Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nalle Puh ja johtamisen taito

Kirjoitettu 06.05.15
Esseen kirjoittaja: Stiina Lampinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Nalle Puh ja Johtamisen Taito
Kirjan kirjoittaja: Roger E. Allen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nalle Puh ja Johtamisen Taito-kirjassa (Roger E. Allen, 2006) on esitelty ne tärkeät työkalut ja ominaisuudet jotka jokaisen johtajan tulisi omata, tavalla jolla pieni ja yksinkertainen Puh-karhukin ne ymmärtää. Pidin kirjasta erityisen paljon siksi, että juuri nämä yksinkertaiset mutta hyvän johtamisen kannalta tärkeät taidot meiltä usein unohtuvat, kun käytämme aikaamme monimutkaisten johtamisteorioiden tulkintaan. Vaikka johtaminen on toki haastavaa, ei se ole monimutkaista. Johtajan työn todellisiin perusasioihin keskittymällä kenestä tahansa voi tulla hyvä johtaja;

Tavoitteiden asettaminen. Tavoitteet ovat välttämättömiä, jotta tiedämme mitä kohti pyrkiä. Jokaisella tulisi olla omat, henkilökohtaiset tavoitteet, ja lisäksi yrityksellä yhteiset tavoitteet jotka ohjaavat kaikkien yrityksessä toimivien henkilöiden toimintaa. Täytyy siis tietää, mikä on yrityksen todellinen tehtävä ja perustarkoitus, ennen kuin tavoitteita voi asettaa. Tavoitteita ei myöskään voi suorittaa, vaan tavoite tulee muuntaa käytännön töiksi ja tehtäviksi. Tavoitteiden tulee siis olla selkeitä ja konkreettisia, ja johtajan tehtäväksi jää varmistaa, että kaikki ymmärtävät ne, ja että kaikki saadaan vetämään yhtä köyttä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kirjassa Puh-karhun tavoitteena oli hankkia puusta hunajaa. Koska Puh on lyhyt karhu eikä yltänyt korkean puun latvaan, tarvitsi hän ystäväänsä Risto Reipasta tavoitteen saavuttamiseksi.

Organisointi. Puh siis valitsi Risto Reippaan avukseen. Myös hyvä johtaja osaa organisoida ja delegoida tehtäviä, jotta hänelle jää aikaa muiden tärkeiden tehtävien suorittamiseen.  Ensin tulee selvittää miten täytyy toimia, jotta päästään tavoitteeseen. Määrittele mitä voimavaroja tarvitset, mitä tehtäviä pitää tehdä ja kuka soveltuu niihin parhaiten. Tähän päästäkseen täytyy arvioida kaikkien kykyjä ja taitoja. Kun oikeat henkilöt ovat löytyneet, voi siirtyä kolmanteen tehtävään;

Motivointi. Jos haluat että joku auttaa sinua pääsemään tavoitteeseen, sinun täytyy löytää syy, jonka vuoksi hänen pitäisi auttaa, ja kertoa se hänelle. Motivoiva syy voi yksinkertaisuudessaan olla esimerkiksi se, että motivoitava henkilö pitää henkilöstä jota motivoidaan, kuten Risto Reipas Puh-karhusta. Omassa tiimissäni voisin kuvitella riittävän syyn olevan ihan vain yhteinen hyvä ja menestyminen. Oli syy mikä tahansa, motivointia ei tule unohtaa sillä jokainen yrittää työskennellä paremmin, kun hänestä tuntuu että hanke on mielenkiintoinen ja merkitsee paljon.

Motivoinnin voi aloittaa heti projektin tai hankkeen alkumetreillä, sillä hyvä päällikkö ottaa muut mukaan jo hankkeen valmisteluihin. Hyvä päällikkö myös yrittää saada hankkeen, johon haluaa väkensä ryhtyvän, kuulostamaan mielenkiintoiselta. Hanke täytyy siis aina ensin myydä joukolle, joka sitä lähtee myymään eteenpäin. Päälliköt myös rohkaisevat ja kehuvat alaisiaan hankkeen edetessä. Me kaikki haluamme vastata muiden odotuksiin jos ne ovat myönteisiä, ja siksi yritämme entistä ahkerammin saada hankkeen tai työn onnistumaan.  Kun siis päällikkö asettaa muille myönteisiä odotuksia, haluavat he myös vastata näihin. Päällikkö on myös vilpittömästi kiinnostunut alaisistaan ja välittää heistä. Yksi tapa osoittaa tätä on pitää hyvää huolta alaisten tarpeista.

