Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nautitaan Raakana

Kirjoitettu 08.12.15
Esseen kirjoittaja: Ville Komaro
Kirjapisteet: 2
Kirja: Nautitaan Raakana
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”En väitä, että maailmassa tai yksittäisen ihmisen kohdalla asiat olisivat niin hyvin kuin meillä olisi nykyisellä tietämyksellä ja resursseilla edellytyksiä. Mutta on paradoksaalista, miten onnettomia, ahdistuneita, puutuneita, stressaantuneita ja levottomia ihmiset ovat tämän kaiken runsauden keskellä.

                      Erityisen yllättävää on, että ahdistuksesta kärsii se joukko, joka on korkealla köyhyysrajan yläpuolella: Työssäkäyvät länsimaiset ihmiset. Miksi nykyihminen menee henkisesti ja fyysisesti niin huonoon kuntoon, vaikka kaikki on hyvin?”

”Harva asiantuntijatehtävissä oleva ihminen osaa enää sanoa, mitä hän sai päivän aikana aikaiseksi. Työ tapahtuu järjestelmissä, bittiavaruudessa ja palavereissa, päivän jälkeen ei voi kosketella ylpeänä aikaansaannostaan. Olemme oman elämämme herroja, vapaita tekemään omat valintamme. Yritämme maksimoida elämän tuottaman mielihyvän ja teemme sen omista lähtökohdistamme. kukaan ei ole herramme, ei työpaikalla eikä taivaassa, koska olemme oman universumimme keskipisteitä. Identiteettikriisi isolla alkukirjaimella.”

Globalisaatio ja ”nykyaikaan” siirtyminen on suuri mahdollisuus, mutta se on luonut ihmiselle myös paljon enemmän ajateltavaa. Enemmän ärsykkeitä, joista ahdistua. Pommitukset, nälänhätä, lento-onnettomuudet, terrorismi ja luonnon katastrofit ulkomailla ovat asioita, joista olimme jokin aikaa taaksepäin onnellisen tietämättömiä, kun keskityimme oman pitäjän uutisiin. Vanhakunnon selkeä urapolku koulunpenkiltä toiselle ja sitten 40 vuotta saman työnantajan hoivissa on historiaa. Työntekemisen muutos, globaali viestintä, uudet abstraktit työnkuvat ja suurempi vastuu omasta itsestä ja omasta oppimisesta ja kehittymisestä tuntuu pelottavalta.

Aivomme haluavat päästä helpolla. Mielestäni teollisen kauden aikaan aivot ovatkin päässeet helpommalla. Työtehtävät suurimmalla osalla ihmisistä ovat olleet yksinkertaisempia ja työntulokset helpommin nähtävissä ja edistyminen ymmärrettävissä. Nyt joudumme haastamaan aivomme aivan uudella tavalla.

”Aivot kuluttavat käsittämättömän määrän energiaa. Kun kehon lihakset kuluttavat yhteensä alle viidenneksen kaikista kaloreista, energiasyöpöt aivot haukkaavat yksin saman verran tai vähän enemmän. Stressitilanteissa aivot vievät jopa 90 prosenttia kehossa olevasta sokerista (glukoosista).”

Kirjan mukaan aivojen tapa käyttäytyä energiatehokkaasti ja helpoimmalla mahdollisella tavalla on ennustaminen, joka perustuu aiemmin opittuun ja nähtyyn. Aivot poimivat ja täydentävät esimerkiksi näkemäänsä ympäristöä vanhoilla olemassa olevilla muistoilla, jottei aivojen tarvitsisi analysoida aivan kaikkea perusteellisesti, vain välttämättömän.

”Kaikki tuntuu todelta, koska ennustamme, mitä odotamme kokevamme, ja koska aivot täyttävät kokonaiskuvan puuttuvat osat automaattisesti ennustukseen sopivalla muistiaineksella.”

Eli myös markkinointi ja kuluttajien tuotevalintoihin vaikuttaminen on eräänlaista aivojen ennustamiseen vaikuttamista. Jos mahdollista niin yritys voi markkinoinnillaan asettaa ihmiselle viestinnän avulla ennakko-odotuksia tuotteen toimivuudesta tai mausta, mikä taas vaikuttaa ihmisen valintaprosessiin kaupassa. Siksi usein isolla rahalla mainostavat ovat myyntilukujen kärjissä, koska useat markkinointiviestit ovat luoneet ihmiselle turvalliselta tuntuvan ennakko-odotuksen esimerkiksi jonkun tietyn ketsupin mausta ja alkuperästä ja tästä syystä päädyt valitsemaan sen kauppareissullasi.

”Paitsi että uskomukset vaikuttavat siihen, miten toimimme, ne vaikuttavat myös siihen, miten näemme asiat. Otetaan esimerkiksi ihminen, joka uskoo syvästi, että hänelle tapahtuu ikäviä asioita, eikä hän voi niille mitään. Tapahtumat ovat joko jumalan rangaistuksia, karman aaltoa tai jonkun vielä tunnistamattoman pahan hengen aiheuttamia. Hän vertaa elämäänsä taisteluun, jossa kaikki on häntä vastaan. Ja kun muistamme, että ihminen pystyy tiedostamaan vain murto-osan kaikesta saatavana olevasta informaatiosta, onko silloin syytä olettaa, että hän tulkitsee asiat sellaisenaan vai omien eeppisten taistelulinssiensä läpi? Jos jotain hyvää tapahtuukin, se on vain esinäytöstä vielä suuremmalle onnettomuudelle.”

Eli jos uskot, että epäonnistut, niin todennäköisesti epäonnistut. Jos et usko pystyväsi työelämässä tai elämässä ylipäätään saavuttamaan mitään, et todennäköisesti saavuta, näet asiat juuri sellaisina kuin itse haluat. Kysymys kuuluukin haluatko nähdä ongelmia vai mahdollisuuksia. Jos taas keskityt löytämään mahdollisuuksia ja näet ongelmat riemullisina haasteina kohti jotain suurempaa ja parempaa niin todennäköisyys siihen, että elämäsi on parempaa on huomattavasti todennäköisempää.

Hyppönen nostaa kirjassaan yhtenä aiheena 2000 –luvun ”valintojen maailman”. Näin suuri määrä erilaisia vaihtoehtoja asiassa kuin asiassa aiheuttaa ihmisissä epävarmuutta ja ahdistusta. Aivot joutuvat tekemään lukemattoman määrän valintoja päivän aikana perustuen vähäisiin tietoihin ja pelko vääristä valinnoista ahdistaa. Myyntiin tästä vinkkinä se, että yksi myyjän tärkeimpiä tehtäviä on tehdä asiakkaalle ostaminen helpoksi, yksinkertaisesti.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!