivia, yli sata jäsentä ja vielä isompi asiakaskunta.

Summaavat ajatukseni asiasta menevät niin, että Tiimiakatemiassa toimiva osuuskunta lienee haastava ympäristö luoda jaettu visio. Tämä perustuu eri vaiheessa olevien jäsenten kirjoon ja heidän toteuttamiinsa projekteihin, kaikkien tehdessä töitä eri asioiden eteen, eri energialla, sitoumuksella ja tavoiteltaessa eri päämääriä. Jaetut visiot voivat toimia paremmin osuuskunnassa olevien projektiryhmien sisällä, joissa työskennellään saman asian parissa. Asiaa täytyy tarkastella eri näkökulmasta. Päämäärät, jotka innostavat koko osuuskuntaa, voisivat löytyä asioista, jotka koskevat koko tiimiä yhtälailla. Ei siis projektit, vaan oppimistavoitteet, varojen kerääminen yhteisille matkoille ja kaiken kruunaavana maailmanympärysmatka. Osuuskunnassa voisi pohtia lyhyiden ja pidempien päämäärien saavuttamista. Alussa olevien tiimien voisi olla hyvä kokeilla yhdessä konkreettisempien ja saavutettavissa olevien päämäärien saavuttamista, saadakseen niistä positiivisia kokemuksia. Näin voisimme ottaa oppia kolmannen vuoden ystäväni kokemuksista ja asettaa aina uusia tavoitteita saavutettujen, alkuun sopivan tasoisten tavoitteiden tilalle, sillä lienee hankalaa asettaa yhtä pitkäaikaista visiota tiimille, kun muutamme ja kehitämme toimintaamme Tiimiakatemiassa niin paljon, kuten opimme neljänneltä ystävältäni. Muistan aiemmin lukemastani kirjallisuudesta, että itselle ja tiimille asetettavien tavoitteiden on oltava realistisia ja saavutettavia, mutta saatava tavoittelija ponnistelemaan, hänen tai heidän kehittyäkseen.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!