Nalle_Puh2

 

Kehittäminen. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja kaikkien tulisi pyrkiä kehittämään itseään läpi elämänsä. Hyvä johtaja muistaa kehittää itseään mutta antaa myös alaisilleen mahdollisuuden tähän, ja tukee heidän kehittymistään. Hyvä johtaja siis delegoi myös tärkeitä ja haastavia tehtäviä alaisilleen, jolloin he saavat tilaisuuden oppia ja kehittää omia taitojaan ja kykyjään. Johtajan täytyy oppia, että ne joille hän delegoi saattavat tehdä virheitä, itseasiassa tekevät lähes aina. Se on tärkeä osa kehitystä. Virheitä tekemällä oppii tekemään asiat oikein eikä pelkää kokeilla uutta. Hyvä arvostelukyky on tulos kokemuksesta ja kokemus on tulos huonosta arvostelukyvystä.

Kommunikointi. ”Kaikki kaatuu johtamiseen ja johtaminen viestinnän puutteeseen” mainitaan Tiimiakatemian omissa tiimiliiderin teeseissä. Kommunikoinnin ja viestinnän tärkeyttä ei siis voi korostaa liikaa. Yksinkertaisuudessaan kommunikointi tarkoittaa sitä, että kaikki, jotka ovat tekemisissä hankkeen kanssa, saavat tietää mitä on meneillään. Kommunikointiin liittyy myös se, miten johtaja käyttäytyy muita kohtaan ja miten hän tekee työtä heidän kanssaan. Onnistunut kommunikointi on kannustavaa ja rehellistä. Sen tulee aina antaa työryhmän jäsenille tietoa todellisesta tilanteesta. Kommunikoinnin toimivuuden varmistamiseksi on kirjassa listattu viisi tehokkaan kommunikaation perussääntöä:

  1. Kommunikoiminen vaatii tietojen vaihtoa
    Kommunikaation pitää siis olla molemminpuolista ja edestakaista; kaikki mukana olijat sekä saavat että antavat tietoa.
  2. Kaikkien vaihdettavien tietojen pitää olla mahdollisimman selkeitä ja täydellisiä
    Eri ihmiset ymmärtävät saadun tiedon eri tavoin, ja myös samat ihmiset ymmärtävät saadun tiedon eri tavoin eri tilanteissa. On siis ehdottoman tärkeää, että kommunikaatio on selkeää. Mitään, myöskään itsestäänselvyyksiä ei tule jättää kertomatta.
  3. Tiedoilla pitää olla merkitystä sille joka ne saa
    Tietojen vastaanottaja ei kiinnitä saamiinsa tietoihin suurtakaan huomiota, ellei tiedoilla ole hänelle merkitystä. Hyvä johtaja siis korostaa niitä asioita, joilla on merkitystä kuulijalle. Kirjassa on hyvä esimerkki siitä, miten tehtaanjohtajan pitää lisätä tuotantoa tehtaassaan. Jos hän kutsuu väen koolle ja kertoo, että asiakkaiden tilaamat toimitukset myöhästelevät, ei kerrottu asia välttämättä aiheuta minkäänlaisia toimenpiteitä työntekijöissä. Jos johtaja taas kertoo että elleivät toimitukset suju paremmin, asiakkaat saattavat peruuttaa tilauksensa, ja siitä voi tehtaalla seurata irtisanomisia, kuuntelevat työntekijät varmasti tarkkaan.
  4. Varmista aina, että viesti on ymmärretty
    Tätä sanotaan palautteeksi. Kysy siis tiedon saajilta mitä olet heille kertonut, ja kuuntele hyvin tarkkaan mitä he vastaavat. Elleivät he vastaa oikein, kerro heille mitä he eivät ole ymmärtäneet, ja toista tätä tapahtumasarjaa kunnes olet varma että viesti on ymmärretty. Hyvän kommunikoijan täytyy siis olla myös hyvä kuuntelija.
  5. Tiedot voi antaa monella tavalla. Mitä useampia tapoja käytät, sen selkeämpää ja uskottavampaa. Viestin täytyy kuitenkin olla kaikilla tavoilla sama. On olennaisen tärkeää olla johdonmukainen.
    On useita tapoja kommunikoida ja antaa viestejä. Jos esimerkiksi pidät esitelmää ja haluat, että kuuntelijat muistavat sen jälkeenpäin, on tehokkaampaa käyttää samaan aikaan useita kommunikaatiokeinoja, kuten kirjoittaa ja puhua. Tärkein tapa johtajalle on kuitenkin tietojen antaminen käyttäytymisellä. Mikäli hänen teoistaan välittyvä viesti ei ole sama kuin se mitä hän sanoo tai kirjoittaa, muut olettavat ettei hän todella tarkoita sitä mitä sanoo tai kirjoittaa.

 

Kuudenneksi johtajan täytyy vakiinnuttaa tavat mitata asioiden tilaa:

Seuranta ja analyysi. Motivoituneet ihmiset pyrkivät parantamaan suoritustaan aina kun mahdollista. Mutta jos yksilöt eivät tiedä kuinka he menestyvät ja missä he menettelevät oikein, heidän suorituksensa ei voi parantua. Tämän vuoksi tulisi onnistumisia seurata, ja seurannan tulokset kommunikoida työryhmän jäsenille. Hyvä seurannan keino on esimerkiksi alkuun listattujen tavoitteiden toteutumisen seuraaminen. Pääsimmekö tavoitteeseen? Voimmeko tehdä ensi kerralla jotain paremmin? Mitä opimme tästä? Johtajan täytyy myös varmistaa, että hänen määrittelemillään mittareilla on merkitystä. Niiden täytyy siis antaa tietoa, jota todella tarvitsee tietää, jotta työn voi tehdä kunnolla. Mittareita ei tule olla liikaa, ja tärkeiden, toimenpiteitä vaativien mittaustulosten tulee olla selkeästi esillä. Tätä varten tulisi kehittää jatkuva ja selkeä seurantajärjestelmä.

 

Kirjassa pohditaan myös liikkeenjohdon teorioita X ja Y. Kirjan mukaan teoria X olettaa, että ihmiset ovat laiskoja ja avuttomia, tekevät työtä vain siksi ettei valinnanvaraa ole, pitävät työntekoa ikävänä ja tarvitsevat jonkun pakottamaan heidät siihen. Teoria olettaa myös, etteivät ihmiset osaa ottaa vastuuta itsestään ja teoistaan, vaan heitä täytyy valvoa. Teoria Y taas olettaa, että ihmisillä on tarve työskennellä ja että he haluavat toimia ja ottaa vastuuta. He haluavat itse pitää huolta itsestään.

Tarinassa Pöllö katsoo Puhiin silmät viiruina ja kysyy: ”Kumpi sinusta on oikeassa?”. Puh miettii tarkkaan ja vastaa ”Pelkään pahoin että olen Aivan Älytön Karhu! En osaa päättää kumpi on Nalle Puhoikeassa ja kumpi väärässä. Minusta tuntuu, että joillekuille, esimerkiksi Ihaalle, sopisi teoria X paremmin ja jotkut muut, esimerkiksi Kani, pitäisivät enemmän teoriasta Y. Omasta puolestani minä joskus tarvitsen huolenpitoa, joskus taas en.”

Tarinan opetus on siis se, ettei kyse ole siitä kumpi teoria on oikeassa, vaan siitä että jokaisen johtajan täytyy tapauskohtaisesti ratkaista mikä lähestymistapa on oikein missäkin tilanteessa. Ihmiset ovat erilaisia ja johtajan tulee myös kohdella heitä siten. On hyvin, hyvin vaikeaa muuttaa ketään, eikä siitä useimmiten seuraisi edes mitään hyvää. Hyvä johtaja voi kuitenkin luoda ympäristön joka kannustaa muita kehittämään itseään. Hyvä johtaja tunnistaa alaistensa heikkoudet ja vahvuudet, puhumalla, tarkkailemalla ja kuuntelemalla, ja toimii niiden mukaan. Hän korostaa alaistensa vahvoja puolia, ja suhtautuu virheisiin myönteisesti. Hyvä johtaja siis kohtelee yksilöitä yksilöinä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!